Kolme huippuhiihtäjää kertoo, miten he virittävät mielensä kisavalmiuteen. Rutiinit, mielikuvaharjoittelu, musiikki ja keskittyminen auttavat heitä pitämään fokuksen ja löytämään oikean kisavireen.
Kilpaileminen ei ole pelkkää fyysistä suorittamista. Jokaisella urheilijalla on oma tapansa virittää hermosto ja mieli kilpailuvalmiuteen, rauhoittaa jännitys ja suunnata huomio olennaiseen.
Aiemmin julkaistussa jutussa pureuduimme siihen, miten vireystila, hermoston säätely ja mielen taidot vaikuttavat urheilijan suorituskykyyn. Tässä jutussa kolme hiihtäjää kertoo konkreettisesti, millaiset rutiinit, mielikuvat ja keskittymiskeinot auttavat heitä löytämään oikean kisavireen ja pitämään mielen kasassa kovissa paikoissa.
”Mielen taidot ovat olennainen osa urheilijan osaamiskokonaisuutta.”
Aleksi Parttimaa
Aleksi Parttimaa, 28, on Proski Oulun maastohiihtäjä. Hänellä on SM-viestipronssi vuodelta 2025 sekä SM-pronssia perinteisen parisprintissä vuonna 2019 ja vapaalla vuonna 2020, molemmat Lauri Vuorisen kanssa. Nuorten U23 MM‑kisoissa Lahdessa vuonna 2019 Parttimaa oli 15 kilometrin vapaan kilpailussa 14. Hänen valmentajanaan on toiminut Sami Jauhojärvi.
Minulla ei ole koskaan ollut ongelmia kisajännityksen kanssa vaan päinvastoin. Kun kisa-aamuina jännittää, tiedän että kroppa on virittäytynyt kisaa varten. Silloin voin odottaa hyvää tulosta. Jos ei jännitä, harvoin saan kisoissa itsestäni kaikkea irti.
Parhaiten keskityn kisaan, kun saan noudattaa tuttuja kisarutiinejani. Syön aamupalan, sitten on kisarepun pakkaus ja siitä kisapaikalle ja suksitesteihin, joiden jälkeen on pikku huili ennen alkuverkkaa. Sen jälkeen olenkin jo valmis kisaan.
Oikeastaan en koskaan kuuntele musiikkia ennen kisaa. Jos stadionilla sattuu soimaan musiikki, kyllä Cheekin kappaleet nostattavat entisestään omaa fiilistä. Etenkin Cheekin Ei oikotietä tai Ohituskaistalla toimivat.
Kisassa keskityn vain omaan tekemiseen, enkä ajattele mitään muuta. Koetan saada kaiken keskittymisen vain kisasuoritukseen.
Mielen valmennusta en ole tehnyt, mutta voisin sitä kokeilla, jos siihen tulisi joskus mahdollisuus.
Amanda Yli-Futka
Amanda Yli‑Futka on vuonna 2004 syntynyt hiihtosuunnistaja ja maastohiihtäjä, joka on menestynyt viime vuosina hiihtosuunnistuksessa. Lajin EM-kisoista Posiolta hän saavutti hopeaa sprinttiviestistä ja pronssia sprintistä maaliskuussa 2025. Niitä edelsivät hiihtosuunnistuksessa MM-kullat U23-sarjassa Sjusjøenissä keskimatkalla ja sprintissä. Yli-Futka voitti sprintin Torinon talviuniversiadeissa tammikuussa 2025.
Nautin kisajännityksestä, sillä se kertoo minulle kisan olevan tärkeä. Yritän keskittyä niihin asioihin, joihin voin itse vaikuttaa: valmistautumiseen ja rutiineihin. Tämä kertoo keholleni, että olen valmis kisaan.
Yritän aina suunnata ajatukset suoritukseen ja yritän olla miettimättä tulosta. Teen mielikuvaharjoittelua suorituksesta, ja keskityn suoritusteknisiin asioihin, kuten vauhdinjakoon ja terävään potkuun.
Keskityn parhaiten omassa kuplassani, jolloin mieli ei pääse harhailemaan epäolennaisiin asioihin. Keskityn aina seuraavaan hetkeen. Kilpailun aikana mietin seuraavaa mutkaa, nousua tai teknisiä asioita. Hälyisissä kisapaikoissa suljen ulkopuoliset ärsykkeet pois vetäytymällä hetkeksi omaan rauhaan. Joskus joudun työstämään, jotta saan fokuksen päälle.
Rutiineja ovat kehon herättely aamulenkillä ja verryttely, jolla nostan vireystilan ja herätän sisäisen voittajani. Muistutan itseäni omista vahvuuksistani ja onnistumisen tunteesta, koska ne tuovat itseluottamusta ja sytyttävät taistelutahdon.
Palautan mieleen selkeän tavoitteen ja syyn, miksi olen lähtöviivalla. Käytän myös musiikkia ja mielikuvaharjoittelua onnistuneesta suorituksesta antamaan viimeisen buustin. Yksi lemppareista on Cheekin Ei oikotietä. Kun mieli on terävä, taistelutahto nousee luonnollisesti.
Käytän paljon mielikuvaharjoittelua, jossa käyn läpi suoritusteknisiä asioita. Mietin valmiiksi toimintamalleja eri skenaarioihin, jotta osaisin toimia kilpailun aikana vaistomaisesti ennalta suunnittelemallani tavalla. Näin koen olevani valmis kaikkeen, eikä tarvitse tehdä paniikkiratkaisuja.
Harjoitan mieltäni myös treeneissä ja väsyneenä, jotta pystyn syrjäyttämään epämiellyttävät tuntemukset. Minulla on muutamia voimalauseita, jotka saatan sanoa ääneen suorituksen aikana. Kun olen etukäteen harjoitellut mentaaliset asiat selkäytimeen, pystyn luottamaan itseeni ja pitämään suorituksen kasassa joka tilanteessa.
Julia Häger
Julia Häger, 29, on suomenruotsalainen maastohiihtäjä, joka edustaa IF Minkeniä. Hän voitti SM-hopeaa vuonna 2020 vapaan hiihtotavan sprintissä ja vuonna 2022 perinteisen kymmenellä kilometrillä. Hänen parhaat sijoituksensa ovat Scandinavia Cupissa 12. sija ja maailmancupissa 40. sija.
Hyvä valmistautuminen ja rutiinit auttavat. Yleensä muistutan itseäni siitä, että olen tehnyt tämän monta kertaa aiemminkin ja tiedän tarkalleen, mitä minun pitää tehdä. Olen sellainen ihminen, joka viihtyy jutellen, vitsaillen ja pitäen hauskaa ennen kilpailua. Jos yritän liikaa mennä omaan kuplaan, saan päinvastaisen vaikutuksen.
Nostan vireystilaa kuuntelemalla musiikkia. Metallican Enter Sandman saa minut aina innostumaan. Olen usein myös etukäteen visualisoinut kilpailun ja miettinyt, miltä haluan eri radanosissa tuntuvan. Jos löydän peilin ennen kilpailua, katson itseäni silmiin ja sanon muutaman tsemppaavan sanan.
Minulla on ollut mielen valmentaja kymmenen vuoden ajan [Anki Mannström]. Puhumme puhelimessa noin joka toinen viikko, ja hän auttaa minua keskittymään olennaisiin asioihin. Hän on auttanut minua tulemaan tietoiseksi omista ajatuksistani ja ymmärtämään, että voin muuttaa ajatuksiani.
Lue myös:
Vireystilan säätely on urheilijan supertaito – Näin löydät optimaalisen hiihtovireen
Lempeys ei tee pehmeäksi – itsemyötätunto vahvistaa suorituskykyä
Itsensä kanssa samalla puolella – kolmen urheilijan ajatuksia itsemyötätunnosta
Teksti Päivi lohikoski Kuvat Tomi savolainen, touho häkkinen
Hiihto 1/2026