Polkujuoksun rakentaja – Nuuksio Classicin kilpailunjohtaja Terho Lahtinen

polkujuoksu nuuksio classic

Suomalaisten polkukarkeloiden arvostetuimpaan ytimeen kuuluu kaksi kisaa, joiden lähtöpaikalle ehtii alle tunnissa Helsingin keskustasta. Haastattelimme maaliskuussa kilpailunjohtaja Terho Lahtista Nuuksio Classicin kymmenvuotisjuhlien kunniaksi. Mikä auttoi polkujuoksun kasvuun ja miten lajimme kehittyy lähivuosina?

Kymmenvuotisjuhliin mahtuu 700 osallistujaa, jos korona ei pienennä kuvioita. Metsähallitukselta ei ole pyydettykään isompia luvituksia, sillä kisakeskuksen koko Nuuksio-hotellilla tulisi vastaan.

Tämä kuvaa Nuuksio Classicia ja sen järjestäjiä. He haluavat tarjota erityisen kokemuksen osallistujille.

– Joka vuonna on ollut hienoa seurata tyytyväisiä kilpailijoita maalissa. Se on todella motivoivaa järjestäjän kannalta. Olemme saaneet tosi hyvää palautetta osallistujilta, kilpailunjohtaja Terho Lahtinen kertoo.

Tapahtuman ydin on tietysti polkukoitoksessa, muttei rajoitu pelkästään siihen. Osallistujille on järjestetty ohjelmaa kuten luentoja, urheilijoiden esittelyjä ja elokuvanäytöksiä kisan aattoiltana. Kilpailun jälkeen on ollut illallinen.

Kyse ei ole ollut vain kisaviikonlopuista, sillä maksuttomille tutustumislenkeille on osallistunut vuodesta toiseen kymmeniä juoksijoita.

– Olemme yrittäneet luoda yhteisöllistä kokemusta osallistujille, Lahtinen sanoo.

Nuuksio Classicin maratonmatkan pariksi Classic Trails ry synnytti pian 21 ja 12 kilometrin Bodom Trailin. Ne tunnetaan lämminhenkisinä tapahtumina

– jopa polkujuoksukisojen mittapuulla.

Kisoista tehtiin polkujuoksun kasvualusta

Polkujuoksu kasvatti suosiotaan hurjasti viime vuosikymmenellä. Viime kesän tapahtumia toki peruuttivat koronapandemia sekä sen aiheuttamat rajoitustoimet. Tulevan kesän kisojen yllä leijuu edelleen epävarmuus.

Maaliskuussa näyttää selkeältä, että kevään kisat joko perutaan tai siirretään. Suosittu Bodom Trail Espoossa siirtyy toukokuulta ainakin kesäkuulle. Sille on jo katsottu varapäivä myös lokakuulta. Syyskuussa sen sijaan olisi tarkoitus järjestää Nuuksio Classic – jo kymmenettä kertaa.

Klassikko-nimi osui kohdilleen, sillä kisa on myyty täyteen toisesta kerrasta eli vuodesta 2013 alkaen. Koronasta huolimatta osallistujia riitti viime vuonna lähes viisisataa eri matkoilla. Enemmänkin olisi luultavasti tullut, mutta järjestäjät rajoittivat osallistujamäärää varmistaakseen, ettei virus leviä kisassa.

– Polkujuoksun suosion kasvu on ehkä hieman tasaantunut viime vuosina, tosin viime kesä oli vähän erikoinen. On vaikea sanoa, miten paljon olisi ollut osallistujia normaalina vuonna, Lahtinen sanoo.

Kisat tuovat tavoitteita ja motivoivat poluille muutoinkin.

– Paljoltihan kasvu on kiinni siitä, minkälaisia tapahtumia on tarjolla.

Alkuvuosina kisoja ilmestyi jatkuvasti lisää. Läheskään kaikki eivät onnistuneet vakiinnuttamaan paikkaansa tapahtumakalenterissa.

– Kun laji alkoi nostaa päätään, tapahtumien määrä tuplaantui lähes vuosittain. Siellä oli monta sellaista, jotka olivat kertakokeiluja, joissa ei ehkä ajateltu osallistujan näkökulmaa vaan pikemminkin yritettiin saada lisätuloa järjestävälle seuralle, Lahtinen sanoo.

Jos osallistujia ei tullut riittävästi, tällaiset yritykset päättyivät yleensä nopeasti.

– Viime aikoina on kyllä selkeästi tullut lisää huolellisesti järjestettyjä tapahtumia.

Minkälainen on mielestäsi hyvä tapahtuma?

– Kuten minkä tahansa tuotteen kohdalla, edellytys on se, että mietitään osanottajan näkökulmasta, millaista tuotetta halutaan tarjota, ja miten varmistetaan että se toteutuu, Lahtinen sanoo.

Hän perusti yhdessä muiden kilpailujärjestäjien kanssa Trail Tour Finland ja Ultra Trail Tour Finland -kilpailusarjat. Niiden ajatuksena oli ruokkia kiertueen kilpailuja, tehdä polkujuoksusta tunnettua ympäri Suomen sekä luoda hienoja kisakokemuksia juoksijoille.

– Ennakkotiedotuksen pitää olla hyvä: millaiset varusteet pitää olla ja mitä pitää ottaa huomioon. Kisapaikalla asioiden pitää sujua jouhevasti, reitin viitoituksen olla hyvä ja tietenkin on eduksi, jos kisa järjestetään kauniissa maisemassa. Kisan jälkeen palveluiden pitää toimia, tulosten tulla ajallaan ja valokuvat saada jakoon, Lahtinen neuvoo.

Mukana talkoissa

Suosittujen tapahtumien rajoitettu osallistujamäärä jarruttaa hieman polkujuoksun kasvua. Tämä koskee etenkin kilpailuita, jotka juostaan kansallispuistoissa.

– Usein parhaat polut ovat muualla kuin parhaat kisakeskukset. Sekin vähän rajoittaa, miten paljon osallistujia voidaan ottaa, Lahtinen kertoo.

Saattaa syntyä keskustelua siitä, että maasto kuluu, kun polkujuoksutapahtumat vetävät porukkaa tietyille poluille kisaamaan ja myös harjoittelemaan. Lahtinenmyöntää, että Nuuksiossa näkyy joissain kohdissa kisareittiä, että polku on tullut leveämmäksi.

– Kansallispuistojen kävijämäärät ovat muutenkin isossa kasvussa, joten Metsähallituksella on paineita pyrkiä rajoittamaan kulutusta. Järjestettyyn tapahtumaan on helpompi puuttua kuin siihen, että ihmiset menevät omin päin metsään, Lahtinen sanoo.

Alusta alkaen siivu Nuuksio Classicin osallistumismaksuista on käytetty luonnonsuojeluun tai kansallispuistojen kestävän käytön auttamiseen. Viimeiset viisi–kuusi vuotta jokaisesta osallistujasta on maksettu kymmenen euroa Metsähallitukselle Nuuksion kansallispuiston ylläpitoon. Yhteensä Nuuksio Classic on tähän saakka tukenut kansallispuistojen ylläpitoa noin 30 000 eurolla.

– Sillä on saatu parannettua olosuhteita kaikille ulkoilijoille. Uusia pitkospuita on rakennettu monta kilometriä, polkuja on vahvistettu ja siltoja rakennettu, Lahtinen sanoo.

Nuuksioissa kotonaan

Terho Lahtinen muutti puolisonsa kanssa Nuuksioon kolmisen vuotta sitten. Bodom Trailin ja Nuuksio Classicin kilpailureitit kulkevat vain parin kilometrin päässä hänen kotoaan.

– Luonnon läheisyys oli ajatuksissa, kun muutettiin tänne. Ei tarvitse lähteä mihinkään erikseen, vaan luonnon polut alkavat heti ulko-oven takana.

Nuuksion maastot tulivat Lahtiselle hyvin tutuiksi jo 1990-luvulla, kun hän treenasi kilpailumielessä suunnistusta. Espoon Suunnassa hän saavutti muun muassa viidennen sijan Jukolan viestissä. Hän käy edelleen joka vuosi Jukolassa.

– Suunnistuksesta ehkä tärkein anti on ollut maastossa liikkumisen taito. Suunnistustaidon ansiosta uskaltaa mennä mihin vain, kunhan on kartta, koska tietää löytävänsä takaisin. Se on polkujuoksun kannalta tosi vapauttavaa, hän sanoo.

Lahtinen kilpaili myös seikkailukisoissa. Eräs mieleenpainuva muisto oli kilpailu Kiinassa vuonna 1998. Lahtisen joukkue voitti, vaikka vastassa oli monta kansainvälisesti tunnettua kestävyysurheilijaa.

– Itselleni elämykset kaikenlaisissa eksoottisissa paikoissa, hienoissa luontokohteissa, vuorilla ja viidakoissa olivat kuitenkin se pääasia. Vaikka pärjättiin kisoissa, parhaat muistot ovat jääneet niistä kokemuksista.

Juoksun arvo ei ratkea kellosta

Osallistujat kehuvat toistuvasti hyvää tunnelmaa polkujuoksutapahtumissa. Ilmapiiri on ehkä hieman rennompi kuin usein muissa juoksukisoissa.

– Maantiejuoksuissa lähdetään usein tavoittelemaan tiettyä aikaa tai halutaan läpäistä maraton. Sitten joko pääsee tavoitteeseensa tai harmittelee sitä, ettei päässyt siihen. Poluilla tietyn tuloksen tavoitteleminen on lähtökohtaisesti mahdotonta, sillä niin paljon on kiinni maastosta, kelistä ja kaikesta muusta. Siksi tulostavoitteet eivät ole läheskään niin tärkeitä [kuin kadulla tai radalla juostessa], Lahtinen sanoo.

Hän ajattelee, että tulosten sijaan katse ja ajatukset aukeavat jollekin muulle.

– Ehkä se vapauttaa ihmisiä ajattelemaan enemmän elämystä, luontoa, sosiaalista puolta ja yhteisiä kokemuksia muiden kanssa. Minun arvioni mukaan polkutapahtumat ovat rennompia ja yhteisöllisempiä kuin maantiejuoksut.

Polkujuoksu mielletään yleisesti rennoksi kestävyysliikuntaharrastukseksi, vaikka toki osa juoksijoista etsii omia rajojaan. Laji on vetänyt puoleensa erityisesti kuntoilijoita, jotka ovat aikuisiässä innostuneet lenkkeilystä tai luonnossa liikkumisesta.

Kasvunpaikkoja kärkeen

Huomattava osa kotimaisista kärkikilpailijoista on entisiä kilpaurheilijoita tai muiden lajien urheilijoita, jotka välillä käyvät polkujuoksuissa. Toisaalta Anna-Stiina Erkkilä, Henri Ansio ja useat ultramatkojen kestomenestyjät ovat nousseet polkujuoksun kärkeen lajia harrastamalla.

Vain muutama panostaa tosissaan polkujuoksuun Juuso Simpasen tavoin. Hän kuuluu Lahtisen vetämään Team Nouxiin, joka tukee lajin kotimaiselle ja jopa kansainväliselle huipulle tavoittelevia juoksijoita. Toiminta-ajatukseen kuuluu olennaisena kokemusten avoin jako myös tiimiin kuulumattomille.

Kuvioon sopii kauniisti, että Erkkilä nousi viime kaudeksi naisten selväksi ykköseksi Simpasen ja Miikka-Pekka Rautiaisen Jalanjäljen etävalmennuksessa. Tilaa kisojen kärjessä kuitenkin riittäisi.

– Keski-Euroopassa on suuren yleisön tuntemia urheilijoita, maajoukkueita ja arvokisoja tunnustetulla statuksella. Suomessa ei juuri ole kilpaurheilutyyppistä polkujuoksua. Luulen kuitenkin, että sitä tulee enemmän myös Suomeen, Lahtinen sanoo.

Hän kaipaa polkujuoksuun monesta muusta urheilulajista tuttua lasten ja nuorten harrastamista.

– Tämän hetkiset parhaat suomalaisethan ovat löytäneet polkujuoksun vasta aikuisina. Vielä ei ole junioritoimintaa, järjestäytynyttä seuratoimintaa tai valmennusta – lukuun ottamatta muutamaa yritystä, jotka tarjoavat valmennusta.

Bodom Trailissa ja Nuuksio Classicissa lasten startit kuuluvat perinteeseen, mikä on poikkeuksellista polkujuoksutapahtumissa. Järjestäjät aikovat kuitenkin kehittää konseptia edelleen.

– Ei ole haluttu tähän saakka kisatyyppistä juoksua, mutta ajateltiin, että nyt voisi olla sellainenkin vaihtoehto tarjolla, joka toivottavasti kannustaisi nuoria polkujuoksun pariin, Lahtinen sanoo. Sekä Bodomissa että Nuuksiossa on ollut kuuden kilometrin mittainen juoksu lapsille ja nuorille ilman erityistä kilpailusarjaa. Ikähaitari on ollut laaja, 6–15 vuotta. Nyt luvassa ovat erilliset kilpailusarjat nuorille, jotka haluavat kilpailla. Bodomille tulee myös 12 kilometrin sarja 16–20-vuotiaille suunnattuna.

Turhat päästöt pois

Tulevaisuudessa Lahtinen haluaa kehittää tapahtumia yhä paremmin sujuviksi ja kokonaisvaltaisemmiksi elämyksiksi. Hän toivoo myös, että kilpailut saisivat enemmän kansainvälistä huomiota.

Ympäristöystävällisyys on tulevaisuudessa yhä keskeisempi. Toissa vuonna laskettiin ensimmäistä kertaa Nuuksio Classicin hiilijalanjälki ja järjestäjät vähensivät tietoisesti kisan hiilijalanjälkeä. Viime vuonna Classic Trails maksoi kompensaatioita jäljelle jääneistä päästöistä.

Suurimmat päästöt syntyvät matkustamisesta kisaan. Bussikuljetukset vähentävät ilmastokuormaa ja ratkovat Bodomin ja Nuuksio Classicin kisakeskusten pienten pysäköintitilojen ongelmaa. Päästökarsinnassa ei silti nojattu vain bussikyytien varaamiseen ja markkinointiin.

– Säästimme esimerkiksi viisi tonnia [hiilipäästöjä] sillä, että luovuimme kisapaidoista. Osallistujat saivat sen sijaan silitettävät logot, jotka saivat kiinnittää omaan paitaan. Jauhelihakeiton vaihtaminen kanakeittoon säästi pari tonnia. Loppujen lopuksi pienillä asioilla voi pienentää päästöjä huomattavasti, Lahtinen sanoo.

 

KYMMENEN VUOTTA NUUKSIO CLASSICIA

Polkujuoksu nuuksio classic

Terho Lahtinen oli perustamassa Nuuksio Classicia kymmenisen vuotta sitten. Ensimmäinen kisa järjestettiin vuonna 2012.

Hän toimii edelleen kilpailunjohtajana. Nykyään viitisentoista aktiivia vastaa kisajärjestelyistä ja niiden suunnittelusta. Kilpailuviikonloppuna tarvitaan mukaan 70–80 vapaaehtoista toimitsijaa. Työtä tehdään talkoovoimin. Korvauksella mukana ovat vain esimerkiksi valokuvaajat, ensiapuhenkilöstöä, ajanottaja ja selostajat.

– Tapahtuma on varmaan ajatuksissa ympäri vuoden, mutta varsinaiset valmistelut alkavat noin puolta vuotta ennen kisaa, kun ilmoittautuminen aukeaa. Tiedottamistahan on myös ympäri vuoden, Lahtinen sanoo.

Kisareittiä ei voida merkata kovin paljon etukäteen, koska riskinä on, että reittimerkinnät häviäisivät. Ne aloitetaan yleensä keskiviikkona tai torstaina, kun kisa juostaan lauantaina. Reittiopasteina käytettävät bambutikut kerätään pois heti kilpailun jälkeen.

– Urakka alkaa muutoin yleensä perjantaina, kun rakennetaan kisakeskusta, viitoituksia, toimistotelttoja, lähtö- ja maalijärjestelyitä. Kisan jälkeen ne puretaan nopeasti, Lahtinen sanoo.

Lue myös Nuuksio Classic 10-vuotis juhlakilpailu 4.9.

 

TEKSTI Marcus Lindqvist KUVAT Nuuksio Classic & Bodom Trail

 

Vastaa