Jukolan viesti – suurien tunteiden tapahtuma ei jätä kylmäksi

Jukolan viesti

Jukolan ja Venlojen viestin tunnelmaa pitää odotella vielä hetki. Sillä aikaa voi muistella menneitä vuosia.

Ensimmäinen Jukolan viesti suunnistettiin vuonna 1949. Ruotsalaiset ehtivät edelle järjestäessään ensimmäisen 10Mila-viestin vuonna 1945, mutta Suomi kiri ohi ja Jukolan viesti on kasvanut vuosien saatossa maailman suurimmaksi (viesti)suunnistustapahtumaksi.

Ensimmäiseen Jukolan viestiin otti osaa 41 joukkuetta. Vain 15 saapui maaliin. Jukolan osanottoennätys tehtiin vuoden 2019 Kangasala-Jukolassa, johon ilmoittautui 1 960 joukkuetta. Samalla meni uusiksi Venlojen viestin ennätykset 1 718 ilmoittautuneella joukkueella.

Venlojen viestiä on nykyisessä muodossa viety vuodesta 1981. Tätä ennen viesti on ollut kolmiosuuksinen ja alun perin yksilökilpailu vuosien 1951–1977 välisenä aikana. 500 Venla-joukkueen rajapyykki ylitettiin sopivasti vuoden 1989 Raja-Jukolassa. Samana vuonna koettiin myös niin pahat varaslähdöt molemmissa viesteissä, että osa kilpailijoista etsi omaa karttaansa vielä muutaman minuutin lähdön tapahduttua. Tästä seurauksena vuonna 1990 käytössä oli jo varaslähtösanktiot ja lähdön videointi.

Jukolan viesti ja Venlat ovatkin ottaneet aikojen saatossa useita kehitysharppauksia niin karttojen, ratojen kuin muidenkin järjestelyjen suhteen. Pieni pala historiaa on taltioituna pahimman Jukolan odotuksen helpottamiseksi. Jukola ja Venlat suunnistetaan elokuun 21.–22. Maltetaan vielä hetki.

Jukolan viesti

Jukolan ja Venlojen viestin lähdössä on kiihdyttänyt matkaan vuosi vuodelta kasvava joukko suunnistajia. Kuva Pirjo Valjanen.

Jukolan viesti
Jukolan viesti

2014 Kuopio-Jukolassa Jani Lakasella erittäin valovoimainen Led-lamppu. Kuva Pirjo Valjanen

Jukolan viesti

Tanskalainen OK Pan Århus tuuletti ylivoimaista Venlojen viestin voittoa Kuopio-Jukolassa 2014. Joukkueessa Emma Klingenberg, Signe Söes, Maja Alm ja Ida Bobach. Kuva Paula Lehtomäki.

Jukolan_viesti

Kaikkien aikojen menestynein suunnistaja Simone Niggli (o.s. Luder) kiidätti vuoden 2002 Venlojen viestissä AsikkalaJukolassa Turun Suunnistajien värit voittoon. Viestin toi kolmannelta osuudelta Terhi Holster.

Jukolan viesti

Venlojen viestin maratontilaston kärkipaikkaa pitää hallussaan Tampereen Pyrintö. Kuvassa Tampereen Pyrintö juhlii Venlojen viestin voittoa Sulkavalla 2003. Joukkueen aloittaja Satu Vesalainen (nyk. Tahvonen) saa seuran miehiltä ilmavat onnittelut.

Jukolan viesti

Jämi-Jukolassa 2004 juostiin lyhyiden osuuksien jäkäläkangasmaastossa ennätyksellistä vauhtia. Viidennellä 8,5 km pituisella osuudella nopeimman osuusajan juoksi Mårten Boström, jonka kilometrivauhti oli 3:43 (min:ss/km)

Jukolan viestin maratontilaston kärjessä komeilee norjalainen Halden SK ja toisella sijalla Kalevan Rasti. Nämä seurat ovat olleet 2000-luvun kestomenestyjiä. Halden SK juhli voittoa Sulkavalla 2003 ja Kalevan Rasti rynnisti voittoon 2004 Jämillä. Kalevan Rastin ankkurina juoksi Thierry Gueorgiou, jonka menestyksekäs ura kehittyi MM-kultatahtiin 2000-luvun alussa.

Perinteinen ja uudistuva Jukolan viesti

Monilla Jukolan perinteillä on juuret pitkällä historiassa. Vuonna 1952 ryhdyttiin antamaan lähtönumerot edellisen vuoden tulosten perusteella. 1967 kokeiltiin valottomia yörasteja. Vaihtopuomin ”karsinat” numeroittain otettiin käyttöön vuonna 1969, kun osallistujamäärät alkoivat olla niin suuret, että viestin jatkajaa oli vaikea löytää väenpaljouden keskeltä. Vuona 1987 kilpailuun saatiin yleisörasti ja vuonna 2000 otettiin harppaus emit-leimasimien ja reaaliaikaisten online-leimauksien merkeissä. Kilpailukeskuksesta löytyi nyt myös iso näyttö. 2006 yleisö pääsi uudella tavalla eläytymään viestin tapahtumiin, kun käyttöön otettiin gps-seuranta.

Vuonna 1992 Jukola vakiinnutti nykyisen ajankohtansa viikkoa ennen juhannusta. Tapahtuma tulee tuskin koskaan saavuttamaan lopullista muotoaan, vaan alati muuttuu ja mukautuu ympäröiviin tarpeisiin.

Ensimmäisen kerran Jukolan viesti suunnistettiin napapiirin pohjoispuolella vuonna 1994, kun kyseessä oli Pyhä-Luosto-Jukola. Toisella osuudella ei otsalamppuja tarvittu. Napapiiri-Jukola oli tarkoitus juosta samassa hengessä.

Kun päätös vuoden 2021 Jukolan viestin uudesta ajankohdasta tehtiin, tapahtui täyskäännös myös tapahtuman luonteessa. Lapin kesäinen keskiyön aurinko vaihtui elokuun loppupuolen haastavaan pimeyteen. Kun samaan aikaan lajisääntömuutoksen myötä luovutaan vuosikausia käytössä olleesta tavasta merkata rastipisteet myös heijastimin, tulee suunnistukseen kertaheitolla lisää haastetta, ja harjoitusmenetelmiä voi olla syytä päivittää.

Jukolan viesti on yksi merkittävä tekijä otsalamppujen kehittymiselle. Tämän päivän tehokkaimmat valaisimet ovatkin syypäitä siihen, että heijastimet poistuvat yösuunnistusrasteilta.

Jukolan ja Venlojen viestin kartat painettiin ja käsiteltiin kisakuntoon keväällä 2020. Tapahtuman siirtyminen vuodella eteenpäin ei ole aiheuttanut tarvetta päivittää ja painaa karttoja uudestaan. Suunnistajat voivat luottaa siihen, että kartat ovat edelleen laadukkaat ja ajan tasalla.

Vaikka Jukola ja Venlat muuttuvat ja mukautuvat ajan myötä, voimme varmasti luottaa siihen, että viestit tarjoilevat entisvuosien tapaan jännitysnäytelmiä.

Jukolan viesti – legendaariset kärkikahinat!

Jukolan ja Venlojen viestien historian aikana on metsissä sattunut ja tapahtunut kaikenlaista kummaa. Viestien alkuvuosina kartat olivat epätarkempia, otsalamput heikompia ja osallistujien suunnistustaidot osin hatarampia, joten eroja syntyi.

Jukolan viesti

1 Timo Karppisen aloitus 1990

Harva suunnistaja voi laittaa CV:seensä kolmea Jukolan viestin aloitusosuuden voittoa. Timo Karppinen tuli ensimmäisenä ensimmäiseen vaihtoon vuosina 1987, 1990 ja 1992!

Vuonna 1990 hän sai aikaiseksi Jukolan viestin isoimman kaulan seuraaviin viimeisen 30 vuoden ajalta, repiessään eroa kakkosena vaihtoon tulleeseen Björnar Valstadiin kolme minuuttia. Lahden Työväen Hiihtäjiä edustanut Karppinen lähti takarivistä numerolla 1004 ja joutui parilla ensimmäisellä välillä ohittamaan noin 1000 suunnistajaa. Karppinen rikkoi kivisessä maastossa jo ennen ykköstä kompassinsa, jota kertomansa mukaan olisi tihkuisessa metsässä kovasti tarvinnut.

Reitinvalinnat purivat, ja jo ennen osuuden puoltaväliä Karppinen sai taivaltaa kärjessä yksin. Suunnistuskenkäkin irtosi loppumatkasta, mutta tämä ei Karppisen vauhdinpitoon vaikuttanut.

2 Ari Paganuksen Jukola-painajainen 1981

Ari Paganus pääsi Kura-Jukolassa 1981 toista kertaa ison viestin eturivissä avausosuudelle Angelniemen Ankkurin ykkösessä. Lähtökohta – joukkueen tavoite podiumille, avausosuus kärjen tuntumassa vaihtoon. Nuorta 20-vuotiasta miestä jännitti kovasti, ihmekös tuo sillä vuodesta 1972 lähtien AngA:n sijoitukset ovat olleet 5–1–6–3–7–15–4–4–8.

”K-paikalle ohjeiden mukaisesti noin sijalla 10, mutta tehtiin väärä valinta ja suurin osa oli kiertänyt oikealta. Näin ykkösellä olikin jengiä jo paljon. Kaasua lisää, kakkosta hiukan sivuun ja kolmoselle iso vaihde silmään ajatuksena kärki kiinni! No, puoli kilsaa pitkäksi, kunnes tajusin, ettei rasti varmaan täällä ole, kun ei muitakaan oikein näy. Eiköhän siinä 10 minuuttia mennyt hukkaan. Lopulta rasti löytyi, ja ei muuta kun kaasua lisää nelosta kohti ja taas homma hajosi ennen kuin tietä löytyi alle. Kuutoselle vielä kunnon silmukka, jonka jälkeen alkoi jo hieman vauhti tasaantumaan maaston vaatimalle tasolle.”

Vaihdossa sija 298 ja 19.48 kärjestä ja joukkueen suoritus tyritty pahasti. Eipä Ankkurin toinenkaan osuus ilman mutkia sujunut ja kolmososuuden mies haki myös väärässä mäessä 20 minuuttia. Kovat miehet lopussa hilasivat kuitenkin loppusijoitukseksi 28 runsaat 40 minuuttia kärjestä. Seuraavana vuonna Angelniemen Ankkurit löytyy taas sijalta 9.

Jukolan viesti

3 Minna Kaupin Virkiä-Jukolan ankkuriosuus 2007

Minna Kauppi tarjosi yleisölle jännitystä Simpsiöllä ankkuroidessaan Asikkalan Raikkaan joukkuetta. Kärjessä osuudelleen lähtenyt Kauppi teki matkalla kaksi isoa virhettä ja putosi puolimatkassa vajaan minuutin päähän kärjestä.

”Asikkalan Raikas oli uskomattomassa paikassa, ja koko kisan ajan jännitti tuttuun tapaan käsittämättömän paljon. Minun eteen lähti vain (aiemmalla osuudella hylätyn) OK Linnén Annika Billstam, kun Sirkka-Liisa Huusari toi minulle viestin.

Maasto tiedettiin haastavaksi, ja alku menikin varovasti mutta hyvin. Keskivaiheilla alkoi tulla selkeää haparointia ja ehkä mielessäni ihmettelin, etten ollut vielä saavuttanut Annikaa. Rastilla 13 kuulin Antero Viherkentän kuiskivan puskastaan ja samaan aikaan näin Annikan selän. Keskittyminen selvästi herpaantui ja lähdin rastilta aivan liian kovalla vauhdilla saalistamaan voittoa. Lähtösuunta oli väärä ja kohta en tajunnut enää mistään mitään. Säntäilin sinne tänne ja joltain kuntoilijalta sain neuvon, että ‘tämä on se iso kivi’. Siitä sitten nappasin itseni kartalle. Homma ei kuitenkaan pummin myötä rauhoittunut, vaan levisi pahemmin käsiin. Kiire kasvoi, mutta matka ei edennyt. Pian huomasin tulleeni takaa-ajetuksi (Gunilla Svärd, IF Thor ja Lina Persson, Skogsfalken). Pyrin heiltä jatkuvasti karkuun, mutta päädyinkin itse tekemään yhä isompia virheitä ja lopulta he karkasivat minulta. Lopullinen niitti tuntui tulevan, kun juoksin väärää polkua ja tein jälleen ison pummin. Olin tyrinyt pelin ja olin siitä täysin varma.

Kisakeskuksen lähellä varvatessa kuulin kuitenkin kuulutuksesta, että olin 30 sekuntia kärjestä ja edessä oli mäkinen väli. Taistelutahto nousi esiin ja vedin hullua vauhtia ylös mäkeä, kenties taas hiukan riskillä, koska rasti ei ollut ihan helppo. Pian saavutin jo muiden selät. Kärkikamppailussa ei ollut sillä kertaa enää kovimpia fyysisiä vetureita, vaan sain heidät helposti kiinni ja samaan syssyyn naulattuani rastin, pääsin myös karkuun. Maalisuoralla olin epäuskoinen voitostamme – luulin, että tulisimme toisiksi. Samaan aikaan nolotti huonoin Venlojen suoritus koskaan. Silti voitimme ja ilo joukkueen keskellä oli superjuhlavaa. Koin, että muut olivat tehneet työn ja minä olin yrittänyt tyriä viestiä kaikin mahdollisin keinoin, mutta en onnistunut siinäkään. Silti voitto oli yksi isoimmista menestyksistäni koko urallani.” 

4 Anders Nordberg 2009 Mikkeli-Jukolan yöosuudella

Halden Skiklubbin Mattias Karlson lähetti Anders Nordbergin matkaan kymmenen sekunnin erolla IFK Göreborgin Jonas Pilbladiin viestin pisimmälle, 14,7 kilometrin mittaiselle kolmannelle osuudelle. Toukokuussa 2021 Norjan suunnistuksen päävalmentajaksi nimetty Anders teki tinkimätöntä työtä läpi osuutensa näkemättä kilpakumppaneita ja tuli vaihtoon peräti 5 minuuttia ja 55 sekuntia ennen seuraavia. Norjalainen oli tuolloin erinomaisessa kunnossa, mutta iso ero selittynee myös kaikkien muiden kärkimiesten tekemillä virheillä.

”Vuodesta 2005 eteenpäin olin harjoitellut erittäin paljon yösuunnistusta, joten itseluottamus oli erinomainen. Juoksin 2009 ensimmäistä kertaa Halden SK:lle enkä ollut koskaan voittanut suurviestiä, mutta pidän 10Milaa ja Jukolaa kaikkein mukavimpina suunnistuskokemuksina! Tuona vuonna olimme loppuratkaisuihin saakka kärkitaistelussa, mutta ensimmäinen voitto irtosi minulle vasta 2010 jolloin juoksin kolmannella osuudella samoista lähtöasetelmista 5:05 seuraavista karkuun.”

”Olin yrittänyt tyriä viestiä kaikin mahdollisin keinoin, mutta en onnistunut siinäkään.”

TEKSTI Mårten Boström

TEKSTIT Anu Uhotoinen ja Mårten Boström

Suunnistaja 3/2021

Lue myös Napapiiri Jukola järjestetään elokuussa

Lue myös Suunnistuskengät testissä – vaadi kengältä pitoa, istuvuutta ja kestävyyttä

Vastaa