Kompassi kohti Espanjaa -blogi: Reissun yhteenveto

Paluu on tapahtunut ja olen saapunut takaisin koti-Suomeen. Tavaroiden purkua haittaa oman asunnon puuttuminen, jonne voimme muuttaa vasta muutaman viikon kuluttua. Aikataulullisesti paluuta piti aikaistaa parilla viikolla, jotta saan paremman valmistautumisen tulevaa 10mila-viestiä ajatellen.

Nyt minulla on kaksi viikkoa aikaa tottua raskaampaan maastopohjaan ja viritellä pohjoismainen suunnistusajattelu takaisin uomiinsa. Siirtyminen suoraan Espanjasta olisi ollut riskiratkaisu, joka olisi voinut vaikuttaa omaan suorittamiseen liikaa. Viestikilpailussa tämä tietenkin heijastuisi myös muiden viestinviejien ansaitsemaan tulokseen.

Viimeinen harjoitusjakso Espanjassa oli yllättävänkin rankka, tähän osasyynä oli matkustaminen ja siitä palautuminen, tai paremmin palautumattomuus. Matkustelua tuli pääsiäisen treenileirin muodossa, kuin myös pakollisten siirtymien muodossa, joita olivat mm. ajomatka paluulennon lähtökaupunkiin. Siispä harjoittelu sisälsi lähinnä kevyitä taitoharjoituksia suunnistaen, koska pyöränkin olin luovuttanut jo vaimon mukaan matkalle pari viikkoa aikaisemmin. Onneksi suunnitelmissa oli muutenkin pitää kevyempi viikko, joten lyhyt keventely sopi hyvin tuohon väliin.

Espanja harjoituskohteena oli varsin monipuolinen, minkä takia se alun perin päätyikin kohdemaaksi. Olosuhteet treenaamiselle ja suunnistamiselle olivat hyvät, niin kuin olin ajatellutkin. Kelit mahdollistivat ympärivuotisen taitoharjoittelun eikä tarvinnut liukastella talven jääradoilla ja lihaksistokin kiitteli hellivää lämpöä. Harmittavasti aivan koko Espanjaa emme ehtineet kiertää, joten monta kokemisen arvoista suunnistusmaastoa jäi odottamaan seuraavia reissuja.

Mitä jäi käteen?

Kevät Espanjassa vastasi osin odotuksiani, osin ei. Jalkavamman kanssa lähteminen reissuun ei ollut paras mahdollinen lähtötilanne, mutta onneksi senkin kanssa pystyi elämään ja harjoittelu eteni melkein suunnitelman mukaisesti. Isoimpana muutoksena näin jälkikäteen vähentäisin majoituskohteiden määrää, jolloin pystyisi toteuttamaan parempaa perusharjoittelua. Toiseksi lähtisin reissuun omalla autolla, mikä olisi kustannustehokkaampi ratkaisu, ja pääsisihän silloin maistelemaan meno- ja tulomatkalla muidenkin maiden hienoista maastoista!

Uskaltaisin sanoa, että yksi isoista kehityskohteistani, eli suunnassakulku, on huomattavasti parempaa kuin se oli vielä tammikuun alussa. Suomalaiseen suunnistusmaastoon ja etenkin kilpailutilanteeseen tämän taidon siirtäminen voi olla kuitenkin vaikeaa, koska muitakin muuttujia on runsaasti.

Yhteistyökumppanien tuki on todella tärkeää. Ilman sitä tavoitteellinen huippu-urheilu on vieläkin hankalampaa. Siispä kiitos kaikille matkassa mukana olijoille, te mahdollistatte tällaisen yrityksen kehittyä paremmaksi urheilijaksi. Mutta summa summarum: mikäli sinulla on mahdollisuus optimoida omaa harjoittelu kohti päämääriäsi, niin käytä se!

Loppusaldo: hellepäiviä 0 kpl, sadepäiviä n. 16 kpl, lepopäiviä 7 kpl