Neljä olympiakultaa ja parikymmentä ME:tä juossut Emil Zátopek oli harjoittelussaan uraauurtava.
Helmikuussa 2013 arvostettu yhdysvaltalainen juoksulehti Runner´s World listasi maailman kaikkien aikojen parhaita juoksijoita (kestävyys- ja pikamatkat). Ykköseksi valikoitui Emil Zátopek. Kuvaavaa on myös se, että 2012 hänet valittiin ensimmäisten joukossa Kansainvälisen yleisurheiluliiton Hall of Fameen.
Emil Zátopek (1922–2000) voitti urallaan neljä olympiakultaa ja kolme Euroopan mestaruutta sekä yhden olympiahopean ja yhden EM-pronssin. Virallisilla matkoilla hän teki 18 ME:tä ja juoksi lisäksi kaksi epävirallista maailmanennätystä.
Tšekkoslovakian Kopřivnicessa 22. syyskuuta 1922 syntynyt Zátopek teki nuoruudessaan töitä Zlínissä Bata-kenkätehtaalla, suutarina ja kemian laboratoriossa. Ensimmäiseen varsinaiseen juoksukisaansa Zátopek osallistui 1941. Tuolloin hänet käytännössä määrättiin edustamaan tehdastaan tuotantolaitosten välisessä Zlinin taival -kisassa, jossa hän sijoittui toiseksi. Zátopek innostui juoksemisesta, liittyi paikalliseen urheiluseuraan ja aloitti kovan harjoittelun. Esikuvana oli Paavo Nurmi.
Sodan jälkeen Zátopek alkoi puhjeta juoksijana kukkaansa. Lontoon 1948 olympialaisissa ”Ihmisveturi” voitti kultaa kympillä ja hopeaa vitosella. Ensimmäiset maailmanennätyksensä hän juoksi 1949, jolloin hän paransi kympin ME:tä kahdesti. Zátopekin juoksutyyli ei ollut kaunis, eikä taloudellinen, mutta vauhtia riitti.
Kovaa intervalliharjoittelua
Jari Hemmilä, 62, on operoinut kestävyysjuoksun parissa monessa roolissa, niin kilpailijana (mm. kymppi 28.21,74 ja tonnivitonen 3.41,71), valmentajana, luennoijana kuin kirjoittajana. Hemmilä tutustui Zátopekin hahmoon 14-vuotiaana, jolloin hän sai joululahjaksi Wolfgang Wünschen Kilpakenttien sankarit -kirjan. – Luin tuon kirjan monta kertaa läpi. Aika usein olen juoksijoille luennoidessani maininnut Zátopekista. Hän oli nuorena yksi omista esikuvistani Ron Clarken ja Lasse Virénin ohella.
Zátopek oli harjoittelussaan uraauurtava. Rajun rataharjoittelun ytimessä oli kova intervalliohjelma, johon sisältyi muun muassa 100 × 400 metrin vetoja 200 metrin palautuksin.
– Mielestäni Zátopek oli samantyyppinen juoksija kuin USA:n Steve Prefontaine. Molemmissa oli tiettyä rajuutta: kun radalle mennään, silloin annetaan kaikkensa.
Hemmilä toivoo suomalaisille nykyjuoksijoille samantyyppistä riehakkuutta ja tekemisen meininkiä.
– Aina ei tarvitse tietää ennakkoon kaikkea ja joskus voi juosta myös takki auki.
Hemmilä toteaa, että tämän taustaksi tarvitaan luonnollisesti riittävän kovaa harjoittelua. Zátopekilla oli monen muun aikalaisen tavoin myös hyvä pohjakunto, mikä mahdollisti siirtymisen nopeasti kovan harjoittelun pariin.
– Kestävyysjuoksuun kuuluu kärsimys, mutta samalla siihen voi liittyä iloa ja nautintoa. Tämä päti varmasti myös Zátopekiin.
Moraalista rohkeutta
Emil Zátopekin on todettu olleen ihmisenä herramiesmäinen sekä rohkea, mikä näkyi myös Helsingin 1952 olympialaisten yhteydessä. Juoksijatoverille Stanislav Jungwirthille kerrottiin päivää ennen olympiamatkaa, ettei hän saa lähteä Helsinkiin, koska Jungwirthin isä oli vangittu poliittisten syiden vuoksi.
Tämän kuultuaan Zátopek kertoi jäävänsä kotiin, jos myös Jungwirth ei pääse olympialaisiin, asettuen näin kommunistista puoluetta ja maan salaista poliisia vastaan. Zátopek sai tahtonsa läpi ja kaksikko matkasi Helsinkiin muun joukkueen perässä.
Zátopek tuki Prahan kevään 1968 aikana demokratiaa ajaneita tahoja. Tämän seurauksena hänet erotettiin kommunistisesta puolueesta ja lisäksi hän menetti virkansa armeijassa. Zátopekin maine palautettiin 1990, kun Tsékkoslovakiassa nähtiin samettivallankumous.
Suomalaisten suosikki
Zátopek oli Helsingin 1952 olympialaisten suurimpia tähtiä.
Urheilumuseon (nyk. TAHTO) entinen johtaja Pekka Honkanen toteaa Zátopekin olevan edelleen ainut juoksija, joka on voittanut samoissa olympialaisissa vitosen, kympin ja maratonin.
– Hänestä tuli Helsingin kisoissa suomalaisten sankari. Suomi oli ollut siihen asti kestävyysjuoksun suurvalta. Luultavasti suomalaiset näkivät Zátopekissa oman menneisyytensä.
Helsingissä Zátopek voitti 5 000 metriä samana päivänä kuin puoliso Dana Zátopková voitti keihään; lisäksi he olivat päivälleen samanikäisiä. Suomalaiset tunsivat Zátopekin ”Satu-Pekka”-nimellä. Hän vieraili Suomessa lukuisia kertoja, muun muassa juoksijaystävänsä Viljo Heinon luona sekä kunniavieraana Helsingin 1994 EM-kisoissa.
Emil Zátopekista on tehty myös fiktiivinen, tositapahtumiin perustuva elokuva. Tšekkiläisen David Ondříčekin ohjaama ”Zátopek” sai ensi-iltansa viime vuonna. Emil Zátopek juoksi maratonin olympiavoittoon Helsingissä 1952 (ylh.). Kultaa tuli myös 5 000 metriltä, vaikka Saksan Herbert Schade oli edellä vielä alkumatkasta (vas.).
Lue myös:
Kun Emil Zatopek valloitti Helsingin Olympiakisat 1952
TEKSTI JUHANA UNKURI KUVAT ALL OVER PRESS
Juoksija 6/2022