Kestävyysjuoksussa ja urheilussa muutenkin huipputaso on saavutettavissa kansainvälisen huipputason osaamisella ja -ympäristössä toimimalla. Laajempaan menestykseen päästään yhdessä sparraten, osaamista jakaen ja juoksijoiden kesken saman vetojunan peesipaikkaa vaihtaen, ja peesissä kumppaneiden hengityksen rytmiä havainnoiden, sanoo kestävyysjuoksun lajivalmentaja Rami Virlander.
Kestävyysjuoksun maajoukkuetoiminnassa on Suomessa toteutettu yhteistä maajoukkueohjelmaa ja leiritystä kansainvälisissä huippuympäristöissä. Heti joulun jälkeen 11 juoksijan kärkiryhmä lähtee Etelä-Afrikan Dullstroomiin talvien 2021–2023 tapaan. Korkeanpaikan olosuhteiden ja oman tiimin lisäksi Dullstroom tarjoaa kansainvälistä harjoitusseuraa, usein pohjoismaisista ja keskieurooppalaisista juoksijoista.
ON-kenkämerkin talli on omalla kv-tallitoiminnallaan kehittänyt paikallisia olosuhteita omaa leiritystään varten. Se on palvellut myös Suomen maajoukkueen tarpeita. Viime kevään Yhdysvaltain Flagstaffin korkeanpaikan leirillä suomalaisjuoksijat harjoittelivat samaan aikaan ja yhteistoiminnassa puolalaisvalmentaja Tomasz Lewandowskin vetämän Hollannin maajoukkueen ja sen ympärille karttuneen kansainvälisen harjoitusryhmän sekä ruotsalaisten juoksijoiden kanssa.
Merenpinnan tason leiritystä on toteutettu pitkään Portugalin Monte Gordossa, jossa samaan aikaan on usein harjoitellut mm. Saksan, Italian ja Ranskan maajoukkueryhmiä.
Harjoittelua on viime vuosina edistetty myös syksyn tehostamisleireillä. Marras-joulukuussa Etelä-Afrikan Potchefstroomista kotiutui 400 metrin maajoukkueryhmä sekä naisten 800 metrin kärkijuoksijoiden joukko, joka harjoitteli leireillä osin kansainvälisen 800 metrin naistiimin kanssa.
Kotimaan toiminnalla tukea kv. leiritykseen
Kansainvälistä leiritystä on pystytty täydentämään hyvin myös kotimaan toiminnalla. Marraskuun ajan Liikuntakeskus Pajulahden ja Urhean yhdistetyllä korkeanpaikan leirillä alppimajoissa harjoitteli 12 kestävyysjuoksijaa. Joulukuun alussa Valencian maratonilla naisten SE:n 2.24.38 ja olympiarajan juossut Camilla Richardsson, EM-maastoista alle 23-vuotiaiden 7 kilometrillä hopean ja pronssin juosseet Ilona Mononen ja Nathalie Blomqvist sekä miesten vastaavassa sarjassa sijat 9. ja 11. juosseet Mustafe Muuse ja Santtu Heikkinen ja Suomelle joukkuekilpailussa sijan 8. sinetöinyt Niko Putkinen saapuivat kisoihin valmistavilta leireiltä Monte Gordosta, Pajulahden alppimajasta sekä yksi juoksija Italiasta ja Keniasta.
Mittavan leiritystoiminnan mahdollistavat maajoukkuetoiminta, sen kustannustehokkaat toimintatavat, sekä urheilijoiden mittavat omat panostukset kumppaneidensa kanssa. Mitenkään uutta kansainvälinen yhteistoiminta ei kestävyysjuoksussa ole. Malleja aikaisemmasta yhteistyöstä löytyy esimerkiksi Janne Holménin, Jukka Keskisalon ja Ruotsin Mustafa Mohammedin harjoitusyhteistyöstä leireillä. Leiritysten ulkopuolella viikoittainen arjen yhteisharjoittelu kotimaassa on myös vilkasta ja tärkeää.
Tutkimus- ja kokemusperäistä tietoa on juoksijoiden tekemisen tueksi ollut tarjolla mm. Pajulahden Kestävyysseminaarissa, jonka teemat olivat tänä vuonna urheilijan matka lupauksesta huippu-urheilijaksi ja nopeuskestävyysharjoittelu. Pikaluistelija Mika Poutala kertoi seminaarissa, kuinka hän otti viimeiset stepit olympiaurallaan huippuolosuhteissa Kanadassa pitkän maajoukkueuran jälkeen.
Seminaarissa kuultiin myös kuinka pyöräilijä Jaakko Hänninen etenee urallaan kivikovassa ammattilaismaailmassa, joka on ainoa tie huipulle hänen lajissaan. Puolan kovasta 400 metrin harjoituskulttuurista puhui Rafal Omelko ja slovenialais-suomalaista 800 metrin osaamista Eveliina Määttäsen taustalla avasivat valmentaja Jan Petrač ja Borut Rebolj.
Isoja kehitysaskelia kestävyysjuoksun harjoittelussa
Kestävyysjuoksussa eletään harjoituksellisesti mielenkiintoisia aikoja. Todistamme parhaillaan kestävyysjuoksuharjoittelun toteutuksessa yhtä sen historian suurimmista mullistuksista, vaikka tietyt perusasiat ovat yhä samat kuin aiemmin. Mullistukseen liittyvät tarkkuus tehoalueiden toteutuksessa, niiden kehittämisen ymmärrys ja kehittymisen tarkka, jatkuva seuranta. Vauhtikestävyysalueen harjoituksissa laktaattimittaus ja intervallitoteutus, sekä vauhtikestävyyden tuplapäivät ovat osaltaan mahdollistaneet tämän.
Osalla juoksijoista myös aerobisen harjoittelun tavat ovat monipuolistuneet juoksun rinnalla. Monella juoksijalla avaimia ehjiin kehittäviin harjoitusjaksoihin ja huipputuloksiin ovat kestävyysharjoittelun laadun noston lisäksi hermolihasjärjestelmän harjoittaminen, juoksutekniikan ja voimaharjoittelun laadukas toteutus aiempaa maksimivoimapainotteisemmin, sekä mittava korkeanpaikan harjoittelun toteutus. Todistuksia harjoittelun kehityksestä nähtiin kesällä Budapestin MM-kisoissa, jossa mm. miesten 1500 metrillä 8/12 finalistista oli eurooppalaisia, ja miesten 1500 ja 5000 metrin mitalit jaettiin Norjan, Iso-Britannian, Espanjan ja Kenian kesken.
Suomalaisten pääsy samoille harjoittelun raiteille ja kansainvälisen kehityksen mukaan ovat osoitus kansainvälisen kontaktin oleellisuudesta. Samalla maajoukkuetoiminnan yhtenäisyys on mahdollistanut juoksijoiden keskinäisen sparrauksen ja oman kehittymisen, sekä samalla osaamisen siirtymisen nopeasti kärkijuoksijoilta seuraaville.
Yhtenäinen maajoukkuetoiminta on kaiken aikaa ollut myös lajiryhmän toiminnan ja tuen edellytys. Ammattimaisen leirityksen perusedellytyksiä ovat laadukas lihashuolto ja valmennus paikalla, joihin on pystytty panostamaan. Jatkossa kansainväliset tiimit voivat olla joidenkin juoksijoiden mahdollisuus. Parasta on, jos voimme hyödyntää maajoukkuetoiminnan ja kv. tiimien parhaat puolet.
Hyvän maajoukkuehengen siivittämä harjoittelun murros tuo tulosta
Viimeisen kolmen vuoden (2021–2023) aikana suomalaiset kestävyysjuoksijat ovat saavuttaneet 7 arvokisamitalia ja tukun muita erinomaisia sijoituksia. Topi Raitanen juoksi Tokion olympialaisissa 3000 metrin esteissä sijalle 8. ja Sara Lappalainen 800 ja 1500 metrillä sijat 11. ja 15. Vuotta myöhemmin Raitanen voitti estejuoksun EM-kultaa Münchenissä. Nuorissa Ilona Mononen voitti 2021 alle 20-vuotiaiden EM-kisoissa kultaa 3000 metrillä ja saman sarjan pronssin EM-maastoista 2022.
Kuluvan vuoden aikana suomalaisille kestävyysjuoksijoille losahti neljä alle 23-vuotiaiden EM-mitalia: Espoossa hopealle juoksivat Eemil Helander ja Veera Mattila 5000 ja 800 metrillä. Mononen ja Blomqvist olivat toinen ja kolmas Brysselin EM-maastojen 7 kilometrin kilpailussa.
Lisäksi kesällä MM-Budapestissa kilpaili 7 suomalaista kestävyysjuoksijaa, joista Eveliina Määttänen oli 800 metrillä 11., Camilla Richardsson 10 000 metrillä 15:s ja Alisa Vainio maratonilla 22.
Ikäsarjoista alle 23-vuotiaiden ikäluokka on viimeinen porras yleisen sarjan kahinoihin. Siitä olemme onnistuneet jatkamaan juoksijoiden arvokisajunaa yleisen sarjan arvokisoihin ja menestyksen tavoitteluun siellä. Laajentunut kärki, erinomainen alle 23-vuotiaiden ikäluokka ja taustalta nousevat alle 18- ja 20-vuotiaiden sarjojen juoksijat antavat mahdollisuuksia nousta seuraavalle tasolle jo hyvin alkaneella kaudella 2023–2024 sekä sen jälkeen.
Menestysnälkää ja huippu-urheiluasennetta löytyy
Urheilijan oma menestysnälkä ja huippu-urheiluasenne yhdessä osaavan henkilökohtaisen valmentajan kanssa ovat menestyksen ja kehityksen keskeiset elementit. Tuoreiden EM-maastomitalistien, Monosen ja Blomqvistin, taustalla toimivat valmentajat Mikko Rajaniemi ja Tom Andtbacka. Nykyjuoksijoiden nouseva kärkikaarti nauttii huippu-urheilijan elämästä ja tekee sen eteen mittavia panostuksia. Suomalaisen juoksijan vie huipulle kv.-tietotaidon ympäristö ja osaaminen – suomalaisen maajoukkuehengen siivittämänä!
Töitä seuraavien ikäluokkien ja juoksijoiden nousuun on tehtävä yhteisvoimin kotimaan yhteisharjoittelussa, joihin olemme rakentaneet tilaisuuksia. Juna on Suomessa saatu liikkeelle ja raiteet rakennettu suomalais-kansainvälisen osaamisen perustalle. Tähän junaan urheilijan ja valmentajan kannattaa kytkeä oma vaununsa. Nämä raiteet vievät vuoriston kautta eteenpäin, pysähtyen ensi kesänä muun muassa Roomassa ja Pariisissa!
Teksti: Rami Virlander, lajivalmentaja, kestävyysjuoksut, NOV, Suomen Urheiluliitto / Pajulahti OTC
Artikkeli Rami Virlander: Suomalaiset mukana kestävyysjuoksun harjoittelun murroksessa ja kansainvälisessä yhteistyössä julkaistu alun perin sivulla Yleisurheilu.fi