Andreas Almgren hämmästytti uudella 10 000 metrin Ruotsin ennätyksellä 26.52,87.
29-vuotias ruotsalainen Andreas Almgren paineli lauantai-iltana Kaliforniassa 10 000 metrin Ruotsin ennätyksen 26.52,87. Syntyperäisen pohjoismaalaisen juoksemana aika on mielipuolinen. Lisäksi tämä oli Almgrenin uran ensimmäinen ratakymppi.
78 ihmistä on kautta historian juossut kympin alle 27 minuuttiin. Almgrenin aika sijoittuu kaikkien aikojen tilastossa jaetulle sijalle 49. Edellä on 43 afrikkalaista, kolme yhdysvaltalaista, yksi kanadalainen ja kaksi eurooppalaista. Heistä vain jenkit Grant Fisher, Galen Rupp ja eilen samassa kisassa huikean kympin debyyttinsä 26.52,72 juossut 21-vuotias Nico Young ovat syntyneet Afrikan ulkopuolella. Tätäkin taustaa vasten tulos on uskomaton.
Uusien ihmekenkien selän taaksekaan ei voi mennä, vaikka niillä oma merkityksensä onkin. Hiilikuitujen (vuodesta 2020 eteenpäin) aikakaudella vain kahdeksan juoksijaa on painanut ruotsalaista kovempaa. Loput 40 parempaa aikaa ovat syntyneet ”vanhoilla” välineillä.
Paras eurooppalaissyntyinen
Euroopan ennätys on somalialaissyntyisen britin Mo Farahin 13 vuotta sitten piiskaama 26.46,57. Maanosan kakkosaika marokkolaissyntyisen belgialaisen Mohammed Mourhitin 26.52,30, josta on aikaa jo neljännesvuosisata. Euroopassa syntyneistä Almgrenin aika on kaikkien aikojen paras. Toiseksi paras aika on samassa kilpailussa 27.08,81 painaneella britti Patrick Deverillä.
Syntyperäisen pohjoismaalaisen juoksemana aika on mielipuolinen.
Ennätysjuoksussaan Almgren ehti puolimatkaan ajassa 13.32. Jälkimmäisen puolikkaan hän juoksi 13.20. 5 000 metrin SE on Lasse Virénin 13.16,3, joka on pudonnut muuten kaikkien aikojen maailmantilastossa jo sijalle 563. Muista suomalaisista vain Lasse Orimus ja Martti Vainio ovat kipittäneet 5 000 metriä kovempaa, mitä Almgren kiskoi kympin jälkimmäisen puolikkaan. 10 000 metrin SE-mies Vainio olisi jäänyt ennätyksellään 27.30,99 ruotsalaisesta noin 280 metriä. Vainion aika on kaikkien aikojen maailmantilastossa sijalla 352.
Kasin juoksijasta pitkille matkoille
Almgrenin viimeinen kierros taittui 57,43, viimeinen kilometri 2.30 ja viimeinen 3 000 metriä 7.55. Tämä pistää kysymään, miten tuo voi olla mahdollista. Almgren oli alun perin 800 metrin juoksija. Kova ennätys 1.45,59 on vuodelta 2015. Vuotta aiemmin maantiekymppi oli kestänyt 31.20. Vasta 2019 ruotsalainen alkoi systemaattisesti panostaa pitkille matkoille.
Kesällä 2021 5 000 metriä kesti vielä 13.29,26. Seuraavana kesänä tuli jo 13.01,70. Ja viime kesänä hän olisi painanut Firenzen Timanttiliigassa noin 12.55 ellei olisi kaatunut vain 300 metriä ennen maalia. Jos kaveri pysyy terveenä, ensi kesänä nähdään reilu 13 minuutin alitus.
Almgren juoksi jo helmikuussa puolimaratonilla kovan ajan 59.23. Voisiko hänen tulevaisuutensa olla jopa maratonilla? Tuskin. Tuloskehitys viittaa siihen, ettei hän ole vielä todellakaan tehnyt parhaita ratatuloksiaan. On aika uskomaton juttu, että ensi kesänä Pariisin olympialaisten kymppitonnilla ruotsalaisjuoksija taistelee jopa olympiavoitosta.
Perustreeniä ja kovaa satsausta
Almgrenin harjoittelussa ei ole mitään ihmeellistä ja mullistavaa. Tupla-VK-päivät ovat toki ohjelmassa, vauhtikestävyysalueen harjoittelua tulee muutenkin paljon. Mitään ihmekikkoja ei kuitenkaan ohjelmassa ole. Tämä taas pistää kysymään, miksi sama ei olisi mahdollista suomalaisille?
Viime kesänä Eemil Helanderin vitosen maan kärkiaika oli 13.40, kympillä Mika Kotirannan 29.10. Almgrenin aikoihin on matkaa valovuosi. Mutta niin oli Almgrenillä itselläänkin vain kolme vuotta sitten. Totaalinen panostus, leireily korkealla parhaissa olosuhteissa ja täydellinen urheilijan elämään heittäytyminen ovat ne avainasiat.
En tiedä, millä Almgren on urheilu-uransa rahoittanut, mutta hän on onnistunut. Riskejä on varmasti pitänyt ottaa, käyttää omia ja lainattuja rahoja. Joka tapauksessa, tämä on se tie myös suomalaisille. Jos länsinaapuri pystyy kiskomaan vitosen parikymmentä sekuntia kovempaa ja kympin 38 sekuntia kovempaa kuin Virén ja Vainio puolisen vuosisataa sitten, miksi vastaavaan ei pystyisi myös suomalainen?
Rohkeutta ja kovuutta, siitä se lähtee. Hyviä aihioita, kuten Helander, Kotiranta, Mustafe Muuse ja Santtu Heikkinen, meillä on. Joten miksi ei seuraavan viiden vuoden aikana?
Lue lisää Almgrenin harjoittelusta: Andreas Almgren – puolimailerista 13 minuutin haastajaksi 5000 metrillä
Teksti Lauri Hollo