Samsung Galaxy Ring testissä

Eteläkorealainen elektroniikkajätti Samsung toi eloa suomalaisen Ouran hallitsemaan tuotekategoriaan tuomalla myyntiin oman Galaxy Ring -älysormuksensa. Sormuksen avulla käyttäjä saa tietoa unitottumuksistaan, syketasoistaan sekä erilaista terveys- ja aktiivisuusdataa.

Oikean koon valitsemiseen voi tilata sovituspakkauksen (10 €), jossa on yhdeksän erikokoista muovisormusta. Kokoasteikko on välillä 5–13. Samsung antaa hieman ristiriitaisia ohjeita oikean koon valintaan. Verkkosivuilla mainitaan, että sormusta voi pitää missä sormessa tahansa, mutta sormuksen varsinaisessa käyttöohjeessa suositellaan ei-dominoivan käden etusormea.

Hieman yllättäen allekirjoittaneen oikea koko asteikolla 5–13 on jopa 11, vaikka käteni ovat omasta mielestäni korkeintaan keskikokoiset. Yhtä kaikki, sovitussormuksen avulla löytyi passeli koko vasempaan etusormeen.

Sormusta ladataan tyylikkäässä latauskotelossa, josta sormusta voi latailla ilman johtoakin – kuten langattomia nappikuulokkeita. Puhelimessani oli jo Samsungin sovellus valmiina, ja sormuksen liittäminen puhelimeen oli helppoa. Tarkennettakoon, että Samsungin terveyssovellukset ja siten sormuksen käyttö onnistuu siis myös muunmerkkisissä Android-puhelimissa, mutta ei iPhonessa. Jotkut eleohjaukseen liittyvät ominaisuudet toimivat vain Samsung-puhelimissa.

samsung galaxy ring — Samsung Galaxy Ring -sormusta ladataan tyylikkäässä latauskotelossa.

Miellyttävä käyttää

Mustan titaanipäällysteisen testisormuksen (titanium black) ulkonäkö on lievä pettymys. Se näyttää aika tavanomaiselta muovirinkulalta. Kenties titanium silver ja titanium gold -värit ovat sormessa näyttävämpiä? Mittasuhteet ovat kuitenkin miellyttävät, ulkopinnaltaan hieman kovera sormus ei ole mitenkään tolkuttoman paksu, ja sitä pitää sormessa ihan mielellään. Tämä on toki yksilöllistä, toisillehan sormusten käyttö on jokapäiväistä, toisille ei.

Samsung Galaxy Ring -sormuksen sisäpinnassa on kolme anturia, jotka vilkkuvat vaihtelevasti vihreää tai punaista valoa, ja välillä valoa ei näy ollenkaan. Sensoreilla mitataan sykettä ja ihon lämpötilaa. Lisäksi sormuksessa on kiihtyvyysanturi, jolla sormus tunnistaa aktiivisuutta ja liikuntasuorituksia. Sormuksen ulkopinnassa antureiden kohdalla on pieni nystyrä, jonka avulla sormus pysyy oikeassa kohdassa, sillä antureiden tulee olla suuntautuneena kämmenpuolelle. Arkikäytössä sormus pysyy hyvin oikeassa kohdassa, eikä lähde pyörimään itsestään.

Akunkesto on vakuuttava. Valmistaja lupaa sormukselle jopa seitsemän päivän käyttöajan yhdellä latauksella. Testissämme sormuksen akun varaus oli laskenut 4–5 päivän käytön jälkeen alle 20 prosenttiin, joten lupaus ei ole ihan tuulesta temmattu. Lataus on nopeaa, saunassa käynnin aikana sormus on latautunut täyteen.

Sovellus vaatii perehtymistä

Käyttömukavuus on siis kunnossa, mutta mitä tietoja käyttäjä sitten saa sormusesta? Samsungin sovellussysteemi on hieman vaikeaselkoinen. Sormus on liitettynä Samsung Wearable -sovellukseen, mutta suurinta osaa datasta tarkkaillaan rinnalla toimivan Samsung Health -sovelluksen kautta. Terveyssovellus ei ole erityisen intuitiivinen, sillä muutamankin päivän käytön jälkeen pitää vielä pohtia, mistä halutut tiedot oikein löytyvät.

Wearable-sovelluksen päänäkymästä ohjataan keskeisiin tietoihin eli energiapisteisiin, unitietoihin sekä sykettä mittavaan osioon. Samsung Healthin puolelta pääset tarkkailemaan esimerkiksi unen kestoa, unen vaiheita sekä arvioita unen palauttavasta vaikutuksesta. Liikuntaa harrastavalle ehkä kiinnostavinta tietoa on kuitenkin sykevälivaihtelu. Näkyviin saa yökohtaisen käppyrän, jonka yhteydessä kerrotaan HRV:n (heart rate variation) keskiarvo ja maksimitaso. Lisäksi voi tarkastella päiväkohtaista vaihtelua pelkistetymmästä kuvaajasta.

Tarkkaile unta ja sykevälivaihtelua.

Galaxy Ringin testijakso oli siinä mielessä osuva, että siihen sisältyi niin kovia harjoituksia, lepoa ennen kilpailua, kilpailu sekä hyvin että huonosti nukuttuja öitä. Sykevälivaihtelun tila sekä unitiedot vastasivat varsin hyvin tuntemuksia. Huonot ja lyhyet yöunet näkyivät armotta unipisteissä, ja samalla myös unen aikainen keskisyke sekä hengitystahti nousivat. Lepopäivien jälkeen sykevälivaihtelu oli puolestaan optimaalisessa haarukassa. Kilpailua seurannut huono yöuni romahdutti sykevälivaihtelun heikolle tasolle. Palautumisen taso oli tällöin heikko, mikä onkin loogista.

Automaattinen harjoitus – onko mitään käyttöä?

Samsung Health mittaa askelia myös puhelimen kiihtyvyysanturin avulla, ja niin sanottu automaattinen harjoitus -toiminto tunnistaa erilaisia aktiviteetteja – vaihtelevalla menestyksellä tosin. Testissä tulikin pieni tenkkapoo, sillä sovellus ei erikseen kerro ovatko askellukemat peräisin puhelimesta vai sormuksesta. Pienen tutkimisen jälkeen onnistuin kytkemään puhelimen askellaskurin pois, jolloin etäisyyden arviot tulevat sormukselta.

10 kilometrin juoksukilpailun aikana sormuksen mittaama etäisyys ei ollut lähelläkään oikeaa, vaan se kertoi matkaksi noin 7,2 km. Niin ikään 5 kilometrin kilpailua vastaavassa juoksussa sormuksen arvioima lukema oli vain 3,7 km. Tämä ei toisaalta ole sormuksen toimintojen ydintä.

Mielenkiintoista on kuitenkin se, että Garminin 12,3 kilometrin pituiseksi mittaaman kevyen lenkin sormus arvioi 11,7 kilometrin pituiseksi, ja erittäin rauhalliseen tahtiin juostun 5,5 kilometrin lenkin pituudeksi sormus arvioi 6,1 km. Toisin sanoen, hitaammissa vauhdeissa sormuksen antama tarkkuus on huomattavasti parempi. Sykelukemien keskiarvo ainakin rauhallisilla lenkeillä ja levossa olivat pääsääntöisesti kohdallaan. Kovista treeneistä luotettavia sykevertailulukuja ei ollut testijaksolla riittävästi.

Mitkä ovat älysormuksen hyödyt?

Mihin älysormusta sitten tarvitaan, jos sen antama data ainoastaan tukee omia tuntemuksia? No, ei välttämättä mihinkään. Tavoitteellisesti harjoittelevien keskuudessa on kuitenkin paljon datasta kiinnostuneita, joten sormus antaa paljon harrastuksissa hyödynnettävää tietoa. On muistettava, että etenkään aloittelevien harrastajien keskuudessa oman kehon tuntemus ei välttämättä ole kovin kehittynyttä.

Urheiluun tarkoitetut älykellot antavat toki samoja tietoja, mutta kaikille (kuten allekirjoittanut) kellon pitäminen nukkuessa ei tule kyseeseen, joten käyttömukavuus on sormuksen ehdoton etu. Toisaalta älysormukset ovat enemmänkin terveyden ja hyvinvoinnin seurantaan tarkoitettuja apuvälineitä. Urheilukelloista tuttuja harjoittelua ohjaavia toimintoja ei ainakaan Samsung Healthista löydy ja esimerkiksi sykevälivaihtelun analysointi esitetään juoksuharrastajan näkökulmasta varsin pintapuolisesti. Mikään ei toki estä korealaisia päivittämästä sovellustaan jatkossa kiinnostavammaksi kuntoliikkujille.

Yksi hyöty älysormuksesta voisi olla esimerkiksi unen laadun parantaminen. Jos näet sovelluksessa toistuvasti liian lyhyitä tai laadullisesti heikkoja yöunia, saattaa se kannustaa parantamaan nukkumistottumuksiasi. Toinen hyöty voisi olla vaikkapa harjoituksellisten rajatapausten ratkaiseminen. Jos tein eilen kovan treenin ja tuntemus seuraavana päivänä on melko hyvä, pitääkö lepopäivä vai mennä sittenkin kevyelle lenkille? Vilkaisu energiapisteisiin, unitietoihin ja palautumista kuvaaviin sykevälivaihtelutietoihin voi auttaa tekemään oikean valinnan.

Pitkällä aikavälillä kestävyysharjoittelu on juuri näiden päivittäisten oikeiden valintojen tekemistä. Miksipä ei älysormuskin voisi olla yksi apuväline näiden valintojen tekemiseen? Tämä työkalu ei tosin ole ihan edullisin hankinta, sillä Galaxy Ring irtoaa sormeen 479 eurolla. Ouran perimää sovelluksen kuukausimaksua (6 €/kk tai 70 €/vuosi)) Samsungilla sen sijaan ei ole, joten Galaxy Ringin käyttö on pitkässä juoksussa edullisempaa. Vertailukohtaa kilpailijan sormukseen tai sovellukseen ei valitettavasti ole, sillä Juoksijan testipyyntöön suomalaisyritys ei vastannut mitään.