Edellisessä blogissa pohdin sitä, tuleeko kisakautta ollenkaan vai estääkö koronavirus kaikki kilpailut. Kilpailukausi saatiin käyntiin, ja se on osoittautunut omalla kohdalla yhdeksi parhaaksi kisakaudeksi koskaan. Kilpailutulokset eivät ole kuitenkaan tulleet itsestään, vaan ne pohjautuvat onnistuneeseen harjoitteluun viimeisen kahden vuoden ajalta.
Kun harjoittelusta nauttii, se kehittää parhaiten. Näin väitän. Jokainen lenkki ei ole tuntunut helpolta, mutta harjoittelu kokonaisuudessaan on ollut nousujohteista, yksilöllistä ja kokonaisvaltaista. Mistä sitten on ollut kyse?
”Kun harjoittelusta nauttii, se kehittää parhaiten.”
Vietin lukuvuoden 2012-2013 Yhdysvalloissa, jolloin sana ”consistent”, vapaasti käännettynä johdonmukainen ja jatkuva, kuului usein yhdysvaltalaisen valmentajan puheessa. Ei auttanut, että saan tehtyä hyviä yksittäisiä harjoituksia, vaan tärkeämpää oli saada onnistuneita, nousujohteisia harjoitusviikkoja viikko toisensa jälkeen. Saattaa kuulostaa yksinkertaiselta paperilla, mutta käytännön elämässä se on tarkoittanut sairasteluiden ja vammojen ennaltaehkäisyä ja jokaisen harjoituksen miettimistä tarkasti: millaista harjoitusvaikutusta tällä haetaan ja mikä on tämän harjoituksen tarkoitus? Se on auttanut olemaan innostumatta liikaa (lue: juoksematta liian kovaa) yksittäisistä harjoituksia, joka minunlaiselle mailerisielulle on ollut hyvin luontaista.
”On tärkeää ymmärtää, mikä on harjoituksen tarkoitus ja millaista harjoitusvaikutusta sillä haetaan.”
Yksilöllisyys on päivän sana monessa asiassa ja se korostuu myös kestävyysurheilussa. Sama harjoitusohjelma ei toimi kaikilla, ja ohjelma pitää rakentaa yksilöllisesti vahvuudet ja heikkoudet huomioiden. Omat vahvuusalueet on huomioitu harjoittelussa, mutta samalla heikkouksia on kehitetty, esimerkiksi tarkkaan mietityillä voima-, lihaskunto-, ja hyppelyharjoituksilla.
Itsellä yksilöllisyys on tarkoittanut myös sitä, että työelämä ja muut mahdolliset menot huomioidaan harjoitusohjelmassa. Harjoittelua rytmitetään selvästi päivien ja viikkojen sisällä. Tällöin voin luottaa siihen, että palaudun helppoina päivinä ja voin keskittyä jokaiseen harjoitukseen täysillä eikä minun tarvitse etukäteen stressata tulevista harjoituksista. Voin oppia jokaisesta harjoituksesta ja nauttia harjoittelusta.
”Harjoittelun rytmitys mahdollistaa sen, että palaudun helppoina päivinä ja voin nauttia jokaisesta harjoituksesta.”
Harjoittelun kokonaisvaltaisuus syntyy edellä mainittujen tekijöiden lisäksi avoimesta ja jatkuvasta vuoropuhelusta valmentajan kanssa. Jokainen harjoitus ja kilpailu analysoidaan tulosten ja tuntemusten kautta. Harjoitusohjelma jalostuu urheilijan ja valmentajan vuoropuhelun avulla, ja se auttaa välttämään pahimmat sudenkuopat.
Olen juossut tällä kaudella ennätykset 3000m, 5000m ja 10 000m matkoilla. Kauden tärkein kilpailu, Turun Kalevan kisat, on vuorossa viikon päästä. Kausi jatkuu senkin jälkeen, joten monta tavoitetta siintää vielä edessä. Tänään olen kuitenkin kiitollinen siitä, että olen pystynyt parantamaan kulkua kisa kisalta. Olen oppinut juoksemaan nousujohteisia kilpailuja. Kilpailuiden väliin on mahtunut huonosti nukuttuja öitä, takkuilevia lenkkejä ja epäuskoisia päiviä. Ne ovat kuitenkin olleet tärkeä osa tätä matkaa, sillä kestävyysurheilu ei ole voitosta voittoon kulkemista, vaan sitä, että löytää itselle sopivan tavan harjoitella ja nauttii siitä. Tulokset seuraavat perässä.
Tervetuloa nauttimaan kesän hienoimmasta yleisurheilutapahtumasta, Turun Kalevan kisoista, Paavo Nurmen Stadionille 13.-16.8.2020!