Jos tavoitteena on suoriutua urheilun lisäksi myös koulun puolella kiitettävästi, voi yhdistelmä olla välillä jopa liian raskas. Ympäri Suomea löytyy onneksi urheilijoille tarkoitettuja opiskelupaikkoja, joissa erityistarpeet on pyritty ottamaan huomioon.
Moni urheilija suorittaa lukio-opinnot 3,5 tai 4 vuodessa. Tällä tavoin kursseja on helppo hajauttaa, ja kokonaiskuormitus pysyy kohtuullisena. Koulun järjestämään valmennukseen osallistumisesta saa usein opintopisteitä ja harjoittelulla voi korvata kursseja. Poissaolojen suhteen urheilulukiot ovat normilukioita joustavampia, mikä helpottaa leiri- ja kisamatkoille lähtemistä. Ruokailujen helpossa soljumisessa auttaa koulun tarjoama lounas ja mahdollisuudet ostaa urheilijalle mielekkäitä välipaloja. Urheilulukioissa plussana saattaa olla myös ilmainen tai edullinen aamupala. Halutessaan koululounasta saa ostettua usein mukaan illemmalla syötäväksi. Kun ruoka on treenin jälkeen valmiina odottamassa, lähtee palautuminen nopeammin käyntiin.
Suurissa urheilulukioissa oppilaille on tarjolla liikuntalääketieteen, fysioterapian ja ravitsemustieteiden ammattilaisten apua. Tasotestien hankkiminen niin radalle kuin matolle onnistuu koulun valmentajan kautta ainakin meillä Hankasalmella. Kuluja urheilulukiossa tai urheilulinjalla opiskelemisesta tulee valmennusmaksujen lisäksi usein matkakustannuksista ja mahdollisen asuntolan vuokrasta. KELA voi myöntää asumistukea ja yli 17-vuotiaille opintotukea. Itse koen, että asuminen koulun vieressä on kätevää, koska aikaa ei turhaan kulu koulumatkoihin.
Sammon keskuslukiossa suunnistuslinjalla opiskeleva Anttoni Mäki-Laurila kertoo, että koulupäivän aikana treenejä ei ehdi tekemään, mutta lukujärjestys on niin kevyt, että illalla on hyvin aikaa treenaamiselle. Koulun opettajat ovat urheilun suhteen ymmärtäväisiä ja antavat lisäaikaa tehtävien suorittamiseen, kun sitä vain nätisti pyytää. Mäki-Laurilan koulussa suuri osa urheilulinjalaisista suunnittelee käyvänsä lukion pidennetysti.
– Samkessa on hyvä opiskeluilmapiiri, osaavat opettajat ja urheilun ja koulun yhdistäminen onnistuu hienosti, Mäki-Laurila kertoo.
Inari Karppinen opiskelee Mäkelänrinteen urheilulukiossa suunnistuslinjalla kolmatta vuotta. Alkuun IB-lukiossa opiskellut Karppinen kertoo hakeneensa Märskyyn, koska koki tarvitsevansa enemmän urheilua tukevan ympäristön ja motivoivamman ilmapiirin. Plussia Karppisen mielestä ovat muun muassa fiksut aamutreenimahdollisuudet, loistavat harjoituspuitteet ja valmennuksen ohjelmaan kuuluvat rata- ja tasotestit.
– Parempaa ammattimaiseen urheilijanarkeen valmistavaa mahdollisuutta ei löydy, Karppinen tietää.
Ensimmäistä vuotta Kerttulin urheilulukiossa opiskeleva Jussi Ankelo suosittelee opiskelupaikkaansa lämpimästi ja näkee, että siellä on suunnistajalle erinomaiset mahdollisuudet kehittyä. Onhan Turussa suunnistuskelit jopa 11 kuukautta vuodessa. Kerttulin lukion vieressä sijaitsee Kupittaan urheiluhalli ja kauempana olevilta treenipaikoilta pääsee koululle maksuttomalla urheilijabussilla.
– Pidämme noin kerran kuukaudessa leiripäivän jossain hieman kauempana koulusta, esimerkiksi Yläneellä, hakien uusia maastotyyppejä, Ankelo kertoo.
Suunnistaja voi hyvin treenata myös muiden lajien edustajien kanssa. Näin tekee Ounasvaaran urheilulukiossa opiskeleva Eeva-Liina Ojanaho, joka harjoittelee yhdessä kestävyysjuoksijoiden kanssa.
– Koululta kävelee noin 400 metriä urheiluopistolle, missä on muun muassa sisäjuoksurata, useampi kuntosali ja uimahalli. Urheiluopiston läheisyydestä lähtee myös kilometritolkulla Ounasvaaran latuverkostoa, jossa pääsee talvisin hiihtämään, ja kesäisin pyöräilemään ja juokse maan. Ounasvaaralta on myös saatavilla laadukas suunnistuskartta, Ojanaho tiivistää koulunsa monipuolisia treeniolosuhteita.
Ojanahon lukiossa lukujärjestyksiin on jätetty aamutreeneille tilaa ja niistä saa opintopisteitä, joilla osan lukiokursseista pystyy korvaamaan.
– Minusta siellä on kaikki tarpeellinen, ja siellä on hyvä tekemisen meininki.
Suunnistuslukioon voi mennä myös naapurimaassamme Ruotsissa, josta löytyy neljä lukiota, joissa on suunnistuslinja ja yhdessä hiihtosuunnistuslinja. Vaihtoon Ruotsiin voi lähteä esimerkiksi vuodeksi. Silloin Suomen opiskelut jäävät tauolle ja palatessa jatketaan siitä mihin lähtiessä jäätiin.
Salla Isoherranen opiskelee vaihtovuottaan Hallsbergissä. Hän ei tarkalleen muista mistä idea vaihtoon lähtemisestä sai alkunsa, mutta Hallsbergistä hän sai tietää kaveriltaan ja lisää informaatiota sai netistä. Hallsbergissä suunnistajat asuvat asuntolassa parin sadan metrin päässä koulurakennuksesta. Koulun yhteydestä löytyy kuntosali ja uimahalli, joissa voi kätevästi toteuttaa oheisharjoittelua.
– Jos on kiinnostusta oppia Ruotsin harjoittelu- tai kisakulttuurista, kannattaa todellakin tulla viettämään vuosi, Isoherranen kannustaa.
Meillä Hankasalmella parasta on mielestäni asuntolan ja koulun välinen lyhyt matka ja se, että harjoitusmaastot juoksu- että hiihtolenkeille alkavat ihan kotiovelta. Hankasalmesta lisää kuitenkin myöhemmin.
Hyviä hiihtokelejä ja käykää tutustumassa myös hiihtosuunnistukseen!
Virna Pellikka
- Seura: Hiidenkiertäjät
- Syntymävuosi: 2005
- Opiskelee: Hankasalmen suunnistuslukio
- Nuorten maajoukkueurheilija
- 2021 SM: keskimatka 3, pitkä matka 4, sprintti 8, erikoispitkät 2
- 2021 Nuorten EM-viestin voitto joukkueella Virna Pellikka, Elli Punto, Silva Kemppi
- Ig: virnapellikka
Lue myös:
Reitinvalintoja suunnistajaksi: Virna
TEKSTI Virna Pellikka