Jyväskylässä on kehitetty nuorten urheilua tukeva yhteistyömalli, jossa kaikki urheilua harrastavat yläkouluikäiset voivat osallistua huipputason leiritykseen kaupungin liikuntatiloissa.
Leiriä järjestää Jyväskylän Urheiluakatemia yhteistyössä paikallisten seurojen ja Jyväskylän kaupungin kanssa. Ensimmäinen leiri järjestettiin vuonna 2018, jolloin osallistujia oli 150. Marraskuussa 2021 osallistujia oli 400 ja tämän syksyn leirille 21.– 24.11. ilmoittautui jo 750 nuorta 25 eri lajista. Kolmesta leiriviikosta yksi on syksyllä ja kaksi keväällä.
Leirin järjestäjien mukaan pääpaino on laji- ja yleisharjoittelussa sekä urheilijaksi kasvamista käsittelevissä luennoissa. Leiriläisten päivät rytmittyvät aamu- ja iltapäiväharjoituksiin, joiden välillä on aikaa lounaalle, luennoille ja omatoimiselle opiskelulle.
Leirityksen avulla tavoitteellinen harjoittelu saadaan osaksi koulupäivää ja samalla leiriviikon toivotaan tarjoavan perheille kevennystä normaaliin iltapainoitteiseen harjoitteluun sekä treenikuskauksiin.
Kaikki mukaan
Poikkeuksellista leirissä on, että sille voivat ilmoittautua kaikki urheilua harrastavat yläkoululaiset. Se antaa aikaisempaa useammalle nuorelle mahdollisuuden osallistua korkean tason leiritykseen.
Vastaako leiri sellaisten lasten tarpeisiin, jotka eivät oikeastaan halua urheilijaksi, mutta kuitenkin harrastavat liikuntaa säännöllisesti? Kysyimme asiasta Jyväskylän Urheiluakatemian yläkoulukoordinaattorilta Jari Linjalalta
– Kyllä vastaa, kaikki ovat tervetulleita ja esimerkiksi yleisvalmennuksen ryhmässä on tällaisia nuoria. Leiri on avoin kaikille Jyvässeudun urheilua harrastaville yläkoululaisille, sanoo Jari Linjala.
Suurimpina lajeina leirillä ovat jalkapallo, jääkiekko, salibandy sekä cheerleading. Lajista riippumattomaan yleisvalmennusryhmään osallistui marraskuun leirillä sata yläkoululaista. Onko kestävyyslajien harrastajia huomioitu leirityksessä, Jari Linjala?
– Kestävyyslajien harrastajia on mukana leirin yleisvalmennuksen ryhmässä. Tällä leirillä ryhmässä on mukana hiihtäjiä, suunnistaja ja triathlonin harrastaja. Heillä on mahdollisuus vetää oman lajin harjoituksia haluaminaan aikoina. Hiihtäjät käyvät tällä leirillä esimerkiksi maanantai-, tiistai- ja torstaiaamuissa toisen asteen urheiluvalmennuksen ryhmän harjoituksissa.
– Lisäksi kestävyysurheilijoita on yleisurheilun mukana ja he ovat räätälöineet itselleen sopivat leiriohjelmat. Esimerkiksi hiihtoa ja kestävyysjuoksua harrastava oppilas käy aamuisin hiihtotreeneissä ja muun ajan osallistuu yleisurheiluryhmän toimintaan, Jari Linjala kertoo.
Yläkouluikäiset ovat noin 13–15 vuotiaita. Miten liikunnan ilon säilyttäminen otetaan huomioon leiriohjelmassa ja urheilijaksi kasvamisen tavoitteissa?
– Neljä leiripäivää yhdessä toimien tuo toivottavasti mukavia kokemuksia kaikille osallistujille. Hienosti harjoituksissa näkyy tässä ikävaiheeessa tärkeä monipuolinen tekeminen. Ohjelmissa on paljon normaalista harjoittelusta poikkeavaa toimintaa, mikä varmasti lisää nuorten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sitä kautta urheilun parissa viihtymistä. Esimerkiksi Palokan Riennon 40 jalkapalloilijan leiriohjelmaan sisältyi padelia, aerobiccia, lentopalloa ja koripalloa.
– Leirillä on mahdollista kokeilla omaa lajia, enemmän tavoitteellista harjoittelua tai osallistua yleisvalmennuksen ohjelmaan, jossa korostuu vielä enemmän monipuolinen tekeminen. Tavoitteena on myös antaa kokemuksia eri lajeista ja näin kannustaa oman lajin lopettavia tai ilman varsinaista omaa lajia olevia nuoria siirtymään uuden harrastuksen pariin, Linjala tähdentää.
Seurojen ja koulun yhteistyötä
On hienoa, että koulujen ja urheiluseurojen välistä toimintaa kehitetään eteenpäin. Miten leiri on näkynyt urheiluseurojen ja koulujen välisessä yhteistyössä? Onko teillä vinkkejä muille kaupungeille yhteistyön kehittämiseen?
– Meillä on muodostunut todella hyvä yhteistyö urheiluseurojen, urheiluakatemian ja koulujen välille näiden lähes viiden vuoden aikana, kun leirejä on järjestetty. Kaksoisuran eli täysipainoisen urheilun ja opiskelun yhdistämisessä nuori tarvitsee kaikkien tahojen tukea. Avoin ja toimiva vuoropuhelu näkyy esimerkiksi aamuharjoittelun mahdollistamisena.
– Kannustamme muitakin kaupunkeja luomaan oman leirimallin ja kehittelemään tätä kautta yhteistyötä. Se syntyy itsestään leirejä yhteistyössä järjestämällä, Jari Linjala vinkkaa.
Teksti Minna Pekola