Kuinka pian flunssan jälkeen uskaltaa taas treenata? Nopeus ei ole valttia. Sydänlihas voi sairastua vakavasti, jos kehoa rasittaa puolikuntoisena.
Enterovirus, influenssavirukset, adenovirus, hepatiitti C- ja herpesvirukset, mykoplasma, klamydia, borreliabakteeri ja streptokokit – kaikki nämä ovat tuttuja, ei-toivottuja taudinaiheuttajia. Virukset ja bakteerit sotkevat treenikalenterin ikävästi, jos ne onnistuvat lisääntymään ja sairastuttamaan ihmisen.
Verenkiertoon päästyään samat mikrobit voivat edetä myös sydämeen. Silloin ei enää puhuta pelkästä flunssasta, hengitystieinfektiosta tai kuumeesta, vaan sydänlihastulehduksesta eli myokardiitista. Se on sydämen puolustuskeino hyökkääjää vastaan. Sydänlihastulehdus on vakava sairaus, joka vaatii huomattavasti pidemmän levon harjoittelusta kuin ärhäkkä flunssa.
Sairas vai luulosairas?
Olipa infektio mikä tahansa, järkevä juoksija lepää, kunnes on täysin terve. Joskus kuitenkin tulee outoja rintakipuja, vaikka omasta mielestä niihin ei pitäisi olla mitään syytä. Olisiko sydänlihastulehdus päässyt iskemään?
Sydänlihastulehduksen oireita ovat väsymys, rintakipu, rytmihäiriöt ja suorituskyvyn lasku. Ihan jokaisesta rinnan pistoksesta ei kuitenkaan tarvitse huolestua, varsinkaan jos ei ole lähiaikoina sairastanut mitään infektiotautia.
– Rintakipua esiintyy kaikilla ihmisillä joskus. Se johtuu yleensä jostakin harmittomasta viasta. Kaikki sydämen seudulla tuntuva kipu ei suinkaan ole sydänperäistä, sanoo kardiologi Kjell Nikus Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) sydänsairaalasta.
Yleensä rintakivun aiheuttaja löytyy tuki- ja liikuntaelimistöstä. Kyseessä voi olla ylirasituksesta tai vammasta johtuva lihaskipu. Kipu voi säteillä hermoratoja pitkin esimerkiksi kaularangasta, yläselästä tai niska-hartiaseudulta. Jos rintakipu pahenee etukumarassa asennossa, makuulla tai ruokailun jälkeen, ongelma on todennäköisesti ruokatorvessa.
Lievä sydänlihastulehdus on kuitenkin usein oireeton. Sydänliiton mukaan 1–2 prosentilla satunnaisesti valituista flunssa- tai infektiopotilaista todettiin tutkimuksessa sydänlihastulehdukseen viittaavia muutoksia. Tiettyjen virusepidemioiden aikana muutoksia löytyi enemmänkin. Näin runsaan esiintymisen vuoksi rasittavaa liikuntaa pitää välttää kaikkien infektioiden aikana.
Viisi kysymystä sydänlääkärille
Kjell Nikus, kardiologian professori vastaa
1. Mikä on oireeton sydänlihastulehdus?
”Kun kuumeinen influenssaepidemia on meneillään, aika monella saattaa olla oireeton sydänlihastulehdus. Se voi alkaa myös jonkin muun kuumetaudin, hengitystieinfektion tai vatsataudin myötä.
Sama mikrobi tai virus, joka on aiheuttanut muun infektion, hakeutuu sydänlihakseen. Sydänlihastulehdukseen on oireettomanakin syytä suhtautua vakavasti. Vältä infektiotaudin aikana rasitusta, vaikka mitään sydänoireita ei olisi. Sydänlihastulehdus paranee melkein aina itsestään, jos ei rasita itseään liikaa.
Älä lähde liian nopeasti liikkeelle flunssan jälkeen. Pidä kuormitus kevyenä ja lisää tehoja vähitellen. Tunnustele, miten elimistösi reagoi rasitukseen.”
2. Jos oireita on, millaisia ne ovat?
”Oireet voivat alkaa infektiotaudin alkupäivinä, tai vasta 3–4 flunssakuumepäivän jälkeen. Voi myös käydä niin, että oireita alkaa tulla vasta, kun flunssa on jo paranemassa. Esimerkiksi harjoittelun aikana tuntuu rintakipua, sydän “muljahtelee” lisälyöntejä tai suoritukset ovat entistä paljon heikompia.
Rintakipu infektiotaudin yhteydessä on siis tyypillinen oire: esimerkiksi terävä, pistävä kipu, joka voimistuu asennon muutoksesta tai kun hengität syvään sisään. Kipu voi myös muistuttaa sydäninfarktia eli tuntua puristavana rintalastan takana. Kipua voi olla periaatteessa eri puolilla rintaa, mutta tavallisimmin kuitenkin enemmän vasemmalla tai keskellä.
Infektion aikana sydämeen voi ilmestyä lisälyöntejä. Vaikka lisälyöntisyyttä pidetään vaarattomana rytmihäiriönä, infektion yhteydessä se voi olla merkki sydänlihastulehduksesta.
Sydämen sähköiset impulssit kulkevat sydänlihassolukossa. Sydänlihastulehduksen aiheuttama rytmihäiriö on voi olla syynä alentuneeseen suorituskykyyn. Selkeä suorituskyvyn lasku on urheilijalla sydänlihastulehduksen oire.”
3. Miten sydänlihastulehdusta tutkitaan ja hoidetaan?
”Jos kaikki ei tunnu olevan kunnossa, urheilijan kannattaa lähteä tutkittavaksi. Lääkäri kuuntelee sydämen ja keuhkot. Sydänfilmillä (EKG) haetaan sydänlihastulehdukseen viittavia muutoksia ja mahdollisia rytmihäiriöitä. Verikokeella määritetään CRP eli tulehdusarvo sekä sydänlihasvaurion merkkiaineen troponiinin määrä. Troponiini on valkuaisaine, jonka määrä nousee lihassolussa muun muassa sydänlihastulehduksen yhteydessä.
Lievässä sydänlihastulehduksessa ja sen epäilyssä hoidoksi riittää lepo ja verikokeiden ja sydänfilmin seuranta avoterveydenhuollossa 1–2 kuukauden ajan. Vaikeammassa sydänlihastulehduksessa tarvitaan yleensä muutama päivä sairaalahoitoa. Mahdollisia rytmihäiriöitä tarkkaillaan ja tarvittaessa hoidetaan.
Itse sydänlihastulehdukseen ei ole varsinaista lääkehoitoa. Rintakipuja voi helpottaa tulehdusta rauhoittavalla lääkkeellä. Tutkimusten mukaan tulehduskipulääkettä kannattaa käyttää vain muutama päivä, jotta lääke ei heikennä vastustuskykyä.
Alkuperäistä infektiota hoidetaan hyvin. Jos aiheuttaja on bakteeri, antibioottikuuri saattaa olla tarpeen.
Ennaltaehkäisy on tietysti paras vaihtoehto. Infektioita voi ehkäistä muun muassa hyvällä käsihygienialla, kausi-influenssarokotteella ja välttämällä sairastuneiden lähellä oleskelua. Myös monipuolinen ravinto ja riittävä lepo suojaavat. Liiallinen psyykkinen tai fyysinen rasitus altistavat flunssatartunnalle.
Toipuminen sydänlihastulehduksesta varmistetaan tutkimuksilla. Siihen käytetään esimerkiksi polkupyörä-rasitustestiä, ultraäänitutkimusta ja sydämen rytmin vuorokausirekisteröintiä (Holter-tutkimus).”
4. Kuinka pitkä treenitauko tarvitaan?
”Jos on kyse kilpaurheilijan sydänlihastulehduksesta, kannattaa hankkia sydänlääkärin arvio, milloin voi palata täysimääräisesti harjoitteluun ja kilpailemiseen.
Eurooppalaiset hoitosuositukset ovat seuraavanlaiset: mikäli olet sairastanut diagnosoidun, vaikeamman sydänlihastulehduksen eli troponiinimerkkiaineet ovat olleet koholla ja olet ollut sairaalassa seurannassa, tarvitset 3–6 kuukauden kilpailutauon.
Jos tautisi on ollut lievempi sydänpussin tulehdus, joka ilmenee rintakipuna, suositusten mukainen kilpailutauko on 1–3 kuukautta.”
5. Mitkä ovat taudin ikävimmät puolet?
”On mahdollista, että sydämen suorituskyky alenee pysyvästi. Tämä johtuu taudista, jota kutsutaan laajentavaksi kardiomyopatiaksi. Siinä sydän on laajentunut ja sen supistusvoima on alentunut.
Koe-eläimillä tehdyt testit osoittavat, että jos sydän altistuu voimakkaalle fyysiselle rasitukselle liian pian infektion jälkeen, on suurempi riski saada laajentava kardiomyopatia. Se syntyy, jos infektion aiheuttanut mikrobi jää pitkään sydänlihakseen tai aiheuttaa siellä immunologisen reaktion. Sydänlihakseen kehittyy pidempikestoinen tulehdus.
Toinen ikävä ilmiö ovat vaaralliset rytmihäiriöt. Onneksi ne ovat harvinaisia. Kuitenkin, kun on tutkittu urheilusuoritusten aikaisia äkkikuolemia, tietyssä prosentissa tapauksista on todettu sydänlihastulehdus.
Rytmihäiriö voi saada alkunsa arpikudoksesta, jota on jäänyt sydänlihakseen tulehduksen jälkeen. Sähkö ei kulje normaalisti arpikudoksessa. Seurauksena voi syntyä vaarallisia kammiolisälyöntejä, jotka voivat johtaa hengenvaaralliseen kammiovärinään.”
Mikä on sydänpussin tulehdus?
Usein sama mikrobi, joka tulehduttaa sydänlihaksen, leviää myös sydänpussiin. Sydänpussi on sidekudoksesta muodostunut kalvo sydänlihaksen päällä.
Rintakipu on tyypillinen oire myös sydänpussin tulehduksessa. Usein sydänpussin tulehdus on lievä ja paranee itsekseen.
Joskus harvoin tulehtuneeseen sydänpussiin kertyy runsaasti nestettä. Sen voi havaita sydämen ultraäänitutkimuksella.
Neste pienentää tilaa, jossa sydämen pitäisi mahtua työskentelemään, ja tavallaan painaa sydäntä kokoon. Näin raju tauti on harvinainen, mutta pahimmillaan se voi aiheuttaa äkkikuoleman.
Koska voi jatkaa harjoittelua?
Lievä sydänlihastulehdus tai sen epäily
1–2 kk lepoa oireettomana:
- Infektion oireet loppuneet
- Sydänoireet poissa
- Sydänfilmissä (EKG) ei näy tautiin liittyviä muutoksia
- Sydänlihasmerkkiaineet, tulehdusarvot ja mahdollinen sydämen ultraäänitutkimuksen tulos normaalit
Vaikeampi sydänlihastulehdus
3–6 kk lepoa oireettomana:
- Sydänfilmi (24 tunnin EKG) normaali
- Rasitus-EKG ja sydämen ultraäänitutkimus normaalit
Lähde: Opas Urheilijan sydänlihastulehdus, Tays Sydänsairaala
Teksti Satu Alavalkama Kuvat Shutterstock
Juttu julkaistu Juoksijassa 1/2020.