Lukijakyselyssämme tiedustelimme juoksuharrastuksen aloittamisikää. Jatkokysymykseen saimme rutkasti vastauksia!
JUOKSIJA.FI:ssä tekemämme kyselyn mukaan puolet vastanneista on aloittanut juoksemisen ikähaarukassa 30–45. Viidesosa kertoo aloittaneensa jo varsin nuorena eli 12–16-vuotiaana.
Kysymys: Minkä ikäisenä aloitit juoksemisen?
Vastaukset:
- 30–38-vuotiaana 25 %
- 38–45-vuotiaana 25 %
- 12–16-vuotiaana 20 %
- 22–30-vuotiaana 11 %
- 16–22-vuotiaana 9 %
- 45–52-vuotiaana 8 %
- 52–60-vuotiaana 2 %
- yli 60-vuotiaana 0 %
Näin lukijamme vastasivat juoksemisen aloittamisestaan ja siitä mikä kannusti jatkamaan:
”Suunnistusta harrastin jo alakoulussa, mutta silloin en tykännyt juoksemisesta, vaikka se oleellisesti suunnistukseen liittyy. Kun olin yläkoulussa suunnistusseura alkoi panostaa nuorten toimintaan enemmän ja meillä oli myös juoksutekniikkaharjoituksia. Kun oikea tekniikka löytyi, löytyi myös innostus juoksuun ja tuo innostus jatkuu edelleen, vaikka välillä on ollut taukoja ja kilpailu on jäänyt. Juoksu on aina ollut tärkeä oheislaji ja tulee varmaan aina olemaan. Iso merkitys on ollut myös vanhempien, seuran ja valmentajien tuella ja esimerkillä.”
– Nastari94
”Juokseminen olikin yllättävän monipuolinen laji erilaisine lenkkivariaatioineen. Kun ilmoittauduin johonkin tapahtumaan, tuli motivaatio ja tarve treenata edelleen. Muutaman vuoden harrastelun jälkeen kävin juoksukoulun ja sieltä sain lenkkikavereita ja -porukoita. Tänä keväänä osallistun ekaan ulkomaan tapahtumaan.”
– Heidi
”Lasten syntymän jälkeen juoksu on ollut erittäin hyvä harrastus ensisijaisesti ajankäytöllisistä syistä. Itseä motivoi myös jatkamaan tavoitteet ja niihin pääseminen juoksutapahtumissa.”
– Juha
”Tavoitteellinen harjoittelu ja omien suoritusten parantaminen.”
– Joona Lehtomäki
”Crossfitin ohella kävin juoksemassa satunnaisia 5–10 km lenkkejä, ja huomasin että juoksu antaa minulle paljon enemmän kuin saliharjoittelu. Nykyään juoksen 30–55 km polkumatkoja ja treenaan tavoitteellisesti polkujuoksua.”
– MH
”Muutimme avovaimon kanssa kaupungin laidalle, josta lähti hyvä polkuverkosto metsään. Yksi kerta hölkkäilyä luonnossa riitti ja siitä tuli uusi tapa elämääni, joka jatkuu varmasti niin pitkälle kuin jalat toimivat. Luonto ja liikunta on aivan käsittämättömän hyvä yhdistelmä, joka pitää mielenterveyden iloisena ja kunnon hyvänä.”
– Tomi
”Halusin pelastusopistoon. Nykyään myös nautin juoksemisesta.”
– Aki
”Paras tapa lisätä hyvinvointia.”
– Ida
”Halusin omaa aikaa ja inspiroidun, kun näin opiskelukaverini juoksevan ystävänsä kanssa. Mietin, että juoksussa täytyy olla jotain, kun juoksevat hymy huulilla.”
– jatossu
”Pyrkimys edistää omaa terveyttä.”
– nimetön
”Havaitsin, kuinka huonossa kunnossa olen. Juoksu oli helpoin tapa aloittaa suoraan koti ovelta.”
– Jake
”Yläasteella ja lukiossa liikunnanopettaja järjesti 90-luvun kuntotestejä poikien liikuntatunneilla. Opettaja oli omanlainen persoonansa ja omalla tavallaan kannusti jokaista nostamaan kuntoaan. Jostain umpisurkeasta tuloksesta sisuunnuin, pari kesää treenasin ja sitten leukoja meni yli 20. Cooperissa ehkä 2 800 m. Ei mitään mullistavaa mutta rapakuntoiselle, jolla ei ollut mitään liikuntaharrastusta lapsuudesta, tuo oli kova juttu. Sille tielle jäin. Nyt mittarissa ikää yli 40 ja koitan pysyä kunnossa, jotta jaksan paremmin sekä asettaa omille lapsille vähän parempaa esimerkkiä kuin omat vanhempani aikoinaan.”
– Hannu80
”Saavutin hyvin nopeasti ihan kohtuullisen hyviä aikoja ja sijoituksia maratonilla ja puolimaratonilla joten into kasvoi. Lisäksi sain ystäviä lajin parista.”
– tuomasnu
”Olin nuorena hiihtänyt, suunnistanut ja yleisurheillut. 30 ikävuoden jälkeen halusin palata suunnistuksen pariin ja pian huomasin, että juoksukunnon kehittäminen ei olisi siinä pahitteeksi. Aloin lenkkeillä satunnaisesti ja nyt yli 40-vuotiaana etenkin polkujuoksu vie suurimman osan vapaa-ajastani. Toukokuussa Nuts KK 55 kilsaa olisi edessä ja Jukolan viesteissä on juostu molemmissa viesteissä jo useampi vuosi. Eli nälkä kasvoi syödessä.”
– #äläkääjättäkö
”Tupakoinnin lopettamisen jälkeen huomasin jaksavani juosta ja juoksu alkoi tuntumaan kivalta ajanvietteeltä.”
– MikaS
”Osallistuin syksyllä 2024 Espoon rantamaratonilla 5 km kävelyyn äitini kanssa. Päivän fiilis oli aivan mieletön, kun kannustettiin toinen toisiamme, yleisöä unohtamatta, sarjasta riippumatta maaliin. Halusin ylittää itseni ja osallistua vuonna 2025 useampaan 5 km juoksuun. Harjoittelu on kovassa vauhdissa ja 5 km työmatkakin on tullut taitettua useasti jo juosten.”
– Jaana Ny
”Peruskunnon kehittyminen, yleiskunnon paraneminen, kestävyysominaisuuksien paraneminen siten, että on pystynyt juoksemaan 50–100km ultramatkoja.”
– Jake
”Olen kävellyt aina. Siinä on oikeastaan liikuntataustani. Lopetin tupakanpolton ja lähdin vain juoksemaan, koska se tuntui hyvältä idealta. Sitten ostin sykemittarin ja siitä se ajatus sitten lähti.”
– nimetön
”Juoksun voi aloittaa minkäikäinen tahansa ja siinä voi vanhempikin kehittyä.”
– Mari
”Juoksijat voi jakaa kolmeen ryhmään: 1) Vastahakoiset. Ryhtyvät aika -ajoin juoksemaan koska juoksu polttaa läskiä ja lenkin jälkeen on hyvä olo. Periaatteessa kuitenkin pitävät juoksemista kidutuksena ja tarttuvat ensimmäiseen syyhyn lopettaa ”juoksukausi”. 2) Tavoitteelliset. Tähtäimessä on aina maraton tai joku muu tapahtuma ja se määrittää harjoittelun rytmityksen ja sisällön. Ilman asetettua selkeää tavoitetta he helposti jättävät juoksun minimiin. 3) Juoksijat. Tavoitteena on itse juoksu. Siitä tulee sisäsyntyisesti olennainen osa identiteettiä. Ajan myötä juoksu muodostuu enemmän henkiseksi kuin fyysiseksi kokemukseksi; se on itsestään selvä osa elämää viikosta, kuukaudesta, vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Kuulun tähän ryhmään, vuodesta 1980.”
– Anders Nordenswan
”Olen toki juoksennellut nuorempanakin, mutta laji ei vain vienyt mennessään. Reilu vuosi sitten kaveri vei minut polkujuoksulenkille ja se oli menoa. Ilmoittauduin heti NUTS Karhunkierroksen 34 kilometrille, joka motivoi harjoittelemaan talven ja kevään aikana. Nälkä kasvoi syödessä ja syksyllä uskaltauduin Vaarojen maratonille, vaikka olin aina kuvitellut, ettei minusta ole sellaisen matkan taittajaksi. Niin vain reissu meni yllättävän hyvin ja ensi kesän kisat on jo varattu. On uskomatonta, että jossain voi kehittyä näin myöhemmälläkin aloitusiällä.”
– Miiainkeri
”Ruuhkavuodet, jolloin oma aika luonnossa juosten oli voimaannuttavaa. Lisäksi kisatavoitteet kera maratonkoulujen toivat uutta ulottuvuutta elämään. Kavereitakin on harrastuksen tiimoilta tullut. Mutta parasta on juoksun tuoma hyvä fyysinen kunto ja olo.”
– AnuSini
”Seura OP:n toiminnanjohtaja pyysi seuraan. Olin pituushypyn harrastelija. Seura sai osallistumaan myös juoksuun ja vuoden päästä Lydiard antoi harjoitusohjeet.”
– Heikki Vakkuri
”Isän juoksuharrastus. Juoksimme välillä yhdessä, kun olin teini, halusin jatkaa harrastusta vanhemmallakin iällä (välillä tosin oli muutaman vuoden taukoja). Nyt ikää 42.”
– Sini
”Koronan aikaan innostuin polkujuoksusta ja siihen oon sitte jäänyt koukkuun 🙂 Tavaksi muutamat viikoittaiset lenkit on muodostunut.”
– Basileus
”Kehittyminen kannusti jatkamaan. Juokseminen on sillä tavalla rehellistä, että siinä kehittyy, kun sitä tekee. Aloitin n. 14–15-vuotiaana. 22-vuotiaana juoksin ensimmäisen maratonin. Juokseminen on mielenterveyden vaalimista. Harrastan myös muuta urheilua. Juokseminen on perusta monelle muullekin tekemiselle.”
– Vesa 50 v.
”Lasten suunnistusharrastuksen myötä oma juoksu tuli mukaan. Nilkkavamman myötä oma juoksu siirtyi maantielle ja mukaan tuli paikallinen juoksuryhmä, joka on tehnyt juoksemisesta sosiaalisen tapahtuman.”
– Tero
”Harrastuksen helppous ja se hyvä fiilis, joka tulee juoksun jälkeen.”
– nimetön
”Yleiskunnon ylläpito ja kehittäminen saliharjoittelun lisäksi.”
– nimetön
”Työnantaja maksoi kaikille kuntokurssin, jossa ihan oikeasti opetettiin juoksemaan! Olisipa jo koulussa opetettu eikä oleteta, että hyväkuntoinen osaa myös juosta. Ei pidä paikkaansa. Meillä olisi varmasti harrastajia enemmän, jos asiat olisi koulun liikuntatunneilla hoidettu oikein!
– nimetön
”Löysin metsässä juoksemisen ihanuuden lukioikäisenä. Siitä lähtien metsä on ollut tärkeä paikka rentoutua ja liikkua.”
– emppu27
”Aktiivinen urheilu-ura tuli päätökseen, ja 1.raskauden jälkeen juokseminen tuntui helpoimmalta kuntoilulta ajallisesti. Siihen sitten hurahdin täysin.”
– Jessika
”Kunnon nostaminen, kilojen karistaminen. Ja kun juoksin ensimmäisen lappujuoksun se oli menoa. Sen jälkeen ennätyksen parantaminen ja uusiin kisoihin osallistuminen on pitänyt harrastusta yllä vielä 10 vuodenkin jälkeen.”
– Minsku
”Juoksukaveripiiri, plus tavoittellinen suunnistus, polkujuoksu ja myöhemmin sekakisakilpailut.”
– nimetön
”Aloitin pitkillä kävelylenkeillä, ja sitten vaan yhtäkkiä jaksoinkin juosta 5 km. Siitä se lähti ja sitten aloin osallistua juoksutapahtumiin, ja nyt on takana useampi puolimaraton. Ikää on jo 62, mutta edelleen mennään, vauhti vaan hidastuu. 2025 päätavoite on NUTS Ylläs-Pallas 37 km, ja elokuussa Paavo Nurmi puolimaraton.”
– JKH
”Mahtavan hyvä olo ja auttoi jaksamaan surun keskellä.”
– VN
”Paino”
– Kake
”Höpö höpö -kysymys. Juostu koko elämä.”
– nimetön
”Juoksu auttoi aluksi ahdistuksesta ja masennuksesta. Aloitin juoksun aivan rapakuntoisena astmaatikkona. Nykyisin pyrin juoksulenkille vähintään kerran viikossa pyöräilyn ja kuntosalin ohella.”
– nimetön
”Endorfiinit. Ensimmäisen kuukauden pakotin itseni juoksemaan, sen jälkeen on pitänyt pakottaa itseni pitämään välillä lepopäiviäkin.”
– Maria
”Juoksulenkin jälkeinen olo. Kun ensimmäisen kerran pystyi juoksemaan 5 km, sen jälkeen 10 km. Itsensä ylittämisen terapeuttinen vaikutus.”
– nimetön
”Ensiksi yleisurheilussa pikajuoksua ja sen jälkeen piti miettiä, mitä seuraavaksi. Sitten päätin parantaa kestävyysjuoksuani ja siitä se sitten lähti ja jatkuu edelleen.”
– Tarza
”1971 Juha Väätäinen 2 × EM. Olin stadionilla. Alkoi matka Montrealiin.”
– Kalevi Koskela, Keravan Väinämöinen
”Suunnistukseen lajiharjoittelu alkoi jo 8 vuotiaana.”
– nimetön
”Runner’s high.”
– Iltalenkki
”Aluksi kannustimena toimi terveys ja juoksu oli helppo toteuttaa, kengät jalkaan ja ulos. Jatkossa tavoitteet, kuten 10 km tuntiin, pystyy juoksemaan 22 km putkeen. Nykyisin kannustimena toimii kisat ja itselleni uusia ennätyksiä sekä tavoitteita, samalla pitäen juoksu monipuolisena. Pidempää matkaa, lyhyttä matkaa ja polkujuoksua.”
– Jonne
”Alkuun paljasjalkakengät ja niihin tutustuminen oli se juttu, miksi aloitin juoksun ja kävin juoksemassa. Halusin tietää voiko minimalistisilla kengillä juosta ympäri vuoden Suomen oloissa. Tämä tapahtui vuonna 2009. Ja niillähän pystyi myös talvella. Sittemmin juoksemaan on lähdetty, koska nautin luonnossa ja erityisesti metsässä olemisesta sekä tiedostan, että se tekee musta paremman ihmisen kaikkinensa.”
– Nokinto
”Kokonaisvaltainen hyvä fyysinen olo ja kunnon koheneminen. Seurasihan siitä myös ylimääräisten kilojen kariseminen. Nyt jo 15 vuotta harrastuksen parissa eikä aikomustakaan lopettaa, jos vaan jalka nousee.”
– Satsa56v.
”Terveysvaikutukset ja seura johon liityin.”
– Päivi
”Hyvä kokemus lajista, jota olin ennen inhonnut. Harrastamisen helppous, hyvät kaverit maratonmatkoilla isona plussana. Ulkoilmassa liikkuminen luontoa havainnoiden, tekee mielelle hyvää.”
– ZZ
”Tupakoinnin lopettamisen aloittaminen.”
– ArSa
”Se, kun alkoi huomaamaan kehitystä ja selkeää parannusta omissa energiatasoissa yleisesti ottaen. Kerta kaikkiaan juokseminen vain alkoi parantaa elämänlaatua kaiken kaikkiaan.”
– Annikki, 40 v.
”Ennen kaikkea hyvänolontunne, mikä tulee heti lenkin jälkeen. Toiseksi täydellinen oma aika, jolloin saan keskittyä rauhassa vain itseeni ilman yhtään ’äitiäiti’-huutoa. Kolmanneksi juoksu todella selkiyttää mielen ja kokonaisuus rauhoittuu.”
– Kuunkehraajatar
”Halusin elämääni ulkoilmaa ja tekemistä. Tykkään rehkimisestä ja huomasin, että sitähän siinä sai paremmin kuin mistään aiemmin.”
– Jaana M
”Hyvää kuntoo”
– nimetön
”Juoksu imaisi mukaansa, ei ollut motivaatiovaikeuksia. Juoksin aktiivisesti yli viisikymppiseksi asti, kunnes moninivelrikkokivut veivät yöunet ja siten myös voimat harrastaa juoksua. Yli 40 vuotta tuli juostua säännöllisesti (neljä raskautta pois lukien).”
– Laura
”Nuorena heitin kiekkoa yli 10 vuotta ja nostelin painoja. Kun tyttäremme syntyi 2004 aloin juosta enemmän, aina olen kyllä lenkkeillyt hieman. Nyt on yli 50 v. ja kierrän juoksutapahtumissa juoksemassa 5 km, 10 km ja puolimaratoneja. Kolme maratonia olen myös juossut. Ennätykseni puolikkaalla on 1.33 viime kesältä. Juoksu rauhoittaa, palauttaa työstä sekä antaa omaa aikaa arkeen. Juoksu on helppoa ja yksinkertaista, vain kengät alle ja taas mennään…”
– Johanna Uusi-Uitto
”Lähestyin 50-vuotta ja mietin mitä tekisin. Päätin treenata itseni maratonkuntoon sen sijaan, että ostaisin vaikka uuden auton. Nyt yli kymmenen vuotta myöhemmin juoksu kulkee edelleen ja muutenkin harrastus laajeni triathloneihin. Juoksutreenauksen aloittaminen oli ehdottoman hyvä päätös, nyt on lukemattomia treenikilometrejä ja juoksutapahtumia takana – ja kunto/olo on mainio.”
– seppojohan
”Hyvä opettaja koulussa. Hyvät kaverit.”
– JJ57
”Kotona ei annettu vaihtoehtoja.”
– Teemu
”Kaverit ja perhe, myöhemmin myös tavoitteet.”
– nimetön
”Hyvät tulokset ja sijoitukset kisoissa.”
– TP
”Kunnon kehittämisen ja ylläpidon palloilulajia harrastaessani.”
– Jykä
”Toisen lapsen syntymän jälkeen koirien kanssa kävely muuttui pikkuhiljaa juoksuksi.”
– nimetön
”Halu kehittyä ja nautinto, jonka sain juoksusta.”
– Andy66
”Parempi kunto ja terveys. Tämä oli myös liikuntamuoto, mistä edellinen koira nautti.”
– Alex
”Kehittyminen nopeasti.”
– nimetön
”Sisko juoksi maratonin ja siitä sain idean, että haluan tehdä saman. Harjoittelussa jäin koukkuun juoksemiseen ja siitä tuli pysyvä elämäntapa. Olisin erittäin tyytyväinen, jos keho sallii juoksemisen elämän loppuun asti.”
– Jouko
”Nälkä kasvaa syödessä. Se motivoi eteenpäin, kun huomaakin jaksavansa pidempiä lenkkejä ja edistyy. Motivaattorina toimii itselle asetetut tavoitteet, kuten juoksutapahtumiin osallistumiset.”
– Katinka
”Innostuin juoksusta tyttären juoksuharjoituksia seuratessa. Tyttären treenien jälkeen harjoitteli iloinen aikuisten juoksijoiden ryhmä, joka herätti mielenkiintoni asiaan. Osallistuin tyttären valmentajan vetämään 6 viikon juoksukouluun, jonka aikana jäin ”koukkuun” tähän lajiin.”
– ”Anskuruns”
”Ajattelin, että haluan olla mahdollisimman terve silloin, kun olen joskus jäämässä eläkkeelle. Puolen vuoden kuluttua aktiivisen juoksemisen aloittamisesta minulla todettiin syöpä. Sain nopeasti hoitoa ja nyt on katse edessäpäin – juoksemiseen tuli aivan uusi näkökulma. Yritän selvitä rohkeasti kaikesta. Syöpä voi uusiutua, mutta elämä tuo kaikkea eteen.”
– Puuvenepurjehtija
”Aloitin juoksun hölkkävely -ryhmän kautta, pikku hiljaa siirryin juoksuun. Ensin omaksi iloksi, mutta nälkä kasvoi syödessä ja tavoitteita piti saada. Olen nyt harrastanut juoksua 30 vuotta ja siitä on tullut elämäntapa. Nykyisin käyn juoksuklubin treeneissä, ryhmässä on kiva harrastaa.”
– Outipäivikki
”Kehittyminen, ympäristö, kannustus. Huonot olosuhteet kannustivat, että kyllä ne joskus paranevat. Armoton tahto, johon eivät vastoinkäymiset vaikuttaneet.”
– nimetön
”Harjoitukset helpompi mahduttaa kiireisen arjen keskelle. Lajissa myös motivoi jatkuva kehittymismahdollisuus, sekä omien rajojen etsiminen.”
– Jäähdyttelijä
”Edistyminen, kilometrien keräily, kilpailut, juoksukaverit ja lopulta jopa vaimon löytäminen maratonilta.”
– Jukka M
”Halu liikkua ja hallita painoa.”
– nimetön
”Ilo siitä, että pystyi. Liikunnan tuoma hyvä olo sekä henkisesti että fyysisesti. Lajin helppo toteuttaminen vuodenajasta ja paikasta riippumatta. Ulkoilman saaminen. Painonhallinta.”
– Susanna
”Kun huomaa, että kehittyy huimasti koko ajan ja yleinen hyvinvointi sen kun paranee lenkki lenkiltä, iästä huolimatta tai ehkä juuri sen ansiosta.”
– Ex-sohvaperuna
”Minulle ei kävely enää riittänyt. Aloitin pienissä erissä kasvattaen matkaa joka kerta. Se kehittyminen kiehtoi ja kun kunto kasvoi, se tuntui hyvältä. 14 vuotta olen juossut ja jatkan niin kauan, kuin jalat kantaa.”
– Hikipinko75
”Metsäteillä eri vuodenaikoina hölkkäämisen rentouttavuus, ja onhan se ollut kiva huomata, että keski-ikäisen liikuntaa inhoamaan oppineen tädin hölkkämatkat ovat pidentyneet, polveakin kivistelee oikeasti vähemmän, nukuttaa hitusen paremmin ja nelikymppisenä hankittu muutama liikakilo on karissut pysyvästi.”
– nimetön
”Juoksu on elämää, kaikki muu on odotusaikaa.”
– Timotei
”KKKIV eli Kaikin Keinoin KeskiIkää Vastaan.”
– Just Keep Moving – TapaniL
”Aloitin juoksemisen uudelleen, kun lapset kasvoivat isommiksi ja omaa aikaa vapautui.”
– PN
”Rippikouluikäisenä huomasi yhtäkkiä, että suht säännöllisen harjoittelun seurauksena juoksu alkoi ”kulkemaan”. Lenkki saattoi jatkua suunniteltua pidempään tai polun risteys ohittui, kun juoksu kulki mukavasti ja funtsi muita asioita.”
– Suvi-ilta
”Valmentajan kannustus. Kestävyysjuoksu oli todella suosittua 70-luvulla.”
– Eeron Maratonklubi
”Harrastamisen helppous eri elämäntilanteissa. Välillä on ollut taukoja, mutta aina se juokseminen on siellä mielessä ollut ja siihen on palannut. Koukuttavaa hommaa ja auttaa jaksamaan arjessa.”
– nimetön