Run for Pride – miksei Helsingissä? 

Ruotsissa juostaan jo seksuaalivähemmistöjen teemajuoksu. Milloin vastaava nähdään Suomessa? 

Kesäisessä Tukholmassa Pride-teemaan sopivasti pukeutunut Åsa Lund valmistautuu Run for Pride -juoksuun poninsa Cindyn kanssa. Cindy juoksee omistajansa rinnalla Djurgårdenissa viiden kilometrin hyväntekeväisyysjuoksun hieman yli 25 minuuttiin. 

– Cindy juoksisi kovempaa, mutten itse pääse kovempaa, omistaja ja eläintenoikeuksien puolesta juokseva Åsa Lund kertoo Juoksijalle.  

Tapahtumassa on ensimmäistä kertaa mukana Pets Run nelijalkaisille ystäville. Mukana juoksi yksi poni ja kolmisenkymmentä koiraa omistajiensa kanssa.  

Run for Pride -tapahtuman taustalla on suomalaissyntyinen maileri Janne Siponen. Siponen järjesti juoksun monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden nimissä kuudetta kertaa. Tässä tapahtumassa juoksemisen ilo menee suorittamisen edelle. Sipposen juoksutapahtuma tukee HBTQI-yhteisöä ja on kerännyt rahaa kuuden vuoden aikana 250 000 kruunua.  

Suomalainen Heidi Kivelä on tullut tutuksi Ylen EM-jalkapallolähetysten asiantuntijana kesän aikana. Kivelä yritti löytää Helsingistä Pride-viikolla juoksutapahtumaa ja hämmentyi, kun sellaista ei ollut tarjolla.  

Kivelä on entinen A-maajoukkue-tason jalkapalloilija ja palannut juoksuharrastuksensa pariin kevään aikana. Kivelä sai lapsen loppuvuodesta 2023. Kivelä on kokenut, että juoksu on ollut yksi parhaista keinoista paitsi pitää kuntoa yllä, myös tuulettaa ajatuksia päivän päätteeksi.  

Kivelä on omaksunut nuoresta pitäen liikunnallisen elämäntavan ja iloitsee, että urheilun ja liikunnan kautta hän on saanut monia ystäviä. 

– Onkin sääli, että vielä tänäkään päivänä ei kaikilla ole urheilussa ja liikunnassa samoja mahdollisuuksia keskenään. Olen kokenut tärkeäksi tehdä töitä sen eteen, että kaikki katsomatta sukupuoleen, uskontoon, ihonväriin tai muuhun, niin kaikki saisivat kokea liikunnan riemua ja saada elämänkestäviä ystävyyssuhteita ja oppia sellaisia taitoja, jotka ovat esimerkiksi myöhemmin työelämässä tärkeitä.  

Kivelän mukaan tämä on tärkeää koko yhteiskunnan kannalta.   

– Liikunnan määrä vähenee arjessa ja on jo vakava yhteiskunnallinen teema. Onkin hölmöä, jos emme yritä poistaa esteitä ja hidasteita liikuntakentällä aliedustettujen ryhmien liikkumisen tieltä, Kivelä sanoo. 

Naisten ja tyttöjen liikunnan eteen on esimerkiksi joukkuelajeissa alettu viime vuosina tehdä työtä. Taustalla on monia rakenteellisia ja kulttuuriin liittyviä asioita, jotka liittyvät siihen, miten naisia ja tyttöjä saadaan pidettyä lajin parissa.  

Yhdeksi esimerkiksi Kivelä nostaa sen, miten urheilussa voitaisiin huomioida seksuaalivähemmistöjä tai maahanmuuttajataustaisia urheilijoita paremmin. 

– Jos mietin suomalaisia urheilun lajiliittoja, niin ei tule äkkiseltään mieleen kovinkaan montaa, jossa maahanmuuttajataustainen ihminen olisi tekemässä päätöksiä hallitus- tai johtoryhmätasolla, Kivelä sanoo.  

Kivelän mukaan jos meillä ei ole esimerkiksi maahanmuuttajia tekemässä päätöksiä, niin tällöin ei välttämättä osata huomioida maahanmuuttajataustaisten näkökulmaa päätöksenteossa.  

Kivelä on käynyt eri juoksutapahtumissa ympäri Suomea ja on huomannut, että esimerkiksi maahanmuuttajataustaisia näkyy näissä vähän. Kivelä haluaakin haastaa juoksutapahtumien järjestäjiä siihen, miten eri kulttuureista ja eri yhteiskunnallisista vähemmistöistä tulevia, seksuaalivähemmistöjen edustajia ja maahanmuuttajataustaisia henkilöitä voidaan tavoittaa paremmin.  

– Toivon, että yhdessä pohdimme, miten tavoitamme juoksun pariin, joka on maailman helpoin laji aloittaa, entistä enemmän ja laajempia kohderyhmiä ja saisimme jaettua liikunnan iloa entistä useammille.  

Aki Nummela Runner’s High:sta järjestää lukuisia juoksutapahtumia vuodessa.  

– Juoksuhan on lähtökohtaisesti maailman tasa-arvoisimpia lajeja ja kynnys lähteä mukaan on suhteellisen matala, Nummela sanoo.  

Runner’s High:n tapahtumissa on jo vuosia ollut sarja muunsukupuolisille. Nummela haastaa vähemmistöjen edustajat mukaan miettimään, miten eri ryhmiä saataisiin mukaan juoksun ja juoksutapahtumien pariin.  

– Kansainvälisesti löytyy useita esimerkkejä seksuaalivähemmistöjen juoksuklubeista, Nummela tietää.  

Hän toivoisi lisää avointa keskustelua eri vähemmistöjen kanssa siitä, minkälaisia epäkohtia ja hidasteita tapahtumista löytyy.

Heidi Kivelä yllättyi, kun ryhtyi selvittämään miten voisi juosta Pride-viikolla yhdenvertaisuuden ja seksuaalivähemmistöjen puolesta, eikä tällaista vaihtoehtoa Helsingistä löytynyt.  

– En ole hetkeen käynyt juoksutapahtumissa raskauden ja vauvan takia. Tuntui, että nyt halusin osallistua juoksutapahtumaan ja ajattelin, että Pride-viikolla olisi joku tapahtuma. On kuitenkin sadantuhannen ihmisen kulkuetta ja erilaista tapahtumaa viikko täynnä. Luulin, että aihe ja teema olisi sellainen, joka saisi juoksukansaa festarihengessä liikkeelle. 

Kivelä löysi Tokoinrannan Park Runin ja juoksi siellä Pride-päivänä urheilun ihmisoikeuksien puolesta.  

– Ensi vuodelle on syytä miettiä, voisiko järjestää Pride-teemaisen juoksutapahtuman, joka juoksun ja liikunnan keinoin juhlii ilon, yhdenvertaisuuden ja rakkauden juhlaa, Kivelä toteaa.