Jarkko Kinnusen pitkä ja komea taival kilpakävelijänä päättyy kotimaisten kilpailujen osalta Kalevan kisojen 20 kilometrin kilpailussa Tampereella torstaina. Sen jälkeen hän kilpailee vielä mahdollisesti Ruotsi-ottelussa Tukholmassa syyskuun alussa.
Urallaan Kinnunen, 37, kilpaili yhteensä 15 kertaa EM-, MM -tai olympialaisissa.
– Melkoista myllerrystä olen tämän asian kanssa oma pääni sisällä käynyt. Se oli tosi iso päätös, Kinnunen kertoo.
– Osittain päätös lähti siitä, että 50 kilometriä jää arvokisoista pois. Olen aina ajatellut, että juuri viisikymppinen on matkana minun vahvuuteni. Sekin tietysti turhauttaa, että toinen jalka on tuollainen.
Kinnunen, 37, viittaa oikean jalan hermotusongelmaan, joka on kiusannut häntä jokaisessa kilpailussa vuodesta 2000 lähtien. Ongelmaa, joka juontaa vanhaan selkävammaan, on tutkittu ja koetettu taklata monella tapaa, mutta tuloksetta.
– Minua on ajanut eteenpäin usko, että pystyn taistelemaan mitaleista. Se on saanut minut joka syksy lenkille uudella tsempillä, mutta ei se riitä, että on hyvä hapenkuljetuskone. Niin ylivoimainen en ole, että pystyisin yhdellä jalalla maailman huippuja kaatamaan.
Kolmen viikon antibioottikuuri ennen ennätyskävelyä
Kinnunen on kilpaillut 50 kilometrin kävelyn kansainvälisellä huipputasolla viisitoista vuotta. Hänet tunnetaan sisukkaana taistelijana, joka selvitti niin Dohan superhelteet kuin monet muut arvokisojen haasteet.
Oma 50 kilometrin ennätys on Lontoon olympialaisissa 2012 kävelty 3.46.25. Uran paras arvokisasijoitus tuli vatsavaivojen ryydittämänä Berliinin MM-kisojen 50 kilometrillä 2009, jolla Kinnunen oli yhdeksäs. Hän nousi sittemmin kahdeksanneksi edellään olleen kilpailijan dopingkäryn takia.
– Berliinin kilpailu oli tosi mahtava. Silloin oli itsevarmempi olo kuin koskaan. Kisoja edeltäneen harjoituskauden syksy oli hankala, mutta tammikuusta elokuulle meni hyvin, ja vaikka kilpailussa oli vaikeuksia mahan kanssa, se ei vaikuttanut, Kinnunen muistelee.
Lontoon ennätyskävelyyn valmistaneella harjoitusjaksolla Kinnunen väsähti yllättävästi yhdellä pitkällä lenkillä. Verikoe kertoi, että kropassa jylläsi mykoplasma.
– Söin kolmen viikon antibioottikuurin, joka päättyi juuri ennen Lontoon kilpailua. Sen takia ei voitu tehdä normaalia kisaan valmistautumista, mutta jalat olivat tuoreemman tuntuiset kuin koskaan. Oikein ihmettelin, miten 40 kilometrin kohdalla on näin hyvät jalat, Kinnunen muistaa.
”Oli tosi siistiä, kun ensimmäinen numero kellossa oli kolme”
Yhtenä uran parhaista kilpailumuistoista ovat Kinnusen mieleen painuneet myös kaksi ensimmäistä 50 kilometrin kilpailua. Ensikokeilun Kinnunen teki ensimmäisen valmentajansa Kari Ahosen ehdotuksesta.
– Olin katsomassa Helsingin MM-kisojen 50 kilometrin kilpailua 2005. Kari kysyi kisan jälkeen, että siirrytäänkö 50 kilometrille. Sanoi joo, ja lokakuussa kävelin Kööpenhaminassa 4.10.52. Sain siinä kilpailussa kehosta kaiken irti, Kinnunen muistaa.
Toisen 50 kilometrin kilpailunsa Kinnunen käveli keväällä 2006 lajin maailmancupissa La Corunassa Espanjassa. Siellä ennätys putosi alle neljän tunnin ajalla 3.59.39 ja toi paikan Göteborgin EM-kisajoukkueessa.
– Muistan, kun ruotsalaisen Bengt Bengtssonin kanssa puhuttiin, että olisi hölmöä kävellä joku 4.01.00, Kinnunen kertoo.
– Aloitin rauhassa, niin kuin aina, kun pohkeet tahtovat muuten krampata. Olin 40 kilometrin kohdalla vielä puoli minuuttia jäljessä 4 tunnin alituksesta, mutta maalissa oli tosi siistiä, kun kellossa ensimmäinen numero oli kolme.
”Nisula houkutteli sanomalla, että tässä pääsee helposti piirinmestariksi”
Kinnunen on kotoisin Jalasjärveltä ja hän edustaa Jalasjärven Jalasta, mutta asuu Nokialla Jenni-vaimon ja kolmen lapsen, 7-vuotiaan Juuson, 2-vuotiaan Johannan ja sunnuntaina nimen saavan kaksikuukautisen tyttövauvan kanssa.
Kilpakävelyn pariin Kinnusen kannustivat ala-asteen opettajan Peter Sippola ja jo edesmennyt Antti Nisula, joka piti kävelykoulua.
– Sippola opetti kävelyä ja Nisula näki minut koulun kisoissa ja sanoi, että tulehan treeneihin. Hän houkutteli sanomalla, että tässä lajissa pääsee herkästi piirinmestariksi, eikä Konosen Vallukaan kävele harjoituksissa kuin 50 metrin pätkiä. Luonnollisesti myöhemmin paljastui, ettei tuo aivan pitänyt paikkaansa, Kinnunen myhäilee muistolle.
Pian Kinnunen pyydettiin mukaan Marko Kivimäen kilpakävelytalliin.
– Muistan, kuinka hienolta tuntui, kun sain Markolta jossakin kisassa lupaavan kävelijän -paidan, eikä siitä mennyt pitkään, kun törmäsin kävelykarnevaaleilla Kari Ahoseen, joka oli lajivalmentaja. Pyysin ja sain häneltä ohjelmarungon, jota luettiin kuin Raamattua, Kinnunen sanoo.
– Sitä kautta tuli kehitystä ja kun alkoi tulla myös nuorten sarjojen Suomen ennätyksiä, aloin kuvitella, että ehkä minä olen hyvä tässä.
”Kun tulin olympialaisista kotiin, arki alkoi nanosekunnissa”
Valentin Konosen valmennukseen Kinnunen siirtyi 2016 ja alkoi samalla tehdä 1-2 kertaa viikossa yhteisiä harjoituksia Aku Partasen kanssa.
– Vallulla oli ajatus, kuinka lähdetään muuttamaan tekniikkaa, että saataisiin jalka toimimaan paremmin. Silloin kävelinkin 20 kilometrillä parhaan aikani 1.22.27 ja kaikki näytti hyvältä, Kinnunen kertoo.
– Suurin muutos harjoittelussa oli, että pitkien lenkkien intensiteetti ja keskivauhti nousi. Myös oma taso nousi, mutta tässä lajissa se, mitä on vuoden aikana tehnyt, näkyy ulospäin vain kerran vuodessa. Se harmittaa, ettei saa vuoden työtä näkyviin siinä yhdessä kilpailussa, vaikka tiesi, että on kunnossa, Kinnunen viittaa jalkavaivaan, joka söi rankasti tulosta viime vuosien arvokisoissa.
Ura arvokisoissa päättyi Sapporon olympiakilpailussa ankarien jalkavaivojen kiusaamaan sisukkaaseen 26. sijaan ajalla 4.04.28. Tampereen torstaisen 20 kilometrin ja mahdollisen Ruotsi-ottelun jälkeen Kinnunen siirtyy aktiiviurheilijasta liikunnanopettajaksi. Hän valmistui liikunta- ja terveystieteiden maisteriksi 2017.
– Minulla oli yläasteella niin hieno liikunnanopettaja Juhani Koivula, että päätin jo silloin, että haluan joskus olla samanlainen kannustava opettaja kuin hän. Olen jo tehnyt urheilun ohessa joitakin sairasloman sijaisuuksia ja nyt tuli kahden kuukauden pesti Kangasalta, Kinnunen kertoo.
Vaikka urheilu on ollut Kinnusen ammatti ja elämäntapaa pitkään, kolmilapsisen perheen isänä hän uskoo, että uusi arki löytää uomansa helposti.
– Kun tulin olympialaisista kotiin, arki alkoi nanosekunnissa, Kinnunen hymyilee.
Artikkeli Kalevan kisat Jarkko Kinnusen viimeinen startti kotimaassa: ”Minua on ajanut eteenpäin usko, että pystyn taistelemaan mitaleista” julkaistu alunperin sivulla Yleisurheilu.fi