Kansainvälinen yleisurheiluliitto (WA) on viimeiset kaksi vuotta valmistellut juoksukenkien rakenteeseen liittyviä sääntöjä. Kesken kauden 2020 otettiin voimaan ensimmäinen versio ja sitä on täydennetty matkan varrella. Juuri ennen joulua WA:n hallitus viimein hyväksyi sännön, jonka pitäisi nyt olla voimassa pidemmän aikaa. Osa sääntöihin liittyvistä rajoista tulee voimaan viiveellä vasta vuonna 2025, koska valmistajille halutaan jättää aikaa kehittää tuotteet haluttuihin mittoihin.
WA:n hallitus hyväksyi joulukuussa 2021 erillisen sääntödokumentin ”Athletic Shoe Regulations”, joka on ladattavissa WA:n verkkosivuilta. (https://worldathletics.org/about-iaaf/documents/book-of-rules). Samalla jalkineiden osuus poistui varsinaisesta sääntökirjasta käytännössä kokonaan. Tähän yhteenvetoon on koottu pääkohtia tuosta erillisestä dokumentista. Suomessa järjestetyissä kansainvälisissä kilpailuissa on järjestäjän syytä lukea huolellisesti koko englanninkielinen dokumentti.
Säännön soveltaminen
Erillistä sääntöä, koskien urheilijan käyttämiä kenkiä, sovelletaan niihin kilpailuihin, jotka on hyväksynyt Kansainvälinen yleisurheiluliitto, eli World Athletics, maanosaliitto tai kansallinen liitto ja joissa noudatetaan World Athleticsin määrittämiä sääntöjä ja kilpailun tulokset ovat tarkoitettu World Athletics -rankingtuloksiksi. Mikäli kilpailun myöntäjä on kansallinen liitto, niin liiton on myös varmistettava, että tulokset ovat tilastokelpoisia WA:n ylläpitämiin tilastoihin ja tulosrankingiin.
Käytännössä tämä rajaus tarkoittaa sitä, että kenkäsääntö täysin noudatettuna on tarkoitettu ns. ylemmän tason kilpailuihin, joissa tehdyt tulokset ovat soveltuvia World Athleticsin rankingin tarkoituksiin. Tämä rajaa ulkopuolelle esimerkiksi lasten kilpailut ja alemman tason kansallisen kilpailutoiminnan.
Kenkäluokat
WA on luokitellut kengät sen mukaan, mikä on niiden saatavuus kilpailutoimintaan. WA pitää listaa hyväksytyistä kengistä omilla verkkosivuillaan.
Markkinoilla olevat kengät
Nämä kengät ovat jo valmiiksi WA:n hyväksyttyjen kenkien listalla ja näillä kengillä urheiltaessa ei tarvitse lupaa WA:lta, ellei sitä WA:n toimistolta jostain syystä erikseen pyydetä.
Uudet kengät
Kaikki valmistajien uudet markkinoille tulevat kengät on hyväksyttävä WA:n julkaiseman prosessin mukaisesti.
Räätälöidyt kengät
Mikäli olemassaolevaan kenkään halutaan tehdä urheilijakohtaisia muutoksia, on nämä muutokset ja niiden perustelut hyväksyttävä WA:n toimistolla. Ilman hyväksyntää tällaisia kenkiä ei voi käyttää kilpailuissa.
Tuotekehityskengät
Tämän kategorian kengät ovat edelleen valmistajan tuotekehityksessä ja eivät siten saatavilla vapailla markkinoilla. Urheilija voi kuitenkin käyttää näitä kenkiä, mikäli siihen haetaan erikseen lupa WA:n toimistolta. Lupa on voimassa 12 kuukautta siitä kilpailusta, jossa niitä on käytetty ensimmäisen kerran. Tuotekehityskenkiä ei voi käyttää WA:n eri kategorioiden ja ikäluokkien mestaruuskilpailuissa eikä olympiakisoissa.
Sääntö siis edellyttää, että kaikki kilpailussa sallitut kengät ovat WA:n hyväksymiä ja löytyvät WA:n ylläpitämältä hyväksyttyjen kenkien listalta.
Antura ja kanta
Anturassa ja/tai kannassa saa olla uria, kohoumia, hammastuksia tai ulkonemia edellyttäen, että nämä kuvioinnit on tehty samasta tai samanlaisesta materiaalista kuin itse jalkineen pohja. Pohjan paksuuden maksimimitat on määritetty erillisessä taulokossa.
Anturan ja kannan paksuus mitataan sisä- ja ulkopinnan välisenä etäisyytenä keskeltä päkiän ja kantapään kohtaa kengässä, mukaan lukien yllä mainitut kuvioinnit sekä mahdolliset irtopohjalliset (kts. seuraava kuva).
Kuva 1: Kengän paksuuden mittauskohdat
Urheilijan jalkineen päkiän keskikohta on 75 prosenttia kengän sisäosan pituudesta ja kannan keskikohta on vastaavasti 12 prosenttia pituudesta. Tätä on havainnollistettu seuraavassa kuvassa. Koossa 43 EUR nämä mitat ovat 203 mm ja 32 mm.
Kuva 2 Mittauskohdat keskeltä päkiää ja kantaa
Kengän paksuuden maksimiarvot:
(tummennettuna 1.11.2024 voimaan tulevat muutokset)
| Laji | Pohjan maksimipaksuus (Sääntö TR5.5 + huomiot ja kuvat, sääntö 5.13.3) | Muut sääntöön liittyvät vaatimukset |
| Kenttälajit (pois lukien kolmiloikka) | 20 mm | Voimassa kaikissa kenttälajeissa kolmiloikkaa lukuun ottamatta. Kaikissa kenttälajeissa kengän päkiäosa ei saa olla kantaosaa korkeampi. |
| Kolmiloikka | 25 mm (1.11.2024 eteenpäin 20 mm) | Kengän päkiäosa ei saa olla kantaosaa korkeampi. |
| Ratalajit (mukaan lukien aidat) 800 m asti, pois lukien 800 m. | 20 mm | Viesteissä sovelletaan sen matkan sääntöä, joka on aina viestin yksittäisen osuuden matka. |
| Ratalajit 800 m ja sitä pidemmät matkat, mukaan lukien esteet. | 25 mm (1.11.2024 eteenpäin 20 mm) | Viesteissä sovelletaan sen matkan sääntöä, joka on aina viestin yksittäisen osuuden matka. Ratakävelyissä sovelletaan maantiekävelyn sääntöä. |
| Maastojuoksu | 25 mm piikkari tai 40 mm muu jalkine | |
| Maantiejuoksut (juoksut ja kävelyt) | 40 mm | |
| Rinne- ja plkujuoksut | Ei rajoituksia |
Kuten taulukosta on nähtävissä kaikissa urheilukentällä tapahtuvissa lajeissa mennään maksimissaan 20 mm pohjan paksuuteen vuoteen 2025 mennessä. Kansallisesti suurin merkitys lienee pidemmillä ratamatkoilla, joissa osa urheilijoista on tottunut juoksemaan normi lenkkareilla piikkareiden sijaan.
Jalkineen lisäkappaleet
Kilpailijat eivät saa käyttää jalkineen sisä- tai ulkopuolella mitään apuvälineitä, joiden vaikutuksesta jalkineen anturan todellinen paksuus nousee yli sallitun maksimin, tai jotka saattaisivat antaa käyttäjälleen jotain ylimääräistä etua muihin jalkineisiin nähden.
Rajoitukset
Kilpailussa käytetyt jalkineet eivät voi sisältää kuin yhden jäykän levyn tai vastaavan rakenteen materiaalina lasikuitu tai vastaava, joka aikaansaa samantyyppisen vaikutuksen riippumatta siitä, onko levy rakenteessa koko kengän mitan tai vain osan siitä. Lisäksi kenkä voi sisältää yhden jäykän levyn tai vastaavan mekanismin, joka on käytössä ainoastaan piikkien kiinnittämiseksi jalkineen ulkopohjaan. Pohjan paksuus on maksimissaan esitetyn taulukon mukainen.
Tuomari kenkien tarkastukseen
Säännöissä on määritelty uusi rooli kenkien tarkastukseen liittyen: ”Shoe Control Officer”. Hän valvoo kilpailussa kenkäsäännön noudattamista. Urheilijan tulee pystyä esittämään millä jalkineilla hänen on tarkoitus kilpaillla ja tarkastukseen erikseen nimetty henkilö voi tehdä tarvittavat tarkastukset tarpeen mukaan. On myös mahdollista, että kenkä tarkistetaan tuomariston toimesta kilpailun jälkeen tai lähetetään WA:n nimeämälle puolueettomalle taholle tarkastukseen. Tarvittaessa kenkä voidaan leikata tai muuten ”rikkoa” sääntöjenmukaisuuden varmistamiseksi.
Sanktiot
Mikäli urheilija kilpailee sääntöjenvastaisilla jalkineilla, ei noudata tuomariston ohjeita jalkineisiin liittyen tai ei saavu pyydettäessä kenkien tarkastukseen, hänet voidaan hylätä kilpailusta. Jos urheilijan hylkäys tulee siinä vaiheessa, kun hän on jo kilpailusuorituksensa tehnyt, voidaan hänen tuloksensa hylätä, samoin kun siihen liittyvät mitalit sekä palkinnot ja/tai palkintorahat.
Yhteenveto
Jotain muutoksen massiivisuudesta kertoo se, että aiemmin kenkien kriteereiksi säännöissä riitti muutama rivi, mutta nyt erillinen dokumentti kenkäsäännöstä on 18 sivun pituinen. Tässä on julkaistu siis vain otteita tuosta säännöstä. Kokonaisuus on laaja ja käsittää paljon erilaisia tarkistuksia, lupia ja dokumentteja. Uutta työtä ja päänvaivaa siis riittää kansainvälisten kilpailujen järjestäjille – toki myös urheilijoille ja heidän taustajoukoilleen. Onneksi sääntöä on edes hieman rajattu koskemaan ainoastaan kansainvälistä ylemmän tason kilpailutoimintaa. Sääntökokonaisuus on monimutkainen ja työläs eikä sitä siten pidä soveltaa esimerkiksi lasten kilpailutoiminnassa.
Teksti: Pasi Oksanen
Artikkeli Kansainvälinen yleisurheiluliitto on vihdoin hyväksynyt kenkäsäännön – mitä se tarkoittaa? julkaistu alunperin sivulla Yleisurheilu.fi
