Peräti 60 yleisurheilijaa teki päättyneellä kaudella lajissaan oman ennätyksen, jolla nousi, piti tai kohensi sijoitustaan Suomen kaikkien aikojen tilaston 20. parhaan joukossa. Miehiä joukossa oli 18 ja naisia 42, eli naisten ylivalta yleisurheilun kansallisissa tunnusluvuissa oli nähtävissäkin tässäkin tilastossa, kirjoittaa Jarmo Mäkelä.
Miehistä Joonas Rinne nousi 800 metrillä yhdeksänneksi ja 1500 metrillä kolmanneksitoista tuloksillaan 1.45,96 ja 3.38,56. Naisista samaan pystyi viisi urheilijaa: Anniina Kortetmaa valtasi yhdeksännen sijan 100 ja 200 metrillä (11,46 ja 23,42), Mette Baas kiiti 200 metrillä sijalle kahdeksantoista ja 400 metrillä kahdeksanneksi ajoin 23,69 ja 52,66. Viivi Lehikoinen juoksi sileällä ratakierroksella kymmenenneksi ja aidatulla kolmanneksi ajoin 52,99 ja 55,42. Sara Kuiviston loistavat Suomen ennätykset Tokiossa toivat ykkös- ja kakkossijat 800 ja 1500 metrillä ajoilla 1.59,41 ja 4.02,79. Nina Chydenius juoksi vitosella kuudenneksitoista ja kympillä seitsemänneksitoista loppukauden tuloksillaan 16.07,42 ja 33.45,79.
Tonnivitosen kärkipaikan kaikkien aikojen tilastossa otti Suomen ja Tshekin kaksoiskansalainen Kristiina Mäki Tokion ajalla 4.01.23. Tulos ei kuitenkaan ole Suomen ennätys, koska hän edustaa arvokisoissa Tshekkiä. Suomen kaikkien aikojen tilastoon tulos silti kirjautuu.
Pika- ja aitajuoksuissa lajiryhmistä väkevin kehitys
Lajiryhmätarkastelussa tämäkin mittari osoittaa pika-aitajuoksujen etenevän muita lajiryhmiä nopeammin. Lajiryhmän viiteen lajiin kirjattiin 23 tulosta, yhdeksän miehille ja 14 naisille. Muiden kolmen suuren lajiryhmän tilastomerkinnät olivat mittaluokaltaan yhtenevät, joskin edelleen naisurheilijapainotteiset.
Kestävyysjuoksujen viiteen ratalajiin ja maratonille kirjattiin yhteensä 16 tulosta, niistä miehille viisi ja naisille yksitoista. Hyppylajien kymmenestä tilastomerkinnästä seitsemän kirjautuu naisurheilijoille ja miesten kaikki kolme seiväshyppääjille; Mikko Paavola jaetulle kuudennelle sijalle (571) sekä Urho Kujanpää (565) ja Tommi Holttinen (564) sijoille yksitoista ja kaksitoista.
Heittolajien kolmestatoista tuloskirjauksesta yhtä vaille kaikki menevät naisheittäjille. Miehistä vain Toni Kuusela ylsi tähän otantaan keihästuloksellaan 85,03, sijalle kuusitoista. Moniottelijoista Saga Vanninen ylsi ainoana lajiryhmänsä kahdenkymmenen kaikkien aikojen parhaan joukkoon, sijalle neljä junioreiden EM-kisojen voittopisteillään 6271.
Kilpakävelijöiden tilastomerkinnöistä vastasivat Joni Hava, jonka 20 kilometrin tulos 1.27.32 oikeuttaa sijalle kuusitoista, sekä Tiia Kuikka ja tuore nuorten SE-urheilija Heta Veikkola, jotka nousivat 20 kilometrin tuloksillaan 1.38.03 ja 1.40.45 sijoille kymmenen ja neljätoista.
Pika-aitajuoksulajeissa miehet loistivat satasella, naiset ratakierroksella
Miesten satasen tilastoa korjattiin isosti: Riku Illukka juoksi 10,26 ja valtasi jaetun kolmannen sijan. Samuli Samuelsson pinkoi 10,27 ja otti viidennen sijan. Lisäksi 10,37 juossut Santeri Örn on kesän jäljiltä sijalla kymmenen ja Oskari Lehtonen (10,41) ja Eino Vuori (10,43) jaetuilla sijoilla 16. ja 20.
Miesten 200 metrillä kaksi tilastomerkintää menevät Samuel Purolalle ja Roope Saariselle. Purola nousi ennätyksellään 20,79 jaetulle 8. sijalle ja Saarinen kiiti ajalla 20,81 sijalla yksitoista. Aitajuoksijoista pika-aitojen piikkipaikan otti Elmo Lakka SE-ajallaan 13,31. Pitkissä aidoissa Jonni Blomqvist pudotti ennätyksensä lukemiin 50,50 ja nousi sijalle yksitoista.
Naisten pika-aitajuoksulajeissa aiemmin mainittujen lisäksi kaikkien aikojen 20. joukkoon ylsivät Lotta Kemppinen ja Johanna Kylmänen. He ovat ennätyksillään 11,33 ja 11,66 sijoilla seitsemän ja yhdeksäntoista. Ratakierroksella Milja Thureson (53,26) ja Aino Pulkkinen (53,37) nousivat sijoille 14 ja 17 ja kohensivat 4 x 400 metrin viestin maajoukkuenäkymää.
Pika-aidoissa sopivaa painetta kärjen tuntumaan rakensivat Anni Siirtola (13,24) ja Saara Keskitalo (13,30) jaetulla kymmenennellä ja neljännellätoista sijalla. Pitkissä aidoissa Nea Mattila (56,72) ja Heidi Salminen (56,94) ottivat komeat sijat kuusi ja kahdeksan.
Mailimatkoilla miehillä ja naisilla vahva vuosi
Miesten kestävyysjuoksulajeissa mailimatkojen kaikkien aikojen 20. parhaan kantavaan tilastokirjaukseen ylsivät Joonas Rinteen ohella Ville Lampinen 800 metrillä ajalla 1.47,45, joka toi sijan 19. ja Topi Raitanen 1500 metrin ennätyksellään 3.38,48, jolla hän meni sijalle yksitoista. Lajiryhmän miesten viides tilastomerkintä, Arttu Vattulaisen toukokuun lopulla Itävallassa juostu maratonaika 2.13.29 on kova ja oikeuttaa Joensuun Katajan maratoonarin kaikkien aikojen tilastossa sijalle kaksitoista.
Edellä mainittujen lisäksi naiskestävyysjuoksijat kirjauttivat kaikkien aikojen mitassa kuusi kovaa tulosta: Viola Westling (2.03,81) on 800 metrin tilaston 20:s. Esteissä juniori-ikäiset Moona Korkealaakso (10.11,68), Emma Katajalaakso (10.19,82) ja Venla Saari (10.21,39) ovat lajin tilaston kahdestoista, neljästoista ja kuudestoista. Maratoonareista Suvi Miettinen (2.37.58) ja Laura Manninen (2.29.36) noteerasivat Jyväskylän SM-maratonilla kovine aikoineen tilastosijat kolmetoista ja seitsemäntoista.
Seiväshyppääjillä ja naisheittäjillä hieno kesä
Naisten hyppylajeista seipäällä ja kolmiloikalla oli Suomen ennätysten ohellakin hyvä vuosi. Wilma Murron (472) ja Elina Lampelan (453) ykkös- ja kolmossijojen takana Tuuli Järvinen (416) ja Maria Kytölä (405) valtasivat sijaluvut kymmenen ja jaettu kahdeksastoista.
Kolmiloikkapaikalla Senni Salminen (14,63) ja Kristiina Mäkelä (14,41) pudottivat aiempaa SE:tä hallussaan vuodesta 2002 pitäneen Heli Koivulan kaikkien aikojen kolmanneksi. Maria Huntington (653) elävöitti sivulajinsa pituuden tilastoa nousten yhdennelletoista sijalle.
Naisheittäjien hieno kesä kertoo ainakin siitä, että Suomen heittovalmennuksen osaaminen ei ole historiaa. Lajiryhmän miehiä vaivaava verenvähyys lienee seurausta harrastajamäärien ja niiden myötä heittäjätyyppien vähyydestä.
Naisten moukarin tilasto meni uusiksi kärjen tuloksissa ja niiden tuntumassa. Silja Kososen SE 73,43 ja Krista Tervon kaikkien aikojen tilaston kakkostulos 72,92 lähenevät korkeaa kansainvälistä tasoa. Myös heidän takanaan tapahtui, Suvi Koskinen (68,65), Kiira Väänänen (65,98) ja Sara Killinen (64,52) ovat komeasti tilaston kahdeksas, kahdestoista ja kolmastoista.
Kuulantyöntäjiä ja keihäänheittäjiä saatiin tähän otantaan kolme kummastakin lajista. Senja Mäkitörmä (17,32), Eveliina Rouvali (16,49) ja Kaisa Kymäläinen (16,24) ovat sijoilla kuusi, jaettu yhdeksäs ja kolmastoista.
Keihäässä Sanne Erkkola (59,61), Anni-Linnea Alanen (59,52) ja Saara Lipsanen (57,90) ovat lajinsa kymmenes, yhdestoista ja viidestoista. Myös kiekko sai tilastomerkinnän, kun Helena Leveelahti (57,09) korjasi ennätystään neljännentoista sijan arvoisesti.
Juoksulajien tasot miehillä ja naisilla lähes yhtenevät– miesten heitot ja hypyt tilastotuloksiltaan korkeatasoisimmat
Pika-aitajuoksulajien osalta kansainvälinen pistetaulukko osoittaa lajiryhmän lajien sekä miesten ja naisten tulosten olevan koko lailla samalla tasolla. Lajien kahdennetkymmenennet tulokset, miehillä 10,43–21,08–46,91–13,96–50,97, mahtuvat kapeaan pistehaarukkaan 1051–1082. Naisten tulosten 11,67–23,73–53,44–13,43–58‚07 pistehaarukka 1058–1092 on lähes yhtenevä.
Miesten kestävyysjuoksulajien vastaavat tulokset 1.47,46–3.39,93–13.36,06–28.25,29–8.34,4–2.14,23 ovat pistetaulukossa haarukassa 1081–1107 eli 25-30 pistettä pika-aitajuoksulajeja paremmat. Esimerkkinä pituushyppyyn suhteutettuna kyseinen ero vastaa 12–13 senttiä. Naisten tulokset 2.03,81–4.14,63–16.12,27–33.52,43–10.24,83–2.40,52 ovat pistehaarukassa 1027–1095. Näistä 5000 metriä on ala- ja 800 metriä yläraja.
Kenttälajeissa miesten tasot on hinattu juoksulajeja korkeammalle, kun taas naisten osalta asia on päinvastoin. Miesten hyppylajien kaikkien aikojen 20. tulokset 221–555–795–16,22 ovat pistehaarukassa 1081–1143 kolmiloikan ja korkeuden jäädessä alle 1100:n pisteen.
Naisten vastaavien tulosten 187–405–638–13,31 tuloshaarukkaa 975–1091 leventää seiväs, joka antaa yli 100 pistettä vähemmän kuin korkeus ja pituus sekä seitsemisenkymmentä pistettä vähemmän kuin kolmiloikka. Esimerkkilajissa pituudessa 100 pistettä on 46 senttiä.
Miesten heittolajit ovat tunnetusti tasoltaan parhaat, kuitenkin vain alle 20 pistettä tämän otannan miesten hyppyjä paremmat. Tulokset 20,05–62,00–74,29–84,12 ovat kiekosta keihääseen pistehaarukassa 1097–1160. Naisten vastaavat tulokset 15,70–54,38–62,51–57,01 ovat pistehaarukkansa 939–1023 myötä lähes 150 pistettä mieskollegoiden perässä. Lähivuosien näkymällä naisheittäjät ovat kaventamassa tämän tilaston tasoeroa.
Moniottelijoista kymmenottelijat ovat vertailutuloksellaan 7736 varsin keskiarvoisesti mukana suurten lajiryhmien tulostasossa. Kyseiset pisteet antavat kansainvälisestä pistetaulukosta saldoksi 1085. Seitsenottelijoiden vastaavat tunnusluvut 5680/1112 ovat kotimaisen naisyleisurheilun eliittiä. Kilpakävelijöiden tilastotulokset, miehillä 1.28.35 ja 4.11.10 antavat pisteitä 1012 ja 1040. Naisten kahdeskymmenes 20 kilometrin tulos 1.44.49 antaa 893 pistettä.
Miesten heikkojen lajien lisääntyminen polttavin huolenaihe
Naisten yleisurheilun 21 arvokisalajista korkeushyppy on ainoa, joka ei kuluneella ulkoratakaudella saanut yhtään urheilijaa kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan tilastoon. Miesten puolella on jo pidempään näkyvissä ollut jakautuminen hyviin ja huonoihin lajeihin. Se on uhka, joka tulee ilmi tässäkin otannassa.
Miesten 22 arvokisalajista yli puolessa, kahdessatoista ei kuluneella kaudella moisia tilastomerkintöjä tehty. Itse asiassa miesten kenttälajeista korkeudessa, pituudessa, kolmiloikassa, kuulassa, kiekossa ja moukarissa ei päästy niitä lähellekään. Myöskään sileä ratakierros, pitkät ratamatkat vitonen ja kymppi, esteet, kymmenottelu ja 50 kilometrin kävely eivät antaneet aihetta tarkastellun tilaston muutoksiin. Kyseisten lajien urheilijoista kymmenottelija Leo Uusimäki (7621) ja nelosen juoksija Erik Back (47,14) olivat lähimpinä lajiensa kaikkien aikojen tilastosijoituksilla 30. ja 31.
Peräti lähes 40 prosenttia 23/60 otannan urheilijoista kilpaili menneellä kaudella junioreiden sarjoissa. Heistä kolmetoista on 1999-2001 syntyneitä, alle 23-vuotiaiden sarjan urheilijaa ja kymmenen vuonna 2002 tai myöhemmin syntynyttä alle 20-vuotiaiden sarjan urheilijaa.
Miehissä junioreita olivat satasen ja kakkosen juoksijat Riku Illukka (syntynyt 1999), Santeri Örn (1999), Samuel Purola (2000) ja Eino Vuori (2002) sekä kilpakävelijä Joni Vaha (1999). Kahdeksastatoista juniori-ikäisestä naisurheilijasta U23 sarjassa kilpaili yhdeksän; Mette Baas (2000), Viivi Lehikoinen (1999), Saara Keskitalo (1999), Nea Mattila (1999), Viola Westling (1999), Emma Katajalaakso (1999), Helena Leveelahti (1999), Kiira Väänänen (1999) ja Sara Killinen (2001).
Nuoremmassa juniorisarjassa kilpailivat tänä vuonna Johanna Kylmänen (2002), Heidi Salminen (2003), Moona Korkealaakso (2002), Venla Saari (2003), Tuuli Järvinen (2005), Silja Kosonen (2002), Anni-Linnea Alanen (2002), Saga Vanninen (2003) ja Heta Veikkola (2003), myös yhdeksän urheilijaa.
Naisten lajeissa noususuhdanne – Ruotsi-ottelulla yhä iso merkitys
Tämä tilastoanalyysi, kuten moni muukin mittari osoittaa, että naisten yleisurheilun suunta on edelleen myönteinen ja kattaa kaikkia lajiryhmiä. Miesten näkymä on vastaavasti sumea. Hyviä yksilöitä löytyy vielä, mutta heikkojen lajien määrä kasvaa huolestuttavaa vauhtia. Nykyisetkin harrastajamäärät antavat kuitenkin eväitä nopeille muutoksille, tästä hyvänä esimerkkinä on seiväshyppy, joka nousi tänä vuonna molemmat sukupuolet huomioon ottaen tilastotuloksiltaan parhaaksi lajiksemme.
Muita erityisiä ilonaiheita olivat naisten laajan rintaman ohella miesten lyhyet sileät pikamatkat sekä kärjen osalta mailimatkat. Maajoukkueen iskukyky on Ruotsi-ottelun ja lajikulttuurien säilymisen kannalta edelleen tärkeä. Kohta sataan vuoteen yltävä instituutio kiinnostaa yhä Pohjanlahden molemmin puolin. Kansainvälisen kilpailukauden päättävänä tapahtumana se jättää viimeisen, ison merkityksen sisältävän muistijäljen suomalaisen yleisurheilun kokonaisuudesta. Etenkin tappiotilanteissa otteluiden lopputulosten ohella parhaiden joukkueiden jalkeille saamista arvioidaan niin ikään kriittisesti.
Teksti: Jarmo Mäkelä
Artikkeli Olympiakesä muokkasi reippaasti kaikkien aikojen 20. parhaan tilastoa – naisten lajien vahva nousu jatkuu julkaistu alunperin sivulla Yleisurheilu.fi
