Yksi 1970-luvun huippujuoksija, maailmanennätysmies Seppo Nikkari pääsi ikuiseen rauhaan 18. huhtikuuta. Hän oli syntynyt 6. helmikuuta Pomarkussa ja oli kuollessaan 74-vuotias.
Sepon lapsuus oli kaikkea muuta kuin helppo. Vain kaksi-vuotiaana hän sairastui leukemiaan. Lääkärit eivät juuri antaneet toivoa, mutta silloiset hoidot pelastivat tulevan suurjuoksijan.
Seppo ei ollut ikäkausiurheilija eikä ennen vuotta 1968 Sepon juoksutuloksia löydy tilastokirjoista. Nuori mies oli kuitenkin tuttu näky kylänraitilla. Aavistuksen poikkeava juoksutyyli, enemmänkin ns. hiipivä askellus. Moni varmasti ajatteli, onko 188-senttiselle kestävyysjuoksu edes sopiva laji.
Sepon nousu kansainväliselle tasolle oli lopulta kovin nopea. Hänen lahjakkuutensa alkoi olla jo tiedossa, mutta silti vuoden 1971 ajat yllättivät monet juoksuasiantuntijatkin. Esimerkiksi 3000 metriä kulki ajassa 7.57,1.
Vuoden 1972 Münchenin olympiakisoissa suomalaisjuoksijat juhlivat radalla. Siksi Sepon 11. sija maratonilla ei saanut kehujen tulvaa. Saman vuoden joulukuulla Fukuokan maratonin (kuvassa) Suomen ennätys 2.14.02,8 nousi jo otsikoihin.
Lokakuussa 1973 Harjun urheilukentällä Jyväskylässä Seppo Nikkari rikkoi kuuluisan maratoonari Ron Hillin 25000 metrin ratajuoksun maailmanennätyksen ajalla 1.14.55,6. Väliaikana Nikkari sai haltuunsa myös 15 mailin maailmanennätyksen 1.12.22,6.
Kaipolan Vireen kilpailuasu vaihtui vuonna 1974 Tampereen Pyrinnön punavalkoisiin ja nousi kolmasti palkintokorokkeelle Kalevan kisoissa. Vireen ja Pyrinnön lisäksi Nikkari edusti uransa aikana Pomarkun Pyryä, Tampereen Yritystä ja Kunto-Pirkkoja.
Pyrinnön mies paineli 10000 metriä 28.20,8 vuoden 1976 Kalevan kisoissa Turussa. Kukaan toinen ei ole jäänyt niin hyvällä ajalla SM-kilpailussa kolmanneksi. Kyseinen aika olisi riittänyt Kalevan kisojen kultamitaliin joka vuosi vuodesta 1983 tähän päivään.
Kovia aikoja Seppo tehtaili 28-vuotiaana. 3000 metriä 7.54,8 ja 5000 metriä 13.34,8. Vuonna 1977 syntyi vielä 10000 metrin ennätys 28.14,88, mutta sitten moottori ei enää kipinöinyt.
Kuka oli Sepon valmentaja? Ainakin Mauri Jormakalla oli roolia, mutta kaiketi Seppo osasi olla aika omapäinen. Hänellä oli kaksi harjoituskirjaakin, joista toinen oli Jormakalta. Omassa versiossa olivat toteutumat, jotka olivat ohjeisiin verraten lähes tuplat.
Hieroja, ”Kangasalan kultasormi”, Ilpo Nikkilä hieroi vuoden 1977 Kalevan kisojen 5000 metrin jälkeen Seppoa ja antoi ”ilpomaiset” ohjeet välipäivän harjoitukseen: ”puolikevyet”. Seppo vetäisi 30 kilometriä. Sopiva lämmittely seuraavan päivän 10000 metrille!
Seppo oli joka asiassa ylitunnollinen. Hän oli töissä mm. Pyrinnön bingossa ja pitkän työrupeaman eläkepäiviin asti Tampereen kaupungin liikuntatoimen palveluksessa. Seposta ei ole kuin hyvää kerrottavaa, entiset työkaverit antoivat vilpittömän palautteen.
Urheilukatsomoissa Seppoa ei aktiiviuran jälkeen juuri nähty. Kutsuin hänet vielä vuoden 2017 SM-viesteihin. Hän vähän jo lupailikin, muttei sitten tullut. Seppo oli saanut urheilulta jo kaiken.
Kaksi viimeistä vuotta Parkinson vei Sepon hoitokotiin. Lähtöä edelsi korona ja siihen liittyvä keuhkokuume.
Seppo sai viettää rikkaan elämän. Siihen suuri ansio oli vaimo Irman kanssa 52 vuotta kestänyt avioliitto. Isää jäi kaipaamaan myös Saku-poika.
Suomen Urheiluliitto kunnioittaa maailmanennätysjuoksija Seppo Nikkarin muistoa ja ottaa osaa läheisten suruun.
(Jarmo Hakanen.)
Artikkelin kuva Fukuokan maratonilta vuonna 1971. Seppo Nikkari kuvan oikeassa reunassa, no. 77. Hän sijoittui juoksussa neljänneksi ajalla 2.16.21. Kilpailun voitti Yhdysvaltain Frank Shorter (Florida-paita) ajalla 2.12.50.
Artikkeli Seppo Nikkari 6.2.1948 – 18.4.2022 julkaistu alunperin sivulla Yleisurheilu.fi