Kärsin itse rasitusastmasta siitepölyallergian lisäksi. Monet keväät ovat olleet minulle vaikeita, ja erityisesti kova kestävyysharjoittelu on pahentanut astmaa ja allergiaa, ja osaltaan vaikuttanut ylikuntoon ajautumiseen. Tässä kirjoituksessa annan sinulle muutaman käytännön vinkin, miten onnistua kestävyysharjoittelussa myös allergia-aikana.
Huolehdi allergialääkityksestä
Pahimmat siitepölyallergian aiheuttajat Suomessa ovat leppä, pähkinäpensas, koivu, heinä ja pujo. Eniten oireita aiheuttaa koivu, toiseksi eniten leppä. Allergialääke on tärkein hoito allergiaan, ja allergialääke tulisi ottaa aina illalla. Myös nenäsuihkeet auttavat tukkoiseen nenään ja silmätipat kuiviin silmiin. Jos käytät kortisonia sisältävää nenäsuihketta, huolehdi siitä, että limakalvot eivät kuivu liikaa. Esimerkiksi merisuolasuihke tai A-vitamiinitipat kostuttavat limakalvoja ja pitävät ne vastustuskykyisinä. Tämä on ollut itselle tärkeä oppi vuosien aikana, ja huolehdin limakalvojen hyvinvoinnista läpi vuoden.
”Merisuolasuihke tai A-vitamiinitipat kostuttavat limakalvoja ja pitävät ne vastustuskykyisinä.”
Pohdi lenkkireittiä
Pahimpaan siitepölyaikaan kannattaa miettiä omat lenkkireitit uudestaan. Jos huomaa, että metsässä juoksun jälkeen on ihan tukossa, kannattaa tuota lenkkireittiä välttää siitepölyaikana. Yleisesti suositellaan juoksemaan avoimilla reiteillä lähellä vesistöä. Keväisin myös kova tiepöly saattaa ärsyttää juoksijaa, ja lenkkireittejä kannattaa vaihdella ajankohdan mukaan tai juosta aamuisin ja iltaisin, jolloin siitepölymäärät ovat alempana kuin päivisin.
Älä tee harjoitteluun liian äkkinäisiä muutoksia
Oman kokemukseni mukaan tämä pätee myös muuten erinomaiseksi ohjeeksi kestävyysharjoitteluun. Yhdestä tai kahdesta kovasta harjoituksesta tai harjoitusviikosta katoaa hyöty, jos harjoittelua ei pystytä jatkamaan nousujohteisesti useita viikkoja. Tällä en tarkoita myöskään sitä, että mitään uusia harjoitteita ei pitäisi ottaa harjoitteluun mukaan, vaan sitä, että kaikkea ei kannata kerralla vaihtaa. Tyypillinen tilanne keväällä ja kesällä on se, että harjoitusvauhdit nousevat, harjoitukset kovenevat ja allergia aiheuttaa lisäkuormitusta – tällöin elimistö menee helposti tukkoon ja palautuminen kärsii.
”Tyypillinen tilanne keväällä ja kesällä on se, että harjoitusvauhdit nousevat, harjoitukset kovenevat ja allergia aiheuttaa lisäkuormitusta – ja yhtäkkiä ei kulje mihinkään.”
Itse olen kokenut edellä mainitun tilanteen muutamina keväinä, ja oppinut harjoittelemaan tarkalleen harjoitusohjelman mukaan: kova harjoitus ei tarkoita aina sitä, että juostaan täysiä. On olemassa erilaisia kovia harjoituksia (kuten vk1, vk2, maksimikestävyys ja mäkijuoksu) ja niidenkin sisällä voidaan varioida harjoitusta kokonaispituudella ja palautuksen kestolla. Maltilla harjoituksissa, täydellä latauksella kisoissa -ajatuksella tulee usein paras tulos. ?
Varmista palautuminen
Olen useasti pohtinut, onko tavoitteellisten juoksijoiden vaikein tehtävä levätä, allekirjoittanut mukaan lukien. Tavallaan se on hyvin luonnollista, kun harjoitellaan paljon ja totutaan kovaan kuormitukseen ja kestävyysharjoittelun aiheuttamaan väsymykseen. Välillä pitää käydä kuormituksen ylärajoilla ja ylittääkin ne, jotta voi kehittyä.
Mutta entä sitten, kun elimistö antaa merkkiä tavalla tai toisella, pitäisikö silloin muistaa, että apu voi löytyä lähempää kuin uskommekaan? Se voi löytyä muutamasta lepopäivästä, keskittymisestä illalla rauhoittumiseen tai pienistä hetkistä rentoutumista arjen keskellä. Palautumisen varmistaminen alkaa siitä, että osaa kuunnella omaa elimistöä. Elimistö on uskomattoman viisas, jos uskallamme vain kuunnella sitä.
Näillä ajatuksilla toivotan sinulle onnistuneita kilpailuja niin radalla kuin maantiellä – Nauti harjoittelusta ja sen tuomista tuloksista!
Tekstin lähteenä on käytetty Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry:n Siitepölyallergia-opasta
Sponsorit
