Patagonman Solo – omatoimitriathlon maailman äärissä

Halusin uida, pyöräillä ja juosta Patagoniassa huikean luonnon keskellä. Extreme-triathlon peruuntui juuri, kun olimme tehneet matkajärjestelyt. 

Oli marraskuinen lauantaiaamu, kaksi viikkoa kisaan, ja aloitin viimeisiä kovempia treenejä. Vastuksen suristessa alkuverraa luin viestit puhelimesta. Poljin pysähtyi, kasvot vääntyivät mutrulle ja silmät kostuivat. Patagonman Xtreme -triathlon jouduttiin siirtämään seuraavalle vuodelle, taas.

Syksyllä 2019 olin illallistanut perheeni kanssa ja kertonut Patagonmanista, extreme-triathlonista, joka järjestetään maailman kauneimman luonnon äärellä Chilen Patagoniassa. Olin unelmoinut matkaavani alueelle teiniajoista alkaen.

Kilpailu alkaisi pimeässä. Laivalta hypätään 10–12-asteiseen veteen 3,8 kilometrin uinnille. 180 kilometrin pyöräily vaihtelevalla tienpinnalla mäkisellä reitillä veisi Patagonian upeisiin maisemiin. Lopuksi juoksisin maratonin ylös-alas poluilla ja jokivarren hiekkateillä ohi järvien ja vesiputousten. Maaliintulon merkiksi saisin soittaa Patagonmankelloa.

Mutisin ajasta, rahasta ja lastenhoidosta. Sisarukseni ja vanhempani lupasivat auttaa jälkimmäisessä. Muut asiat uskoin pystyväni järjestämään. Toivoin,  että arpaonni ei osuisi vielä vuoden 2020 kilpailuun, sillä minulla oli jo paikka Celtman Extreme -triathloniin Skotlantiin kesäkuulle.

Paikka Patagonmaniin nousi arvalla heti ensimmäisellä yrityksellä. Kerroin osumasta tuoreelle valmentajalleni Antti Hagqvistille. Hän totesi kannustavaan tyyliinsä: “Vian ei tarvitse olla suuri, jos se on päässä”.

Pian arpajaisten jälkeen koronavirus levisi ympäri maailmaa. Celtman 2020 siirrettiin vuodella eteenpäin. Patagonman 2020 siirrettiin vuodella eteenpäin. Sittemmin Celtman 2021 siirrettiin jälleen vuodella eteenpäin.