Hisumiesten matkassa: Parempaan pitäisi pystyä

Hisumiehet saavuttivat kesällä aikuisiän parhaita sijoituksia SM-kisoissa, mutta se ei heille riitä – parempaan pitäisi pystyä. Katse on tiukasti tulevan talven hiihtokilpailuissa.

Syksy on jo pitkällä ja kesän viimeiset suunnistuskisat käytiin Rautalammin SM-viikonloppuna keskimatkan ja viestin merkeissä. Molemmat pojat löysivät tiensä B1-finaaliin, jossa käydyssä titaanien taistossa Aapo sijoittui paremmin ollen yhdeksäs. Seuraavan päivän viestin aloitus osuudella nähtiin tuon klassikko-ottelun revanssi. Valitettavasti yhteinen matkamme katkesi K-pisteen jälkeen, kun pojille sattui eri hajonnat. Miskan matkaa radan alussa hidasti merkittävästi kaikkien ykkösen hajontojen kerääminen, Aapo sen sijaan tuli kohtuullisen puhtaalla suorituksella kakkosletkassa sijalla 16.

Löpsatsing on siis saatu virallisesti päätökseen ja voimmekin analysoida kesän suunnistustapahtumia koko kesän mitalta. Kiistatta on todettava kesän suoritusten olleen molempien aikuisiän parhaita, mutta samaan hengenvetoon täytyy sanoa, että parempaa pitäisi pystyä. Varsinkin kesän pääkisoissa, kuten suurviesteissä ja SM-kisoissa suoritukset olivat hieman alavireisiä, vaikkei varsinaisia mahalaskuja tapahtunutkaan.

Keskimatkojen jälkeen kävimme juoksemassa perinteisen vaaran testijuoksun, jossa merkittäviltä tulosparannuksilta vältyttiin. Ehkä ensi vuonna olemme parempia myös kesäsuunnistus-estradeilla.

Edellisen blogin jälkeen hisuttajat ovat ehtineet leirittämään pariinkin otteeseen Vuokatissa, sekä saattamaan hisukollegan ja hyvän ystävän Eevertin avioliiton satamaan. Harjoituksellisesti viimeiset kuukaudet ovat olleet peruspuurtamista, edellä mainittuja suunnistuskarkeloita lukuun ottamatta.

Miskan matkaa radan alussa hidasti merkittävästi kaikkien ykkösen hajontojen kerääminen.

Harjoitukset ovat menneet pääosin hyvin, joskin pientä väsymystä on ollut edelleen havaittavissa ja tästä johtuvaa valituksen määrän nousua lenkkien yhteydessä. Suuremmilta kriiseiltä on kuitenkin vältytty (paitsi ikäkriisi) ja yhteiset harjoitteet ovat edelleen miellyttävämpiä kokonaisuuksia yksinään tehtäviin verrattuna.

Nyt laukut on jo pakattu syksyn tärkeintä leiriä varten, jonka sijainniksi valikoitui Italian Livigno. Luvassa on suunnistusharjoituksia, pitkiä rullahiihtonousuja, ja ohutta ilmanalaa. Matkustuskuviot leiripaikkaan ovat tavanomaista monimutkaisemmat, sillä Aapo on autossa matkalla kohti Italiaa, ja Miska on vasta ostamassa lentolippujaan. Tarkoituksena on, että tiemme kohtaavat noin viikon kuluttua jossain Livignon lähimaastossa. Meidän lisäksi leirin kokoonpanoon kuuluvat myös Niklas ja Tuomas, jotka matkaavat Italiaan Aapon kanssa autolla.

Katseet on siis nyt käännetty tiukasti kohti tulevaa talvea, joka odottaa yllättävänkin lähellä. Onhan kauden ensimmäiseen hiihtokisaan aikaa enää reilu kuukausi. Kauden pääkisat odottavat kuitenkin vasta maaliskuussa, joten turhaan herkistelyyn ei ole vielä alkukaudesta varaa. Nyt mono syönnilleen ja nousukilometrejä keräämään!

Tavataan taas aliskalla! Joka on muuten putoavista lehdistä johtuen todella liukas tähän aikaan vuodesta.

Mainos