Jokainen suunnistusmetsässä käynyt tietää, miten monenlaisia luonnon elementtejä suunnistaessa voi tulla vastaan. Kuivaa, kosteaa, liukasta juurakkoa, avokalliota, kivikkoa, risukkoa, polkua tai samettisen pehmeää sammalikkoa.
Lisätään elementteihin vielä sprintti- ja korttelisuunnistusten urbaanimman ympäristön katukivet, betoniluiskat, metalliportaat sekä asfaltit, ja saamme karkean kuvauksen olosuhteista, joissa suunnistuskengän tulisi toimia.
Jotta suunnistuskenkä istuu napakasti jalkaan epätasaisessa maastossa, tuntuma muuttuvaan alustaan säilyy hyvänä ja jottei kenkä kerää itseensä vettä, suunnistuskengät ovat yleisesti ottaen rakenteeltaan ohuemmat kuin perinteiset lenkkarit. Materiaalit on valittu niin, että ne kestävät maaston rasitukset venymättä tai ratkeamatta myös kastuessaan.
Suunnistuskengän pohja on kuvioitu, nastoitettu sekä valittu erityisen pitävä pohjamateriaali niin, että se pitää mahdollisimman hyvin kaikilla maaston alustoilla. Metsään suunnatun suunnistuskengän vaimennus voi olla huomattavasti lenkkitossua vähäisempi, pehmeästä alustasta ja vähäisemmistä törmäysvoimista johtuen.
Yhdellä kenkäparilla pääsee alkuun, mutta kuten usein harrastusinnon ja kokemuksen karttuessa, myös suunnistuskenkiä kertyy eri tarpeisiin. Nykyään aktiivisuunnistajalla voi olla useita erilaisia suunnistuskenkiä erilaisiin olosuhteisiin.
Erilaiset uudet kilpailumuodot sekä monipuolistuneet suunnistusmaastot ovat lisänneet erilaisten kenkien tarvetta, johon myös kenkävalmistajat ovat kiitettävästi pystyneet vastaamaan. Vuosituhannen vaihteessa yhdellä suunnistuskenkien valmistajalla saattoi olla vain muutama erilainen suunnistuskenkämalli, kun taas nykyään valikoiman laajuus voi olla moninkertainen. On nastaria ja nappulaa, napakkaa ja vaimennetumpaa pohjaa erilaisilla dropeilla sekä kapeampaa tai leveämpää lestiä.
Ennen vanhaan suunnistajat saattoivat käyttää myös piikkareita. Piikkareiden maastolle aiheuttaman vahingon vuoksi tämä kenkämalli on järjestelmällisesti kielletty kilpailusta toiseen. Toisaalta harva nykysuunnistaja haikailee, saati edes muistaa aikaa, jolloin piikkareita käytettiin.
Suunnistuskengät on syytä pitää vain suunnistuskäytössä. Ohutpohjainen kenkä aiheuttaa todennäköisesti mojovat pohjejumit tottumattomalle kovalla alustalla juostessa. Sen sijaan talvikäyttöön suunnitelluista nastalenkkareista voi tarvittaessa saada hyvät suunnistuskengät. Nastalenkkarit ovat pääsääntöisesti enemmän vaimennetut ja muutenkin tukevammat.
Lisääntyneen vaimennuksen ja tuen kääntöpuolella on huonompi maatuntuma sekä materiaalien helpommin keräämä kosteus, joka lisää painoa. Rauhallisempaan kuntorasti- ja harrastekäyttöön talvijuoksukenkä on kuitenkin varteenotettava vaihtoehto, jos köykäinen suunnistuskenkä on liian kevyt tai kapea omaan jalkaan.
Suunnistukseen soveltuvien kenkien valikoima on kasvanut osittain myös muiden lajien kautta. Esimerkiksi viime vuosina vahvasti lajina kasvanut polkujuoksu on lisännyt valikoimaa erilaisissa nappulakengissä. Toisaalta katupäällystetyt sprinttikisat ovat saaneet suunnistajat kilpailemaan myös kevyillä kestävyysjuoksijoiden kilpalenkkareilla. Voikin todeta, että suunnistajalle kenkiä löytyy varmasti joka lähtöön, mutta oleellista on löytää itselle omat harrastustarpeet täyttävät sopivat jalkineet.
Suunnistuskengän anatomiaa
Ideaalitilanteessa erilaiset kengät istuvat suunnistajan jalkaan niin hyvin, että päästään vertailemaan muitakin ominaisuuksia. Onko tarvetta nastalle vai nappulalle? Sprinttaillaanko kaduilla vai pysytäänkö metsän puolella? Suunnistuskengän päällisen lisäksi myös pohjan kuvioinnilla on eri merkityksiä.
Nastari
Metsäsuunnistuskengän pitkään suosiossa ollut ominaisuus on tietenkin nastat kengän pohjassa. Muiltakin materiaaleilta vaaditaan käyttötarkoituksen mukaisia ominaisuuksia.
Kengän pinta:
- Mahdollisimman hyvin kosteutta hylkivä pintamateriaali. Myös kaikissa muissa materiaaleissa on kiinnitetty huomiota kengän keveyteen ja toimivuuteen myös kastuessaan.
- Risujen raapaisuja kestävä ja jalkaa suojaava pintamateriaali. Mahdollisimman vähillä saumoilla koostettu pinta, joka kuitenkin kestää muuttuvan maaston tuomat yllättävät rasitukset.
Pohja:
- Vahvasti nappuloitu ja kuvioitu pitävällä kumimateriaalilla koostettu ulkopohja. Kevytmetallinastat varmistamaan paras pito kaikilla alustoilla.
Välipohja:
- Ohut maastotuntuman säilyttävä mutta myös iskuja vaimentava välipohja. Terävät kivet eivät saa sattua pohjan läpi.
Nappulapohjaa ja sprinttikenkiä
Laaja kenkävalikoima tulee esiin erityisesti nastattomissa nappulapohjaisissa ja sprinttikäyttöön sopivissa lenkkarityyppisissä kengissä. Pelkästään pohjakuvioita on erilaisia olosuhteita painottaen lukuisia. Ohessa yhden valmistajan esimerkkejä.
- Suunnistuspainotuksella valmistetun nappulakengän kuvioesimerkki. Erityisesti nappulakengissä pohjan materiaali vaikuttaa suuresti pitävyyteen, ei pelkästään kuvio. Tahmeimmat pohjamateriaalit pitävät melko hyvin jopa sileällä ja märällä avokalliolla. Märkiin puunjuuriin ja pitkospuihin sen sijaan toimii ainoastaan nastat.
- Polkujuoksupainotuksella valmistettujen nappulakenkien kuvioita. Isompi pohjakuvio toimii yleensä paremmin pehmeämmässä maastossa, ja pienempi pohjakuvio kovemmassa maastopohjassa.
- Sprinttisuunnistajan kenkävalinta etenkin katupohjaisiin kisoihin on yleensä pienellä pohjakuviolla varustettu kenkä. Sprinttisuunnistuksen ympäristön erityisolosuhteet, kuten sadekeli tai katukivetys voi muuttaa optimaalista kenkävalintaa.
Teksti Timo Mikkola
Suunnistaja 2/2021
Lue myös Kengät kevääseen