Suunnistusvalmentaja Hannu Varkoi luotsaa mitali­kandidaattia kotikentällä

Vuoden valmentajana palkittu matemaattisten aineiden opettaja Hannu Varkoi luotsaa Eetu Savolaista kohti Kuopion MM-kilpailuja. Valmennus on Varkoin mukaan ihmissuhde ja jokaisen valmennettavan kohdalla erilainen.

Hannu Varkoi saa odottaa heinäkuun toista viikkoa vesi kielellä. Silloin käydään suunnistuksen maailmanmestaruuskilpailut. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, Varkoin kotikaupungin kupeessa pidettävissä kisoissa seisoo starttiviivalla menestyjäehdokkaana hänen valmennettavansa Eetu Savolainen.

Savolainen otti viime syksynä askelen maailman terävimpään kärkeen, kun hän sijoittui Kuopiossa maailmancupin pitkällä matkalla kolmanneksi. Se oli hänen ensimmäinen podium-sijansa maajoukkuepaidassa. Keskimatkalla hän oli neljäs, vain 17 sekuntia jäi uupumaan toisesta palkintopallipokkauksesta, joka tuli sitten viestissä Suomen joukkueen sijoituttua kolmanneksi. Varkoi on valmentanut 30-vuotiasta Savolaista vuodesta 2017 alkaen.

Eetu Savolainen on kotoisin Siilinjärveltä aivan Kuopion kupeesta. Viimeiset kymmenen vuotta hän asui Tampereella, mutta vuoden lopussa hän muutti avopuolisonsa kanssa Kuopioon.

– Totta kai aion nyt käydä katsomassa Eetun reenejä. Olin jo vähän kyllästynyt etävalmennukseen, Hannu Varkoi sanoo.

Varkoi on valmentanut aiemmin Jarmo Puttosta, Silja Tarvosta ja Marika Mikkolaa. Jokaisen kanssa valmennussuhde on ollut hyvin erilainen.

– Puttosen kanssa tehtiin kädestä pitäen päiväkohtaista ohjelmaa. Tarvosen valmennus oli enemmän taitovalmennusta. Mikkolan kanssa taas suunniteltiin kolme pääharjoitusta viikkoon ja loput hän suunnitteli pitkälti itse.

– Eetulle olen eniten mentori ja avustan kaikenlaisissa verkostoasioissa. Eetu suunnittelee itse ohjelmaa ja juttelemme sitten siitä.

Varkoilla on kuitenkin näppinsä sisällössä. Saliharjoittelun tarpeellisuudesta käytiin valmennussuhteen alussa väittelyä.

– Eetun mielestä suo- ja mäkijuoksu olisi riittänyt voimaharjoitteluksi, mutta kyllä hän sitten kuitenkin suostui salille menemään. Kun hän itsekin huomasi hyödyn ja sen, miten juoksuasennon pitäminen parani, ei tästä ole sittemmin tarvinnut väitellä.

Ei uhoa, vaan realismia

Savolainen edusti Suomea maailmancupissa ensimmäisen kerran vuonna 2016 ja saavutti ensimmäisen pääsarjan SM-mitalinsa vuonna 2018. Miksi juuri viime syksynä tapahtui harppaus vielä pykälää kovemmalle tasolle?

Savolainen kertoi tammikuun lopussa Suunnistusliiton valmennusseminaarissa urastaan ja sanoi itse, ettei takana ole mitään suurta muutosta, vaan pitkäjänteistä harjoittelua ja nuorempana vaivanneiden jalkavammojen väheneminen.

– Minulla on nyt hyvä valmius ja taito harjoitella kovaa, mutta myös ottaa huomioon kaikki muut kokonaiskuormitukseen vaikuttavat asiat, Savolainen arvioi. Hän tekee töitä osa-aikaisesti.

Varkoi on samaa mieltä. Kaikki näyttää hyvältä kisojen lähestyessä. Miten päätavoite on huomioitu harjoittelussa ja muussa toiminnassa?

– Tästä olemme puhuneet paljon. Kotikisat tulossa  ja juuri siksi pahin virhe olisi tehdä jotain uutta ja erikoista. Ei pidä odottaa, että juuri tiettynä päivänä voidaan saavuttaa mieletön pöljän päivä. Keskitymme siihen, että Eetun perustaso on niin kova, että normaali suoritus riittää, Varkoi sanoo.

– Loppujen lopuksi arvokisat ovat tärkeydestään huolimatta vain osa kokonaisuudesta, kisat muiden joukossa.

– Eetu ei uhoa. Emme usein puhu sijoitus­tavoitteista, sillä suunnistuksessa tavoitteen pitää pysyä suorituksessa, mutta ennen EM-kisoja kuitenkin kysyin, mihin arvelet hyvän suorituksen riittävän. Eetu sanoi, että josko kymmenen joukkoon. Hän oli lopulta pitkällä matkalla perussuorituksella 14. Sitten ennen Kuopion maailmancupia Eetu täräytti, että nyt tuntuu, että viiden joukkoon on mahdollisuuksia. Ajattelin että oho, nyt ei ole eetumaista puhetta uhota. Mutta hän oli kolmas. Hän on realisti, ja jos hän sanoo sijatavoitteen ääneen, se ei ole uhoa vaan realismia.

Arvokilpailut rikkovat kaavaa

MM-kilpailujen sijoitustavoitteista ei ole puhuttu, mutta edellä mainittujen tulosten ja kotiseudun tuttuakin tutumman maastotyypin perusteella voi päätellä, että mitali on hyvinkin mahdollinen.

– Ensin pitää tietysti pysyä terveenä ja päästä joukku­eeseen. Suomen miesten porukka on todella kova. Mutta mikään maastotyyppi ei sovi Eetulle yhtä hyvin kuin Kuopion seudun raskaat maastot, Varkoi vahvistaa.

–Sinänsä en nykypäivänä usko kotikenttä­etuun. Maailman parhaat osaavat suunnistaa missä vain.

Varkoi uskaltaa puhua näin, sillä hän tietää, ettei se tuo Savolaiselle lisäpaineita.

– Eetu osaa keskittyä omaan tekemiseen. Se näkyy viesteissäkin. Katsokaa mitä hän tekee, jos saa jonkun kiinni voittokamppailussa. Ei hän tee mitään erityistä. Hän vain jatkaa omaa työtään.

Varkoi ei silti kiellä, että kotikisoissa on erityis­latauksensa. Hän ihailee Savolaisen psyykkisiä valmiuksia, mutta tilanteita käydään läpi etukäteen.

– On tärkeää löytää urheilijalle sopiva kaava kilpailuun valmistautumiseen. Kolme edellistä päivää ennen tärkeää kilpailua noudattavat meillä tiettyä kaavaa. Mutta juuri arvokilpailuihin liittyy esimerkiksi lehdistötilaisuuksia tai mallisuunnistusta, jotka rikkovat tuota kaavaa. Kotikisoissa on varmasti myös enemmän kannustavaa yleisöä kuin missään aiemmin, ja ehkä Eetuun savolaisena kiinnitetään vielä enemmän huomiota paikallisesti.

Lämpimästä kiehuvaksi

Varkoille valmentamisessa on kyse ennen kaikkea ihmissuhteesta. Hän puhuu lämpimästi aiemmista valmennettavistaan ja kertoo olevansa edelleen jokaisen ystävä.

– Puttosen kanssa soittelemme hyvin taajaan. Puhumme nykyään enemmän elokuvista ja musiikista kuin suunnistuksesta.

Varkoi rakastaa hyviä sitaatteja ja vertauskuvia.

– Valmentaja ei pysty keittämään kylmästä kuumaa, mutta jo valmiiksi lämpimän se saattaa muuttaa kiehuvaksi, hän kuvailee valmentajan rajallisuutta. Savolaisen kohdalla häntä tosin aluksi epäilytti, onko lämpöä tarpeeksi.

Suunnistusta erittäin aktiivisesti ja monipuolisesti seuraava Varkoi oli totta kai tiennyt Eetu Savolaisen jo pikkupojasta asti, kun päävalmentajana toiminut Petteri Kähäri vuonna 2017 soitti ja kysyi, alkaisiko Varkoi Savolaisen valmentajaksi.

– Vähän epäilytti. Mielikuvani Eetusta oli peräisin jostain 3000 metrin hallijuoksukisasta, jossa Eetu noin 18-vuotiaana juoksi Siilin Rastin suunnistuspuku kisa-asunaan aivan joukon häntäpäässä. Hänen isänsä suunnistussaavutukset tietäen ihmettelin, miten Ramin ja Paulan geeneillä varustettu poika voi olla noin hidas.

Kähäri ja Varkoi kuitenkin matkustivat viikon­lopuksi Savolaisen luokse Tampereelle. He kävivät syömässä ja keskustelivat harjoittelusta, tavoitteista ja muusta elämästä. Varkoilla ja Savolaisella synkkasi heti.

– Olen sanonut, että valmennussuhteen irti­sanomisaika on yksi minuutti. Ja Eetu sanoi, että sama toisinpäin. Ei ole oltu lähelläkään tarvetta ottaa pykälä käyttöön, Varkoi iloitsee.

Hannu Varkoi palkittiin tammikuussa Suunnistusliiton Vuoden valmentaja -palkinnolla. Päivätyönään hän työskentelee Kuopiossa Minna Canthin koulussa matemaattisten aineiden opettajana.