KTM Macina Prowler Prestige

KTM MACINA PROWLER PRESTIGE tarjosi sähköavusteiseksi maastopyöräksi erinomaiset ajo-ominaisuudet jopa testin hankalimmille tunturipoluille.

Foxin järeät iskarit erottuivat selvästi Meridan edullisemmista RockShoxeista vaikka nekin hoitivat työnsä asiallisesti. Keulan yläosan pikasäätö toi kivisiin laskuihin pehmeyttä, mutta toisaalta nousuihin ja tasamaille Foxin sai jämäkäksi.

Takaiskarin nimi Fox DHX2 vihjaa alamäkiajoon, ja myös ulkonäkö nosti odotukset korkealle. Ne täyttyivät, sillä takaiskari piti kontaktin alustaan mainiosti sekä laskuissa että nousuissa ja pyörä tuntui ajossa jämptiltä. Yksi testaajamme koki KTM:n täysveriseksi enduropyöräksi, joka olisi kotonaan endurokisojen eMTB-sarjassa.

Alusta heräsi toden teolla eloon vauhdin noustessa lähemmäs kahtakymppiä. Sähköavusteiselle maasturille tyypillinen 25 kilon massa tuntui jähmeytenä hiljaa ajaessa, mutta nopeuden kasvaessa pyörä tuntui selvästi eloisammalta.

KTM rohkaisikin haastamaan ajotaitoja. Alustan ja korkean maavaran ansiosta pyörällä saattoi posotella suoraviivaisesti esteistä välittämättä, mutta hymy leveni, kun ajoi maastonmukaisesti avustamattomille maastureille tyypillisiä linjoja.

Useiden muiden sähköavusteisten maastopyörien tapaan KTM Macina Prowler Prestige tarjoaa kuskille varsin pystyn ajoasennon. Yksi testaajista koki, ettei saanut tarpeeksi painetta järeälle eturenkaalle.

Kivikoissa 29-tuumainen eturengas eteni mainion iskarin avustamana ilman turhia töksähdyksiä. Takarengas on pienempi 27,5-tuumainen. Teoriassa sen etenemiskyky on eturengasta heikompi. Avustuksen tuomat lisävoimat saattoivat vaikuttaa asiaan, mutta ajossa rengas tuntui ylittävän röykyt sulavasti.

KTM keräsi ylimääräistä testiaikaa, sillä testaajat nauttivat pyörästä.

KTM:ssä on huipputason XTR-vaihtaja, jota yleensä käytetään kevyissä malleissa. Hintavan osan hyödyt jäävät kyseenalaisiksi raskaassa sähköavusteisessa maasturissa. Ketjuohjuri edessä estää turhat tipahdukset ja sopii pyörän luonteeseen.

BOSCHIN NÄYTTÖVALIKOIMASTA ohjainkannattimeen on asennettu 1,9-tuumainen Kiox-tft-näyttö, joka muistuttaa koon ja pystysuuntaisuuden takia esimerkiksi Garminin ja Wahoon tankolaitteita. Näytölle saa paljon erilaisia tietoja ja lukemat ovat luettavia kirkkaassakin auringonvalossa. Älypuhelinsovellukseen yhdistettynä Kiox toimii myös navigaattorina.

Näytön ainoa merkittävämpi miinus tuli avustustasoista kertovan tekstin pienuudesta. Tekstiä tukevat pitkin näyttöä olevat väriläiskät, mutta ne saisivat olla suurempia.

Boschin neljännen sukupolven Performance CX Line -moottoria ohjataan erillisellä säätimellä. Kättä ei tarvitse irrottaa tangosta, mutta turhan etäälle kahvasta asennettu säädin vaatii kurottelua, joka onnistuu vain helpoissa maastonkohdissa.

Nappien tuntuma ei yllä Canyonissa olleiden Shimanon kytkimien tasolle vaan napautuksia tuli toisinaan yhden sijaan kaksi, eikä kytkimille osuminen polulla ollut yhtä helppoa. Nappien käytettävyys on tärkeää, mikäli avustusta vaihtaa maastonmuotojen mukaan.

Avustustasoissa on yhä ykkösen eli econ ja kakkosen eli trailin välillä turhan suuri ero

– sekä trailista ylöspäin liian pieni ero. Ikävä kyllä tasoja ei voi Boschissa muokata sovelluksesta Shimanon tavoin.

Bosch on pyrkinyt vähentämään tuoreen moottorinsa vastetta silloin, kun ajetaan ilman avustusta. Testituntumien perusteella työ on onnistunut. Jämerät renkaat ja pyörän raskaus toki vastustavat matkantekoa ilman avustusta, mutta moottori lisäsi kuormaa vain hieman ja selvästi vähemmän kuin Meridan Shimano EP8.

Avustus ei vaikuttanut täysin seuraavan polkijan tuottamia tehoja. Vaativiin ylämäkiin avustusta tuli kosolti korkealla pyöritysnopeudella, vaikka polkimia vain vispasi kevyesti. Toisaalta jyrkissä nousuissa luonteva hitaan kadenssin puristus ei tuonut juurikaan apuja, vaikka kuskin voimantuotto oli korkea.

Osa kuskeista koki ominaisuuden hyödylliseksi asetellessaan pyörää rikkinäiselle pitkokselle tai könytessään hankalissa juurakoissa tai kivikoissa. Tällaisissa tilanteissa hanakasti voimaa tuova avustus saattaisi hankaloittaa ajamista.

Ajovauhdin noustessa emme havainneet vastaavaa, mikä saattoi johtua siitä, että kampikierrokset pysyivät luontevasti korkeampina kuin mäkiväännöissä. Avustuksen lakisääteisessä 25 km/h -maksiminopeudessa sähkövoimat kytkeytyivät päälle ja pois pehmeämmin kuin Shimanon EP8 -moottoria käyttävissä Canyonissa ja Meridassa.