Väripohjainen transparenttisuksi peittoaa likaisella tykkilumella mustapohjaisen. Testasimme kaksia huippusuksia.
Kilpahiihdossa transparenttisuksia käytetään, jos lumi on poikkeukselliseen märkää ja likaista. Etelä-Suomessa asuva kuntohiihtäjä joutuu suksimaan usein alkutalvesta samanlaisissa oloissa pitkään, jolloin väripohjainen transparenttisuksi on hyvä valinta.
Nimensä transparenttisuksi on saanut siitä, että värittömän ja läpinäkyvän pohjamateriaalin alla on värikerros. Sittemmin myös pohjamuoviin alettiin lisätä väriä.
Tunnetuimmat olivat Rossignolin ja Salomonin valkopohjaiset huippumallit, joilla hiihdettiin paljon mitaleita. Nyt suuntaus on taas kulkemassa siihen, että väri on läpikuultavan muovin alla.
Kova pohja hylkii likaa
Transparenttimuovin mustaa pohjaa kovempi pinta kerää vähemmän likaa ja luistaa paremmin märällä ja likaisella lumella. Liukupintojen puhdistusaineilla ja nestevoiteilla pärjää päivittäisessä harjoittelussa ja lyhyehköillä lenkeillä hyvin, mutta myös transparenttipohjaa on kuumavoideltava kovilla vahoilla. Näin sukset luistavat hyvin myös Etelä-Suomen kosteilla pikkupakkasilla.
Kuivalla ja hienojakoisella lumella värikäs pohja toimii heikosti. Jos pohjassa on vielä karkea hiontakuvio, suksi ei luista ja muuttuu vaikeasti hiihdettäväksi. Koska sisämaassa ja Lapissa lumi on paljon kuivempaa kuin etelässä ja luonnon lunta sataa usein, transparenttisuksille sopivia kelejä on harvoin. Väripohjasuksia ei voi myöskään suositella Lapin maratonhiihtoihin, mutta kevätkeleillä iltapäivälenkeillä ne pelittävät mainiosti.
Koska transparenttipohja on kovempi kuin musta, voide kuluu nopeammin. Pitkällä matkalla transparenttisuksien luisto saattaa lopulta heikentyä jopa enemmän kuin mustapohjaisten, vaikka ne alussa luistavat huomattavasti peremmin.
Salomonin ja Madshusin sukset testissä
Pääsimme kokeilemaan viime talvena kaksia transparenttipohjaisia vapaan huippusuksia märällä ja likaisella tykkilumella Etelä-Suomessa ja Ylläksen vaihtelevissa kevätkeleissä, jolloin aamut ja illat olivat selvästi pakkasella.
Testasimme kisatason luistelusuksia kokeneiden ja kohtuullisen hyvin hiihtävien kuntoilijoiden näkökulmasta ja käytimme verrokkeina hyviä harrastajatason suksia.
Kumpikaan – Salomon S-Lab Carbon Skate Red ja Madshus Redline LTD – ei ollut totuttelun jälkeen kuntoilijalle ratkaisevasti vaikeampi hiihdettävä kuin kisasuksia hieman edullisemmat harrastajan sukset.
Sukset pysyivät hyvin kontrollissa, palautuivat nopeasti potkun jälkeen vartalon alle, jolloin uuteen liukuun oli helppo lähteä. Erittäin vauhdikkaissa loivissa laskuissa suksien ominaisuudet pääsivät oikeuksiinsa myös kuntohiihtäjillä.
Huippusukset sopivat hyvälle kuntohiihtäjälle
Suksia voideltiin vain nesteluistoilla. Yleistuntuma oli, että S-Lab toimi kohtuullisesti myös kuivalla ja vanhalla lumella. Aamun ja myöhäisiltojen lenkeillä luisto ei ollut korkealla tunturissa merkittävästi heikompi kuin verrokkeina toimineiden mustapohjaisten suksien.
Madshusin vihreä pohja tuntui reagoivan hieman herkemmin kuivaan ja vähänkään hienojakoisempaan lumeen, mutta erilaisten hiontojen takia suuria johtopäätöksiä ei kannata tehdä.
Molemmat huippusukset sopivat hyvälle kuntohiihtäjälle, joka on valmis sijoittamaan toimiviin välineisiin, voitelun helppouteen ja hiihtonautintoon.
Likaisella ja märällä tykkilumella lyhyille lenkeille riittää pohjien puhdistus ja nestevoitelu. Kuumavoitelu silloin tällöin varmistaa luiston myös pikkupakkasilla.
- Salomon S-Lab Carbon Skate Red | SALOMON.COM
- Madshus Redline LTD | MADSHUS.COM
TEKSTI SEPPO ANTTILA