KERROIMME Hiihdossa 1/2024 Tampereen yliopiston laskennallisen fysiikan tutkimusryhmän kehittämästä tekniikasta, joka löytää rasitustasot sykevälivaihtelun perusteella. Tekniikkaa kaupallistaa professori Esa Räsäsen vetämä Monicardi, ja syyskuussa laskenta tuli Suunnon urheilukelloihin ja pilvipalveluun.
Levossa sydämen sykevälien kestot vaihtelevat. Peruskestävyysalueella sykevälit tasaantuvat, mutta erot kasvavat jälleen aerobisella kynnyksellä ja rasituksen noustessa kovemmaksi.
RASITUSTASOJEN tunnistaminen perustuu sydämen sykkeiden välisten aikojen muutoksen laskentaan DDFA- eli dynamical detrended fluctuation analysis -mallilla. Pohjana ovat algoritmin aiemmat havainnot siitä, millaiset henkilökohtaiset sykevälivaihtelut osuvat mihinkin rasitustasoon.
Laskenta kertoo sydämen kuormituksesta ja siten selvittää rasitustason reaaliaikaisesti kehon vireen ja väsymystilan mukaisena. Metodi huomioi kuukautissyklin vaikutukset.
Sykevälivaihteluiden avulla tavoitellun rasitustason toteuttaminen pitäisi onnistua tarkemmin kuin perinteistä kynnyssykettä tai -vauhtia hyödyntäen. Jälkimmäiset pätevät kynnystestin mukaisessa olosuhteessa ja vireystilanteessa, josta suorituksen tilanne voi poiketa. Esimerkiksi palautuneisuus, kellonaika ja suorituksen aikana kertynyt rasitus vaikuttavat kynnyssykkeeseen ja -vauhtiin.
Uuden tekniikan nimi on ZoneSense. Kelloista sen saivat päivityksenä Race S, Race, 9 Peak Pro ja Vertical. Aiempien mallien käyttäjät voivat hyödyntää ZoneSenseä treenin tai kisan jälkiarviointiin Suunto-sovelluksessa, jonka avulla pääsimme tutustumaan tekniikkaan ennalta.
ZONESENSE EROTTI oikein peruskestävyyden kovatehoisemmasta liikunnasta. Yhtämittaisessa vauhtikestävyysharjoitteessa ja 15 kilometrin polkujuoksukisassa rasitushavainnot vastasivat hyvin tai melko hyvin sykettä ja päivän tuntemuksia.
Yllättäen kuvan 3 × 2 kilometrin maksimaalista hapenottoa kehittäneessä treenissä ZoneSense piti ensimmäistä vetoa maltillisesti rasittavana, vaikka syke ja tuntemus kertoivat muuta. Toisaalta ZoneSense laski vetojen jälkeisen juoksun ensimmäiset kaksi kilometriä yhtä kuormittavana kuin varsinaiset vedot, vaikka syke viesti pk-menosta.
Vetotreenin havainnot kertonevat kahdesta asiasta. Ensinnäkin rasitus kertyy hiljalleen ja kumuloituu vetojen myötä. Vasta 1–2 minuutin rasitus näkyy laskennassa. Toisekseen uusi työkalu vaatii opettelua. Kehittäjät myöntävät, että heilläkin piisaa vielä tutkittavaa ja oivallettavaa.
Lue myös: