Lapsuuden liikunta ennakoi fyysistä aktiivisuutta keski-iässä. Lisäksi liikunta edistää mielenterveyttä nuoruudessa.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON tutkimus selvitti lapsuuden liikunnan vaikutuksia myöhemmin elämässä. Säännöllisesti urheiluseurassa liikkuneet lapset ja nuoret olivat keski-iässä fyysisesti aktiivisempia kuin he, jotka olivat liikkuneet vähän.
–Havaitsimme, että tytöillä sekä urheiluseuraharrastaminen että omaehtoinen liikunta lapsuudessa ja nuoruudessa olivat yhteydessä suurempaan reippaan ja rasittavan liikkumisen määrään keski-iässä. Lisäksi urheiluseurassa säännöllisesti liikkuneiden tyttöjen päivittäinen askelmäärä aikuisiässä oli suurempi verrattuna vähän liikkuneisiin tyttöihin, tutkijatohtori Tuuli Suominen kertoo.
Pojilla sen sijaan positiivinen yhteys aikuisiän liikkumiseen havaittiin vain urheiluseuraharrastamisen osalta. Liikunnan motiiveissa ja tavoitteissa on havaittu aiemmissa tutkimuksissa sukupuolten välisiä eroja. Ne voivat selittää tämänkin tutkimuksen tuloksia.
–Urheiluseuraharrastamiseen usein liittyvä kilpailu on yleinen motivaatiotekijä erityisesti pojilla, ja etenkin kovatasoinen kilpailu on aiemmissa tutkimuksissa ennustanut suurempaa fyysistä aktiivisuutta aikuisiässä. Tytöillä liikunnan motiivit ovat sen sijaan liittyneet enemmän terveyteen, fyysiseen kuntoon ja sosiaalisuuteen, mikä voi tukea fyysisen aktiivisuuden jatkuvuutta sekä urheiluseuraharrastamisen että omaehtoisen liikunnan osalta.
Tutkimus hyödynsi aineistoa, jossa samoja henkilöitä on seurattu vuodesta 1980 lähtien.
Liikunta suojaa mieltä
TOINEN SUOMALAISTUTKIMUS OSOITTAA, että hyvä fyysinen kunto lapsuudessa ja nuoruudessa on yhteydessä parempaan mielenterveyteen nuoruusiässä. Mielenterveyden ongelmat koskettavat jopa joka neljättä nuorta.
Parempi kestävyyskunto ja kestävyyskunnon parantuminen lapsuudesta nuoruuteen heijastuvat vähäisempiin stressi- ja masennusoireisiin nuoruudessa.
Myös parempi motorinen kunto lapsuudesta nuoruuteen on yhteydessä parempiin kognitiivisiin toimintoihin ja vähäisempiin stressi- ja masennusoireisiin nuoruudessa. Motorisella kunnolla olikuitenkin heikompi yhteys masennusoireisiin kuin kestävyyskunnolla.
Heikompi kestävyyskunto oli yhteydessä isompaan ruutuaikaan, joka on aiemmissa tutkimuksissa yhdistetty heikompaan mielenterveyteen. Siksi nuoruusiän runsas ruutuaika saattoi osin selittää kestävyyskunnon ja motorisen kunnon yhteyksiä mielenterveyteen.
–Toivon, että nämä tulokset herättävät päättäjät sekä lasten ja nuorten huoltajat näkemään fyysisen kunnon merkityksen kokonaisvaltaisemmin, koska heikentynyt fyysinen kunto voi lisätä mielenterveyden haasteita ja heikentää oppimiseen tarvittavia taitoja, sanoo lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti Eero Haapala.
Sports Medicine -tiedelehdessä julkaistu Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopiston yhteistutkimus perustuu 241 nuoren aineistoon.
Toivon, että nämä tulokset herättävät päättäjät sekä lasten ja nuorten huoltajat. – DOSENTTI EERO HAAPALA
Lue myös: