Saako kuntoilija ravintolisistä lisää suorituskykyä?

Toimivatko ravintolisät oikeasti, ja miten huippu-urheilija tai kuntoilija voisi niitä hyödyntää?

Kofeiini, kreatiini, ruokasooda ja muutamat muut ravintolisät nousevat silloin tällöin otsikoihin suorituskyvyn buustaajina. Ravintolisistä ei kuitenkaan kannata etsiä vippaskonsteja, mikäli ruokailun määrä, laatu ja ajoitus ovat hunningolla, sillä kaikkien ravintolisien hyödyt ovat marginaalisia, ja joistakin ravintolisistä voi olla jopa enemmän haittaa kuin hyötyä.

Kilpaurheilijan on myös hyvä pitää mielessä, että ravintolisät voivat sisältää epäpuhtauksia, jotka saattavat pahimmassa tapauksessa johtaa dopingrikkeeseen. Tavallisimmin epäpuhtauksia on löydetty niin sanotuista korkean riskin ravintolisistä, kuten rasvanpolttotuotteista, hormonibuustereista ja piristäjistä.

Hyödyllisimmät ravintolisät

Vaikka ravintolisiin on syytä suhtautua varauksella, on joidenkin lisien käyttö täysin perusteltua. Vitamiinilisät auttavat, mikäli jonkin vitamiinin saanti on syystä tai toisesta puutteellista. Urheilujuomat ja energiageelit puolestaan ovat käteviä kovan rasituksen aikana.

Lisäksi löytyy joukko ravintolisiä, jotka oikein käytettyinä saattavat tukea suorituskykyä. Kansainvälisen olympiakomitean konsensuksen mukaan näitä ovat kofeiini, kreatiini, nitraatti, natriumbikarbonaatti ja beta-alaniini.

Suorituskyvyn nousussa puhutaan todella pienistä, korkeintaan jokusen prosentin hyödyistä, mutta joissain tapauksissa tällaiset pienetkin avut kannattaa toki käyttää.