Pääkirjoitus: Helppoa ja kivaa

helppoa ja kivaa
Lukulistalle
Kirjaudu käyttääksesi lukulistaa Close

Arki helpottuu, mutta mieli ei välttämättä voi paremmin. Kun vaivannäköä vältellään ja vastoinkäymiset pyritään silottamaan pois, juokseminen muistuttaa jostain olennaisesta: merkitykselliset kokemukset syntyvät usein ponnistelun, epämukavuuden ja itsensä ylittämisen kautta.

Nykyaikaa leimaa monella tavalla elämän helpottaminen ja helpottuminen. Suomen verokuningas on ravintola-annoksia kotiin tuovan yrityksen johtaja. Muiden tekemää ruokaa ei siis jakseta mennä syömään ravintolaan asti. Sovellukset ja sähköskuutit helpottavat arkea, ja opettajat tuskailevat tekoälyllä tehtäviään tekeviä opiskelijoita.

Innovaatioista huolimatta mielenterveyden ongelmista puhutaan paljon. Yksinäisyys on kasvussa ja sosiaalinen media aiheuttaa erilaisia paineita kaikenikäisille. Sovelluksiin perustuva deittailukulttuurikin kuormittaa ja aiheuttaa ahdistusta. Elämän helpottuminen ei siis näytä lisäävän onnellisuutta tai hyvinvointia.

JUOKSEMINEN ei ole helppoa. Nykyaikaiset kengät tekevät juoksusta mukavampaa, mutta pääosin juokseminen on ihan yhtä vaikeaa kuin ennenkin.

Vaivannäkö ei näytä olevan arvossaan tässä ajassa. Juoksun ei siis pitäisi olla mitenkään muodikasta. Elämän normaalit vastoinkäymiset ja hankaluudet pyritään neutralisoimaan, ettei vain tulisi paha mieli tai vaikkapa hiki ja hengästyminen. Yksilölliset toiveet ja halut ovat keskiössä, ja pettymysten sietokyky on laskussa.

HENKILÖJUTUSSAMME maratonin kaksinkertainen Suomen mestari Kari Heikura kertoo nousseensa henkisistä syvistä vesistään juoksemisen avulla. Hän kutsuu juoksua parhaaksi terapiaksi. Edellisen numeromme (Juoksija 7/2025) henkilöjuttuun liittyvässä videossa Aino Suni kertoi juoksemisen ”tuovan rutiinia elämään”. Maratonin MM-viitonen ja SE-nainen Alisa Vainio puolestaan kuvaili HS:lle (1.11.2025) päässeensä nuoruusvuosien hankaluuksista yli juoksemalla. ”Juostessani tunsin olevani vahva”, Vainio kertoi.

Juokseminen vaatii sellaista paneutumista ja sitoutumista (ja joskus voimasanoja), ettei vastaavaan törmää ihan jokaisella elämänalueella. Joskus rämmitään kirjaimellisesti mudassa, mutta ilon päivinä voi tirahtaa onnen kyynelkin.

Säännöllinen juoksuharrastus tuo hyvän fyysisen kunnon lisäksi muitakin hyötyjä. Itsetunto kohoaa ja pystyt todennäköisesti suoriutumaan muillakin elämänalueilla paremmin – mikä voi nostaa elämänlaatua ja onnellisuutta.

KUN OLET laittanut kaiken likoon kympin viimeisellä kilometrillä, juossut tavoitemaratonisi tai puristanut maaliin unelmiesi ultrapolkujuoksukisassa, olet taatusti kokenut jotain aitoa.

Arkiset pulmat saattavat tuntua helpommilta, kun on tottunut näkemään vaivaa jonkun asian eteen.

Ei tarvitse olla masokisti tai superurheilija, mutta sopivassa määrin itsensä koetteleminen on ihmiselle kasvattavaa.

Lue myös:

Aloittelijan 4 viikon treeniohjelma – Juoksuharjoittelua talven yli

Teksti pena rekiranta  Kuva anne rajaniemi

Juoksija 8/2025

Vastaa