SM-maastojen osallistujamäärät huolestuttavat – mihin kilpajuoksijat ovat kadonneet?

SM-maastojen ajankohta herättää vuodesta toiseen keskustelua, mutta Vöyrin syksyisissä maastoissa katseet kääntyivät ennen kaikkea osallistujamääriin. Historiallisesti vähäinen juoksijamäärä nostaa esiin isomman kysymyksen: miksi kilpajuoksijoita on Suomessa yhä vähemmän, vaikka kuntojuoksu voi paremmin kuin koskaan?

SM-maastojen ajankohta ja osallistujamäärät herättävät perinteisesti keskustelua, niin myös Vöyrin SM-maastot lokakuun alussa. Varsinkin ajankohta, perinteinen kevät vai uuden linjan syksy, aiheuttaa puolesta ja vastaan -mielipiteitä.

Tästä vuodesta lähtien maastot juostaan syksyisin, ja päätöksen taustalla oli vaikuttamassa valmentajien mielipide. Jo 1990-luvulla tehtiin sama siirto, mutta kevään maastoihin palattiin kahden vuoden jälkeen.

Vöyrin 345 osallistujaa on historian toiseksi pienin. Vuonna 2012 Pudasjärvellä oli mukana vain 329 juoksijaa. Kovimmat lukemat, 1089 juoksijaa, nähtiin Hyvinkään maastoissa 1983. Yli tuhannen päästiin myös Hattulassa 1980 ja Mynämäellä 1986.

Yleislinjana voidaan todeta, että osallistujamäärät alkoivat laskea 1990-luvulla, jolloin ne painuivat 600 paikkeille. Alle 500 juoksijan maastoja on nähty aina silloin tällöin keväisinkin.

Miesten lyhyellä matkalla ennätysmäärä on 187 maaliin tullutta, naisissa 91, molemmat 1980-luvulta. Vöyrillä lukemat olivat 58 ja 36.

Nykyisin voimme kateellisina ihailla myös nuorten sarjojen ennätysmääriä: 18-vuotisissa pojissa 196 juoksijaa (1980) ja 16-v 205 (1983), 16-v tytöissä 153 (1986). Nyt näiden ikäluokkien osallistujamäärät olivat 40 paikkeilla.

SM-maastojen osallistujamäärät ovat erinomainen mittari lajin harrastuksen voimakkuudesta, niin seuratyössä kuin yksittäisten juoksijoiden panostuksesta lajiin. Kuntojuoksijoita Suomessa riittää, mutta kilpajuoksijoiden harrastajamäärät ovat huolestuttavia.