Pakina: Paunosen piikkarit

Urheilussa käytetään usein sanontaa, että nuoria lupauksia jalostetaan huipulle. Taustalla on varmaan hyvä ajatus, mutta varsin kylmän kalsea ilmaisu kun puhutaan nuoren ihmisen kehittymisestä entistä paremmaksi urheilijaksi.

Juoksijan syksyn muistilista

Syksy on juoksijan parasta aikaa luoda pohjaa ja peruskuntoa seuraavan kesän tuloksille. Jos et juokse ympärivuotisesti, niin rospuuttokauden liikunnalla on tärkeä merkitys kevään juoksutreeneille.

Valakyykky – liikkuvuutta kehoon

Valakyykky on erinomainen koko kehon liikkuvuusliike. Välineeksi riittää pitkä keppi, lisäpainoja ei tarvita.

Miten kunto nousee? – Juoksu vaatii pohjatyötä

Aloitatpa tuloksiin tähtäävän harjoittelun mihin aikaan vuodesta tahansa, ensimmäinen tavoite on nostaa kuntoa. Tehoharjoittelu ilman kunnollista pohjatyötä ei tuota parasta lopputulosta.

2 Comments

Kävely nostaa peruskuntoa – 5 vinkkiä kuntokävelyyn

Kävely on mainio treenimuoto myös juoksijalle. Aina ei tarvitse mennä sykkeet korkealla ja hapenottoa hipoen, vaan rauhallinen kävely antaa mukavasti helppoa peruskuntoa ja hellii kehoa.

Sauvalenkkejä juoksijoille

Sauvakävelyä pidetään usein vain helppona liikuntamuotona, mutta sitä voidaan soveltaa myös juoksijoiden harjoittelussa. Varsinkin syksy on hyvä aika kokeilla jotain erilaista ja tehdä harjoituksia poissa tasaisilta juoksureiteiltä.

SAUL mestaruusmaraton – Jyväskylä 18.9.2021

SAUL mestaruusmaraton miehet Jukka Rahkonen Polvijärven Urheilijat M40 2.37.33 Tomi Forsblom Lempäälän Kisa M45 2.41.16 Jami Tirkkonen Rauhalahti Road Runners M45 2.41.17 Marko Juvonen Polvijärven Urheilijat M40 2.41.22 Heikki Hakkarainen Hippoksen Maratonkerho M35 2.47.24 Janne Männikkö Team Raju M40 2.48.03 Jonne Karanta Rovaniemen Road Runners M50 2.48.16 Timo Serenius Vihdin Urheiluveteraanit M45 2.48.17 Jukka Kauppila...

5 juoksuvinkkiä syksyyn

Syksy saapuu, ja se on parasta aikaa kuntoilulle. Raikkaat kelit houkuttelevat lenkille.

Kuuma tulevaisuus

Tokion olympialaisissa kilpailtiin jälleen trooppisissa olosuhteissa, kuumassa ja kosteassa säässä. Kisakommenteissa todettiin korkeat lämpötilat, yleensä 35 °C:n paikkeilla, mutta ilmankosteuden merkityksestä puhuttiin hyvin vähän.

Kestojuoksua vai intervalleja?

Kestävyysjuoksijat ja kuntoilijat harjoittelevat nykyisin entistä monipuolisemmin. Treenaus ei ole enää pelkkää pitkää lenkkiä.

Tulosten taustaa: Ruotsin Lovisa Lindh ja Andreas Almgren

Pari nostoa Ruotsi-ottelun ensimmäiseltä päivältä. Ruotsin Lovisa Lindh voitti naisten 800 metriä.

Juoksija-lehti pääkirjoitus: Olisiko olympiakisoissa jotain hyvääkin?

Tokion olympiakisat ovat onnellisesti ohi, vaikkakin vuoden viiveellä. Koronaryöpyltä säästyttiin, eikä pelätty taifuunikaan yllättänyt.

Tokio 2020 – kuumia tunteita

Koronaepidemia ja kova julkinen kritiikki varjostivat Tokio 2020 olympiakisoja. Kisat kuitenkin pidettiin, mutta ilman yleisöä. Siitä huolimatta urheilijat antoivat olympiaradalla kaikkensa.

Pitkään juoksukilpailuun valmistautuminen – avausveto virittää kisakunnon

Voiko kuntojuoksija hyötyä kilpajuoksijoiden tavasta tehdä avausveto 2–3 päivää ennen tärkeää kisastarttia? Pitkään juoksukilpailuun valmistautumisessa harjoittelu kevenee niin määrällisesti kuin teholtaan. Kevennys palauttaa elimistöä ja nostaa suorituskykyä.

Sara Kuivisto ja Ari Suhonen: Harjoittelu on yksilöllistä

Sara Kuiviston juoksut säväyttivät Tokion olympialaisissa. Palautetaanpa mieliin hänen ja valmentaja Ari Suhosen mietteet harjoittelusta kolmen vuoden takaa.

Tokion olympialaiset: Miesten kymppi ilman ennakkosuosikkia

Tokion olympialaisten yleisurheilun ensimmäisenä kisapäivänä perjantaina ohjelmassa on yksi finaali: miesten 10 000 metriä (klo 14.30 Suomen aikaa).  Tällä kertaa kisassa ei ole selkeää voittajasuosikkia. Olympiakymppi on suomalaisten perinnelaji, sillä mitalihistoriassa siniristilippu loistaa edelleen kärjessä seitsemällä olympiavoitolla ja 15 mitalin yhteismäärällä.

Tokion olympialaiset: Triathlonin voitto Norjaan

Työhevonen voitti juoksussa gasellit! Näin voidaan sanoa, kun Norjan Kristian Blummenfelt runnoi olympiatriathlonin päätösetapilla 10 kilometrin juoksussa olympiavoittajaksi. Hopeamitalisti, Iso-Britannian Alex Yee, 23, ja pronssille yltänyt Uuden-Seelannin Hayden Wilde, 23, ovat molemmat huipputason juoksijoita.

Intohimona Japanin maratonjuoksu

Nousevan auringon maan juoksijoiden kärsimyksen sieto ja sitkeys kiehtovat Tuomas Zacheusta. Yksi tapahtuma voi muuttaa elämän kiinnostuksen kohteita.

Maraton tai puolimaraton edessä: Viimeisten viikkojen viritys

Maraton tai puolimaraton odottaa kuukauden parin päästä. Mitä voin vielä tehdä kuntoni eteen? Muutama viikko on varsin lyhyt aika pitkään kestävyyssuoritukseen valmistautumisessa.

Muista palauttava harjoittelu myös kesällä

Kesä on juoksijalle kisojen ja tehoharjoittelun aikaa. Ja vauhtijalkaa kutittaa muutenkin jatkuvasti hyvien olosuhteiden ansiosta.

Andi-Maraton – Salo 3.7.2021

Puolimaraton 1 Sauli Putkonen, Kiskon Kiskojat, Salo, 1.33.04 1/8-maraton 1 Andi Mwegerano, SALi, Salo, 46.43

Juoksijan voimaharjoittelu – 5 vinkkiä treeneihin

Kestävyysurheilija saa lisäpotkua voimaharjoittelusta, sillä se vahvistaa lihaksia, jänteitä ja sidekudoksia, josta on hyötyä rasitusvammojen ehkäisyssä ja taloudellisen juoksutekniikan kehittämisessä. Voima on oleellinen tekijä myös nopeudessa.

Nyyttärimaraton – Helsinki 19.6.2021

Maraton 1 Teemu Huusko 3.46.15 2 Jani Riekkinen 4.22.01 3 Matti Hyytinen 4.35.17 4 Marko Iivarinen 4.35.37 5 Elina Ollila 4.46.36 5 Veikko Ollila 4.46.36 7 Marko Halmeenpää 4.47.23 8 Matti Tanskanen 4.50.56 9 Hanna Vauhkonen 4.51.20 10 Kari Rask 4.58.18 11 Jouni Huovilainen 4.59.52 11 Minna Hänninen 4.59.52 13 Pia Palevuo-Antas 5.13.39 13 Jari...

SM-maastot on peili kohti kesää

Joensuun SM-maastot äitienpäivänä 9. toukokuuta olivat hyvä välietappi kohti kesän ratakautta. Vankka maastokunto antaa yleensä vauhtia myös koville ratatuloksille.

Happi kulkemaan pitkillä vedoilla 

Pitkät tehovedot ja maksimaalinen kestävyys liittyvät hapenottokykyyn. Ne ovat tuttuja termejä kilpajuoksijoiden harjoittelussa, ja samat fysiologiset ominaisuudet toimivat myös kuntojuoksijoilla.

Tainusjärven hölökkä – Kurikka 22.5.2021

Puolimaraton naiset 1 Salo Jasmina Komiat 2.05.39 2 Puska Tiia 2.15.28 3 Taina Laitinen 2.15.50 Puolimaraton naiset 50+ 1 Mäkimantila-Pasanen Ritva Ss urheilijat 1.45.11 2 Nevalainen Marja 1.58.38 3.Takala Päivi 2.00.55 Naiset 10 km 1 Sippus Signe 38.46 2 Cecilia Storgård Vaasa IS 42.04 3 Carita Sjödergård 48.17 4 Rintala Mirka 56.41 5 Lehtinen Terhi...

Covid-19 muuttaa juoksutapahtumia – se voi saada aikaan myönteistäkin kehitystä

Jo toinen koronakesä on alkamassa. Juoksutapahtumille se aiheuttaa taas muutoksia ja vaatii järjestäjiltä kekseliäisyyttä.

Ruotsin maileritähden Kalle Berglundin harjoittelu

Ruotsalainen Kalle Berglund lisäsi taannoin harjoitteluunsa kynnysvauhteja dubbeltröskelin avulla ja paransi pian 1 500 metrin ennätystään aikaan 3.33. Hänen valmentajansa Janne Bengtsson kertoo, minkälaisella harjoittelulla tulosharppaus syntyi.

Mitä tiedämme Ingebrigtsenien harjoittelusta?

Norjan juoksuihmeestä Jakob Ingebrigtsenistä povataan tulevaa 1 500 metrin ME-miestä ja Tokion olympiatähteä. Isoveljet Henrik ja Filip säestävät rinnalla hyvillä tuloksillaan.

Kuntojuoksijan nopeusharjoitus

Nopeat spurtit terävöittävät lihaksia ja piristävät mieltä. Myös kestävyydelle on hyötyä nopeusharjoittelusta, sillä se parantaa juoksun tekniikkaa ja helppoutta.

5 VINKKIÄ INTERVALLEIHIN

Tehokas vetoharjoittelu nostaa nopeasti suorituskykyä, mutta intervalleja voidaan käyttää myös monipuolisemmin. 1 Intervallivedot on perinteisesti ymmärretty vain anaerobisina tehoharjoituksina.

Sanojen voimalla

”Juoksu on 95 % henkistä”, näin totesi 1950-luvun ME-maileri Olavi Salonen aikoinaan. Henkisyys toteutuu hyvin pitkälle oman kielemme kautta.

5 VINKKIÄ JUOKSUN MOTIVAATIOON

Juoksuharjoittelun kysymykset ovat usein hyvin teknisiä, sykkeitä ja kilometriaikoja. Se mitä tunnetasolla tapahtuu, voi olla paljon tärkeämpää, kun kaipaat harrastukseesi jatkuvuutta.

5 Tietä tuloskuntoon

Kevät on tulossa, nyt on aika terästää kuntoa! Keskittyminen yhteen teemaan kerrallaan voi olla kuntoilijalle toimiva tapa harjoitella ja saada uusi kehittävä ärsyke. Kuntojuoksijoiden harjoitusohjelmissa malli tulee usein kilpajuoksijoiden harjoittelusta.

Juoksun aloittaminen – Ensimmäiset askeleet juoksijaksi

Kuntoremontti juosten tai pitkän tähtäimen haave uuden harrastuksen parissa? Kenties juoksu numerolappu rinnassa häämöttää tulevaisuudessa? Olipa tavoitteesi juoksussa mikä tahansa, eteenpäin kannattaa pyrkiä porras kerrallaan. Liian kovat harppaukset aiheuttavat usein vain ongelmia ja hyvin alkaneen harjoittelun tyrehtymistä.

Juoksija-lehti 50 vuotta – tutustu ensimmäiseen numeroon!

Juoksijan ensimmäinen numero helmikuussa 1971 oli intohimolla nyrkkipajassa tehty lehti, joka tunnisti heti lukijansa: ”Juoksija on tarkoitettu kaikkein hikisimmälle, liikkuvimmalle ja pisipäisimmälle porukalle, mitä maasta löytyy.” Millainen olikaan vuosi 1971? Juha Väätäinen voitti kaksi Euroopan mestaruutta Helsingissä (5 000 m ja 10 000 m) ja valittiin vuoden urheilijaksi. Lasse Virén jäi Helsingin EM-kisoissa vielä kaksoisvoittaja...

Valojänis loikkasi kestävyysjuoksuun!

Vuosi 2020 oli kestävyysjuoksussa hiilikuitukenkien läpimurto, mutta myös sähköisillä valojäniksillä oli merkittävä vaikutus kuuteen ME-tulokseen. Vaikka korona kuritti urheilua, menneenä kautena tehtiin melkoista kestävyysjuoksun historiaa.

Kestävyyden alkulähteillä

Usein juoksijoiden kuulee pohtivan, kuinka heidän pitäisi koventaa harjoitteluaan parantaakseen tuloksiaan. Suurin kehityksen kohde olisi kuitenkin parantaa perusharjoittelua.

Maraton 2.30 – 60-vuotiaana!

Veteraanijuoksijoiden elämäntarinat ovat usein hyvin mielenkiintoisia. Tässä yksi erikoinen tarina lisää.

Piristystä kevyelle lenkille

Rennot nopeusvedot antavat vaihtelua pitkään ja hitaaseen juoksuun. Juoksijoiden harjoituspäiväkirjat saattavat näyttää joskus tylsältä luettavalta.

Intervalliharjoittelu – tutustu huippujuoksijoiden malleihin

Intervalliharjoittelu tarjoaa monia mahdollisuuksia. Tässä muutamia huippujuoksijoiden malleja, joita myös kuntoilijan on helppo käyttää hyödykseen.

5 vinkkiä rasitustasoihin

Harjoitusohjeissa puhutaan useimmiten kilometreistä ja metreistä. Kuntojuoksijalle matkaperusteiset ohjeet voivat olla liian vaativia tai ohjata harjoittelua jopa väärään suuntaan.

Juoksuradoilta jouhevasti työelämään

Joonas Harjamäki teki komean uran estejuoksijana kymmenisen vuotta  sitten. Opiskelu tuki huippu-urheilua, ja kiivaimman tahdin hellitettyä juoksija siirtyi jouhevasti harrastuksesta työelämään urheiluvälineiden markkinointiin.

Fartlek – nauti vauhdista!

Kaipaatko juoksulenkkeihisi monipuolisuutta ja vaihtelua tasavauhtiseen menoon? Entä haluatko toteuttaa omia mieltymyksiäsi ilman tiukkoja ja kaavamaisia harjoituksia? Jos vastaat kyllä, silloin fartlek eli vauhtileikittely on sinulle sopiva harjoitusmuoto. Vauhtileikittelyssä rajana on vain mielikuvitus, mutta sen avulla voit rakentaa myös systemaattisen harjoituksen.

5 vinkkiä juoksijan pyörälenkeille

Pyöräily on mukava kesälaji ja oivaa lisäharjoittelua juoksijalle. Se kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistöä tehokkaasti, joten pyörän päällä sinusta tulee entistä kestävämpi.

Nopeusharjoittelu – miten parantaa nopean juoksun taitoa

Nopeusharjoittelu antaa juoksuvauhtia, tekee juoksusta taloudellisempaa ja on hyvää vaihtelua runsaille kestolenkeille. Saamme lehtemme toimitukseen usein toivomuksia kuntoilijan pikajuoksuharjoittelusta.

Voimaharjoittelu parantaa juoksun taloudellisuutta ja ehkäisee rasitusvammoja

Voimaharjoittelusta on monta hyötyä myös kestävyysjuoksijalle. Juoksutekniikka ja kimmoisuus paranevat ja nopeus kehittyy.

Vesijuoksu – vedestä juoksukuntoa

Kaipaatko lenkeille vaihtelua tai lisää kestoa? Apu löytyy läheltä, uimahallista. Vesijuoksu on jo pitkään ollut juoksijoiden oheisharjoite, mutta sellaiseksi sopii myös uinti, kenties jopa tehokkaamminkin.

Nuoren juoksijan tie huipulle

Talvella 2020 puhuttiin julkisuudessa paljon nuorten hiihtäjien harjoittelusta, kun suomalaiset eivät kehity maailman huipulle yhtä tiheään tahtiin kuin naapurimaissamme. Sama asia koskettaa kaikkia kestävyyslajejamme.

Aamun ensi askeleet

Somesta bongattu juoksijan huoli: Osaako kukaan antaa ohjetta? Joka aamu akillesjänteet ja pohkeet aivan jumissa. Alakerran rappusia saa mennä alas kuin Aku Ankka.