Suomen hiihtomaajoukkueen uusi päävalmentaja nosti tavoitteet korkealle

Tiedolla johtaminen, vahva tiimihenki ja pitkä kokemus. Niihin nojaa Suomen hiihtomaajoukkueen uusi päävalmentaja Joakim Abrahamsson. Pikavoittoja hän ei lupaa, mutta suunnan kyllä: tulevien vuosien menestys rakennetaan yhdessä.

Kylmä kausi -draamasarjassa Suomen maastohiihtomaajoukkueen uudeksi päävalmentajaksi nimettiin ruotsalainen valmentaja. Fiktio piirtyi todellisuudeksi, kun kaudesta 2026–27 lähtien suomalaisia maajoukkuehiihtäjiä luotsaa kokenut ruotsalainen Joakim Abrahamsson. Valinta julkaistiin ennen olympialaisia, jotta kaikilla olisi työrauha. Urheilijat voivat keskittyä työhönsä, kun tuleva on turvattu.

Uuden päävalmentajan hakuprosessissa ei haluttu menettää aikaa. Työt aloitettiin jo viime syksynä ja uuden päävalmentajan julkistus tapahtui tammikuun lopussa. Hiihtoliiton huippu-urheilujohtaja Petter Kukkonen kertoo, että listalla oli parikymmentä ehdokasta.

– Meillä oli suomalaisia, ruotsalaisia ja norjalaisia kandidaatteja ja niiden lisäksi pari villiä korttia muualta maapallolla, mutta niitä ei lähdetty selvittämään tarkemmin. Etsimme valmentajaa kolmesta Pohjoismaasta ja osan kanssa tapasimme kasvokkain Helsingissä.

Ennen valinnan julkistusta spekulaatiot uuden päävalmentajan nimestä kävivät kuumina. Ykkösvalinnaksi veikattiin kokenutta norjalaisvalmentajaa. Kukkonen kieltäytyi kohteliaasti spekuloimasta nimillä.

Minkälaisen päävalmentajan Suomen maajoukkue saa 55-vuotiaasta Abrahamssonista, joka on työskennellyt viime vuodet Luulajan teknillisessä yliopistossa.

– Kokonaisuus on erittäin vahva. Hän on ollut vastaavassa tehtävässä aiemmin. Hänellä on pitkä kokemus niin maastohiihdosta kuin ampumahiihdosta, ja hän on tiedeorientoitunut. Halusimme valmentajan, joka on ollut kovissa paikoissa ennenkin, ei vain ladunvarressa katsomassa miten tekniikka toimii, Kukkonen kertoo.

Kotimaassaan Abrahamsson on tehnyt yhteistyötä lajiliittojen ja tutkimuspuolen kanssa Luulajan yliopistolla.

Ruotsin nykyisiä huippuja hän on seurannut läheltä. Mitä asioita he tekevät, miten järjestelmä vaikuttaa tekemiseen, mitkä palaset järjestelmässä ovat merkityksellisiä ja mistä huippu-urheilu rakentuu. Niistä haluttiin näkemystä myös Suomeen, jotta voimme menestyä.

Hiihtoliitossa on näkemys siitä, missä asioissa kilpailijamaita ollaan jäljessä. Päälle tulee vielä uuden valmentajan näkemys asiasta.

– Usein auttaa, kun meille tulee huipputyyppi ulkomailta, joka opastaa minun ja muun henkilökunnan apuna ja tuo uskottavuutta ja johtajuutta, jotta voimme olla menestyksekkäitä, Kukkonen sanoo.

Menestykseen tiimityöllä

Abrahamsson sanoo itse, että tehtävään valituksi tuleminen oli hänelle kunnia. Hän mainitsee vahvuuksikseen kokemuksen ja sen, että on valmentanut niin naisia kuin miehiäkin ja saavuttanut heidän kanssaan hyviä tuloksia.

– Olen myös ollut melko hyvä saamaan lupaavia nuoria urheilijoita nousemaan maailmancup-tason urheilijoiksi.

Hän kertoo olevansa hyvä kohtaamaan ja näkemään ihmiset, tekemään yhteistyötä ja työskentelemään heidän kanssaan sillä tasolla, jolla he ovat nyt, ja löytämään yhdessä tien eteenpäin.

– En voisi tehdä tätä yksin. Työ tehdään yhdessä urheilijoiden ja muun tiimin kanssa. Yhdessä voimme luoda tiimihengen ja ympäristön, joka tulee varmasti olemaan todella vahva. Neljän vuoden jälkeen olemme toivottavasti yksi maailman vahvimmista joukkueista niin miehissä kuin naisissa. Meillä pitää olla tavoitteet korkealla, Abrahamsson visioi.

Siinä missä maajoukkueen päävalmentajana vuosina 2006–14 toiminut norjalainen Magnar Dalen oli olosuhteiden luoja ja omasi hyvät suhteet välinevalmistajiin, Abrahamssonin osaamisen ydintä on Kukkosen mukaan johtamistaito.

– Hänellä on kyky johtaa isoja organisaatioita ja ihmisiä ja rakentaa tiimiä niin, että se toimii yhtenä kokonaisuutena ja että järjestelmä toimisi paremmin.

Tuloksia Lahdessa ja Ranskan talviolympialaisissa

Kukkosen mukaan uusi päävalmentaja tuo mukanaan järjestelmällisyyttä, analyyttisyyttä, rauhallisuutta ja ymmärryksen siitä, että asioita pitää tehdä yhdessä.

Abrahamsson antaa esimerkin yhdessä tekemisestä aikakaudelta, kun Ruotsin maajoukkueessa loistivat muun muassa Anna Haag, Charlotte Kalla ja Anna Olsson. Naisten kesken vallitsi todella vahva tiimihenki ja heillä oli myös hauskaa yhdessä. Se varmasti heijastui lopputuloksiinkin.

– Meidän pitää lopettaa poteroissa eläminen jokaisella tasolla. Maajoukkue toimii aika kivasti, mutta nuoret hiihtäjät harjoittelevat liikaa yksin. Asioita tulisi tehdä yhdessä, Kukkonen sanoo.

Uuden valmentajan johdolla urheilijapolkua ja koko järjestelmää tullaan selkeyttämään ja johtamaan tieteellisellä tiedolla. Silloin urheilijan polun pitäisi selkiytyä lapsesta asti ja jokaisella tasolla.

Kukkonen muistuttaa, että tulokset vaativat aikaa. Kun valmennustiimiin tulee muutoksia, asiat eivät lähde sormia napsauttamalla käyntiin. Lisäksi hiihtäjäsukupolvi maajoukkueessa vaihtuu, kun monet nykyiset huiput lopettavat uransa tähän kauteen.  

– Ymmärrän omankin valmennuskokemukseni kautta, että kun antaa riittävästi aikaa ja työrauhan, ei tule paniikkia. Jos ensi vuonna ei tapahdu jotain, ei vielä tarvitse olla huolissaan. Me haluamme olla menestyksekkäitä omissa kotikisoissa Lahdessa 2029 ja Ranskan talviolympialaisissa 2030. Ne ovat todella tärkeitä tavoitteita.

Valmennustiimi ympärille

Abrahamsson johtaa hiihtomaajoukkuetta ja saa katsoa tiimin ympärillään itselleen sopivaksi. Kukkosen mukaan lähtökohtana on yhteinen halu uudistaa sitä pikkuisen. Jatkuvuuden rakentaminen on kuitenkin tärkeää, joten ihan kaikkea ei tarvitse uudistaa.

– Meillä on jo hyviä valmentajia, tosi hyviä käytänteitä ja yksittäisiä palasia systeemissä, mitkä selittävät tämän hetken menestymistä.

Myöskään muiden uusien palkattavien henkilöiden nimillä Kukkonen ei halua käydä spekulaatioita, mutta hän kertoo tiimin rakentamisen olevan jo todella pitkällä. Kaikki vaikuttaa hyvältä.

– Olen vakuuttunut, että saamme huippuosaavan, todella mielenkiintoisen valmennustiimin, joka pystyy vaikuttamaan koko järjestelmän kehittämiseen.

Pari päivää Abrahamssonin valinnan julkistuksen jälkeen uutisoitiin, että hänen rinnalleen oltaisiin palkkaamassa norjalainen ryhmävalmentaja Kristian Skogstad. Hän myönsi Ylen mukaan neuvotteluyhteyden.

”Olen ollut melko hyvä saamaan lupaavia nuoria nousemaan maailmancup-tason urheilijoiksi.” –Joakim Abrahamsson

Yhteyden rakentaminen urheilijoihin

Abrahamsson ei vielä tunne ketään maajoukkueesta, mutta kertoo seuranneensa kiinnostuneena tuloksia siitä lähtien, kun Kukkonen otti häneen yhteyttä.

– Näen sen vahvuudeksi, että lähden liikkeelle puhtaalta pöydältä. Minulla ei ole mitään aiempia yhteyksiä joukkueeseen. Olen kiinnostunut kuulemaan, miten joukkueessa on työskennelty, mitä kukakin tekee. Sen jälkeen mietimme, mitä voimme tehdä yhdessä ja mitä joukkueen valmentajat voivat tehdä yhdessä.

Haastattelun aikaan Abrahamsson ei ollut vielä tavannut Suomen maajoukkueen urheilijoita.

– Olin tammikuussa mukana Gomsin maailmancupissa Sveitsissä tukemassa Ruotsin joukkuetta. Muutamat liittovalmentajat olivat poissa, joten olin siellä vähän taustalla auttamassa. Näin, kun suomalaiset tekivät todella hyvää tulosta. Tästä tulee todella, todella mielenkiintoista.

Abrahamsson ei poissulje esimerkiksi Suomen ja Ruotsin maajoukkueiden yhteistreenejä, kunhan aika ja paikka kohtaavat. Uuden päävalmentajan julkistusuutisen jälkeen luultavasti Ruotsissakin ollaan kiinnostuneita jonkinlaisesta yhteisharjoittelusta.

Vaikutus urheilijoiden kasvupolkuun

Millainen vaikutus uudella päävalmentajalla on urheilijoiden kasvupolkuun kohti A-maajoukkuetta?

Kuluvalla kaudella on rakennettu yhteistyötä nuorten ryhmien ja A-maajoukkueen välillä. Tarkoituksena on tuoda A-maajoukkueen toimintakulttuuria myös B-maajoukkueeseen ja nuorten ryhmiin. A- ja B-maajoukkueilla on ollut myös yhteisiä harjoituksia.

Kukkonen ajattelee niin, ettei kukaan ole yksittäinen sateentekijä, vaan järjestelmän pitää olla niin vahva, että se tuottaa yksittäisestä valmentajavalinnasta huolimatta.

– Aivan keskiössä on, että osaamme rakentaa yhdessä vahvan kokonaisuuden, puhutaan sitten nuorten maajoukkueesta tai eri toimintaympäristöistä. Tehdään samankaltaisia asioita, selkeytetään suomalaisen maastohiihdon linjausta [Suomalainen latu – tieto, taito ja sisu], joka tällä hetkellä on vähän hähmäinen.

Usein päävalmentajasta puhuttaessa korostuvat sen hetkiset huiput. Kukkonen painottaa myös kasvupolun rakentamisen merkitystä.

– On ihan keskeinen asia, että pelkästään maajoukkue ei voi hyvin, vaan myös se, miten nuoret nousevat. Sehän on ollut meillä haasteena kaikissa lumilajeissa. On ymmärrettävä kokonaisuutta. Miten saamme tiedolla johtamisen hyödyttämään ei pelkästään maajoukkuetta, vaan kokonaisuutta.