Astma on yleisin pitkäaikainen hengityssairaus Suomessa, ja huippu-urheilijoilla astma on hyvin yleistä. Milloin kuntoilijan sitten pitäisi epäillä astmaa ja mennä kokeisiin?
Astma on keuhkoputken seinämän rakenteiden tulehdussairaus. Sekä limakalvojen tulehdus että siitä seuraava keuhkoputkien ahtautuminen ovat puolustusreaktioita, jotka torjuvat hengitettäviä vieraita aineita. Hengitystiet puolustautuvat liian voimakkaasti ja toistuvasti, vaikka elimistöä ei uhkaa todellinen vaara.
Urheilija tai kuntojuoksija hakeutuu lääkäriin siksi, että treeneissä ei kulje.
– Vanhempi urheilija tunnistaa usein, että hengitys ei toimi. Nuorempi kertoo joskus vain epämääräisestä jaksamattomuuden tunteesta, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Katja Mjösund sanoo.
Huippu-urheilijoista astmaatikkoja on joidenkin tutkimusten mukaan jopa joka viides.
– Astmadiagnoosien määrää urheilijoilla selittänee osin se, että kovassa rasituksessa oireet huomaa helpommin. Lisäksi esimerkiksi kova kuormitus kylmässä tai uimahalliolosuhteissa saattaa edesauttaa oireiden puhkeamista, Mjösund sanoo.
Erityyppisiä lääkkeitä
Astmaa hoidetaan hengitettävällä kortisonilääkkeellä. Jotkut astmaa sairastavat käyttävät myös tablettimuotoisia tulehdusta hoitavia lääkkeitä, kuten leukotrieenisalpaajia. Tulehduksen asetuttua lääkettä käytetään vain sellainen määrä, joka pitää oireet kurissa.
Avaavilla lääkkeillä saadaan supistuneet keuhkoputket nopeasti auki tai estetään supistuminen ennakolta. Lääkäri voi myös määrätä hengitettäviä yhdistelmälääkkeitä, joissa on hoitavan kortisonin lisäksi pitkävaikutteinen avaava lääke.
Astma ei estä urheilua, kun tulehdus hoidetaan asianmukaisesti.
Yksi astman muodoista on rasitusastma. Rasituksessa hengitys kiihtyy ja hengitysteistä karkaa lämpöä ja kosteutta. Silloin tulehtuneet limakalvot ärtyvät ja keuhkoputket ahtautuvat.
Jos astma ei ole tasapainossa, fyysinen rasitus aiheuttaa yskimistä, limaneritystä ja vinkumista. Urheilijalla tyypillisiä astmaoireita voivat olla yöyskä ja yskä kovan harjoituksen jälkeen.
– Esimerkiksi hallissa tai ulkona kylmässä juostujen vetojen jälkeen tulee jälkiyskä, Mjösund sanoo.
Astmaa epäiltäessä lääkäri tutkii muun muassa keuhkot, sydämen, nenän limakalvon ja ihon. Potilas saa seurata hengityksensä toimintaa uloshengityksen huippuvirtausmittarilla (PEF-seuranta) kotioloissa.
Joskus tutkimuksissa tarvitaan provokaatiotesti astmareaktion esiin saamiseksi.
– Testissä annetaan ilmateitä ärsyttäviä aineita, esimerkiksi histamiinia, joka voi provosoida astmareaktion, Katja Mjösund kertoo.
Toinen testaustapa on juoksurasituskoe ulkona tai matolla. Hyperventilaatiotestissä taas hengitetään tiheästi kuusi minuuttia, jolloin voimakas ilmavirtaus vaikuttaa keuhkoputkeen samaan tapaan kuin fyysinen rasitus.
Allerginen nuha kuriin
Kun astmaa aletaan hoitaa, monet urheilijat toipuvat jo muutamassa viikossa lähes oireettomiksi. Silloin harjoittelua voidaan jatkaa normaalisti.
Katja Mjösund antaa harjoitteluun kaksi ohjetta:
– Kovalla pakkasella tulee välttää kovia harjoituksia. Ja ennen kovaa rasitusta tulee verrytellä hyvin, jotta keuhkoputket ovat valmiit suoritukseen.
Milloin ei pidä kilpailla?
–Silloin, jos astma on huonossa hoitotasapainossa eli oireilee jatkuvasti.
Allergiat ja allerginen nuha lisäävät riskiä astman puhkeamiseen.
– Moni kokee, että nenän valuminen allergiakaudella ei ole ongelma. Allerginen nuha pitää kuitenkin hoitaa, sillä nenästä keuhkoputkiin asti kaikki on samantyyppistä limakalvoa, Mjösund sanoo.
Nenä vuotaa usein esimerkiksi viileällä säällä juostessa. Mistä tunnistaa allergisen nuhan?
– Nuhasi voi olla allergista, jos siitepölykaudella sinulla on jatkuvasti kirkas, juokseva nuha ja limainen olo. Lääkäri voi auttaa, jos epäilet allergiaa, Mjösund sanoo.
Allergisen nuhan hoitoon sopivia tabletteja ja nenäsuihkeita saa myös ilman reseptiä apteekista. Vot kokeilla esimerkiksi väsyttämätöntä antihistamiinia.
– Allergiseen nuhaan tarkoitettua lääkettä kannattaa käyttää useampi viikko jotta tietäisi, miten se tehoaa, Mjösund sanoo.
Tarkasti kortisonia
Astmalääkkeet ovat yleensä paikallisia kortisonisumutteita. Vaikeaa astmaa hoidetaan vahvoilla kortisonitableilla. Silloin pyritään lyhyeen, tehokkaaseen kuuriin.
Kortisoni on kehon oma tuote, jonka pohjana on lisämunuaisen kuorikerroksen erittämä hormoni. Oikein käytettynä kortisonilääke on hyvä tulehduksen lievittäjä. Paikallisesti käytettäessä kortisonin sivuvaikutukset jäävät vähäisiksi.
Suurina annoksina ja pitkinä kuureina kortisoni heikentää luu- ja sokeriaineenvaihduntaa sekä surkastuttaa lihaksia. Tämä johtuu siitä, että lääke häiritsee ihmisen omaa kortisolihormonin tuotantoa.
Astmaatikon kannattaa olla tarkkana myös tavallisten tulehduskipulääkkeiden käytössä. Ne voivat aiheuttaa astmaatikolle astmaoireita,
– Jos ei ole tullut astmaoireilua buranasta, yleensä kestää muitakin tulehduskipulääkkeitä, Katja Mjösund sanoo.
Miten astmalääke vaikuttaa?
Pukuhuoneissa kiertää edelleen uskomus, että astmalääkkeestä saa epäreilua etua kilpailussa. Tämä ei pidä paikkaansa. Voit hyvillä mielin hoitaa astmaasi ja päästä eroon sairastelukierteestä.
Astman hoito ei tee urheilijasta kovempaa. Lääkkeillä hoidetaan olemassa olevaa sairautta.
Avaavaa astmalääkettä käytetään ennen kovaa rasitusta estämään keuhkoputken laajuutta säätelevien lihasten äkillinen supistuminen. Lääke ei paranna urheilijan hapenottokykyä.
– Huomattavaa on, että avaavasta astmalääkkeestä ei ole merkitsevää apua terveellä tavalla avautuvaan keuhkokudokseen. Eikä avaaminen suoranaisesti paranna hapenottokykyä, koska hapenottokyky on kymmenien tapahtumaketjujen summa, urheilulääkäri ja valmentaja Harri Hakkarainen sanoo.
Kun hapenottokyky on hyvä, lihakset pystyvät käyttämään vereen siirtyneen hapen hyvin hyödykseen. Lihaksissa pitää olla paljon hiussuonia sekä tarpeellisia entsyymejä.
Terveelle ihmiselle avaavat astmalääkkeet eli beeta-2-agonistit voivat olla haitallisia.
– Jos sydämen syketaajuus on normaalialueen rajoilla, beeta-2-agonisti saattaa rasituksessa laukaista rytmihäiriön, Hakkarainen sanoo.
Tulehtunut limakalvo ja huonosti toimivat värekarvat eivät pysty sieppaamaan kiinni haitallisia pienhiukkasia. Näin urheilija on herkempi saamaan hengitystieinfektioita. Sairastelun vuoksi treenimäärät putoavat ja kunto hiipuu.
– Tulehdusta hoitava, kortisonipohjainen astmalääke poistaa keuhkoputken limakalvon paksuuntumisen ja palauttaa värekarvatoiminnan. Näin saadaan lisää terveitä harjoittelupäiviä, Harri Hakkarainen sanoo.
Tulehdusta hoitava astmalääke auttaa juoksijaa pääsemään samalle suoritustasolle, johon hän terveenäkin yltäisi. Lääkkeen vaikutus perustuu koko kilpailuun valmistavaan kauteen.
Treenivinkit sairastelun jälkeen
Hengitystieinfektion jälkeen keho voi olla pitkään huonosti palautuva. Hengitystieinfektiot voivat myös pahentaa astmaa tai laukaista astman. Miten tulisi harjoitella, jos astmalääkitys on vasta aloitettu ja takana on pitkä sairastelu?
3 kk harjoitussuunnitelma
Vältä aluksi astmalle altistavaa paikkaa ja kovaa hengitystä.
- Viikot 1–4 matalilla sykkeillä – nosta vähitellen pk-tehoon
- Viikko 5 1 vk-harjoitus/viikko
- Viikko 6 2 vk-harjoitusta/viikko
- Viikko 7 kontrollikäynti lääkärissä – PEF-puhallukset, keuhkojen kuuntelu ja jatkosuunnitelmat
- Viikoilla 6–8 yleensä paluu normaaliin treeniin
3 kk kohdalla PEF-testi lääkärissä ja päätökset jatkolääkityksestä
Ohje: Harri Hakkarainen
Onko astmalääkitys aina dopingia?
Maailman Antidopingtoimisto WADA linjaa kielletyt aineet ja menetelmät. Osa astmalääkkeistä on sallittuja urheilussa. Jos itselle parhaiten sopiva lääke ei ole sallittujen listalla, lääkkeen käyttöön voi hakea erivapauden Suomen Antidopingtoimikunnalta. Hakemukseen tarvitaan urheiluun tai astmaan perehtyneen lääkärin lausunto.
Dopingtestiin voi Suomessa joutua kuka tahansa kansallisella tasolla kilpaileva. Käytännössä testit ovat kuitenkin kalliita, joten niitä ei tehdä kevein perustein.
Hoitavat lääkkeet
Keuhkoihin sumutettavat glukokortikoidit ovat sallittuja. Tabletteina nautittavat ovat kiellettyjä, sillä tabletissa kortisonia siirtyy elimistöön enemmän.
Avaavat lääkkeet
Yleisimpiä ovat beeta-2-agonistit. Sallittuja ovat keuhkosumutteina formoteroli, salbutamoli ja selmeteroli. Muut beeta-2-agonistit, kuten fenoteroli, terbutaliini ja vilanteroli ovat kiellettyjä. Esimerkiksi terbutaliini on kielletty, koska sen epäillään parantavan suorituskykyä nopeuttamalla palautumista ja edistämällä kudoksien rakentumista.
Lisätiedot: https://www.suek.fi/
Lue lisää: Lääkkeet ja lisäravinteet urheilussa/ Alaranta-Hulmi-Mikonen-Rossi-Mero, Nutrimed Oy 2007
Astma opettaa malttia
Turkulainen ratajuoksija Johanna Sällinen on selättänyt monia astmaan liittyviä hengitysteiden tulehduksia. Sairaus on iskenyt usein juuri tärkeimpien kisojen kynnyksellä. Miten hän pysyy silti niin energisenä ja innostuneena?
– Toki sairastuminen vetää mielen matalaksi, mutta tilanne pitää vain hyväksyä. Sairaana ei voi harjoitella, hän sanoo.
Maaliskuinen mykoplasmabakteeri toi hengitystietulehduksen ja romahdutti palautumiskyvyn.
– Harjoitteluun tuli kuuden viikon tauko. Päänsärky ja kova väsymys kertoivat, että keho tarvitsi lepoa.
Pienet keuhkoputket pulmana
Jos astman hoitotasapaino on huono, iskevät hengitystieinfektiot helpommin.
– Minulla on kokemusta myös keuhkoputkien ja poskionteloiden tulehduksista, Sällinen kertoo.
Astma todettiin ylioppilaskeväänä, samaan aikaan Sällinen juoksi hallikisoissa uudet ennätyksensä.
– Seuraavassa kisassa juoksin 20 sekuntia hitaammin. Rasituskokeessa löytyi rasitusastma.
Sällisen isot keuhkoputket pysyvät auki, mutta pienet supistuvat voimakkaasti. Oireisiin kuuluvat hengityksen vinkuna ja ahdistus.
– Oireeni eivät ole niin voimakkaita, että olisin koskaan jäänyt radan varteen. Astma oireilee eniten, jos olen verrytellyt lyhyesti ja teen esimerkiksi äkillisiä ylämäkispurtteja.
Tulehdus kuntoon
Astmadiagnoosin jälkeen Sällinen sai puolen vuoden kiellon koviin harjoituksiin.
– Minun piti kävellä lenkillä ylämäet! Kun aloin tehdä niin, tulehdus alkoi parantua.
Tärkein apu on hoitava lääke, jossa on mukana pitkäkestoista avaavaa ainetta. Lisäksi tarvitaan avaavaa lääkettä ennen kovaa harjoitusta.
– Rutiineihin kuuluu myös hyvä verryttely, jonka avulla hengityselimistöni aukeaa.
Sällinen on saanut hengitysfysioterapeutilta ohjausta hyvän hengitystekniikan löytämiseen. Jos hänen tekniikkansa on huono vaikkapa siitepölyisen ilman vuoksi, hengitys jää pinnalliseksi.
– Pyrin nyt hengittämään harvemmalla tahdilla, koko keholla, poskilihakset rentoina ja työntämättä kasvoja eteenpäin.
Kuuntele kehoasi
Sällinen muistuttaa, että jokainen urheilija on itse astmansa paras tuntija. Harjoitusohjelmaa pitää muuttaa, jos olo on tukkoinen tai huonosti palautunut. Mikäli tauti ehtii iskeä tosissaan, lääkäri ohjeistaa milloin harjoitellaan taas kovaa.
– Riittävä yöuni ja palauttava harjoittelu sekä stressin välttäminen ovat astman hoidossa tärkeitä. Lepopäiviä ei kannata pelätä, sillä keuhkot palautuvat parhaiten levossa.
Teksti Satu Alavalkama Kuvat Shutterstock, Vesa-Matti Väärä
Juttu julkaistu Juoksijassa 8/2016
