Kisatason luistelusukset testissä – ohjeet suksen valintaan

Miten hyvin kisatason luistelusukset soveltuvat kuntohiihtäjän käyttöön? Mitä luistelusuksen valinnassa kannattaa ottaa huomioon. Näitä kysymyksiä selvitimme suksitestissämme. 

Hiihto-lehti testasi kisatason luistelusuksia viime keväänä Lapissa kunnon talvikeleillä. Testimme tärkein tavoite oli selvittää, millaisia merkkikohtaisia eroja on ja kuinka hyvin kisatason luistelusuksi soveltuu kuntohiihtäjille. Päähuomion kiinnitimme hiihtotuntumaan ja helppouteen, eikä luistolle annettu yhtä suurta painoarvoa, koska pohjissa oli selkeästi erilaisia hiontoja.

Suuria ja merkittäviä harppauksia vapaan suksiin ei ole viime vuosina tullut, mutta pienen marginaalin yksityiskohtia on kehitetty kisatason luistelusuksiin paljon.

Atomic lanseerasi tiimalasimallin uudelleen

Yksi selkeä uutuus testissä oli mukana eli Atomicin lanseeraama lyhyt ja tiimalasimallisella sivuleikkauksella varustettu Redster S9 Gen -luistelusuksi, jota valmistetaan vain yhtä, 183 cm:n pituutta.

Kärki ja kanta ovat peräti 47 mm leveitä ja keskikohta kapenee vain 40 milliin. Valmistuksessa on myös käytetty uutta tekniikkaa suksen sivujen ja pohjan liittämisessä sekä rungossa.

Atomicin Redster S9 Gen -suksessa on huomattava sivuleikkaus 47-40-47 ja vain yksi pituus 183 cm.

Kilpahiihdon näkökulmasta huippumalleihin on saatu uusilla pohjaratkaisuilla kehitystä ongelmakeleille, ja Fischerin voideltavat sivut hyödyttävät aivan huipputasolla. Madshus on jättänyt pehmeän lumen vapaan ja perinteisen cold-mallista keulaosasta olaksen kokonaan pois. Vaikka suksille tehtiin myös laskutesti, luistoa ei painotettu arvioinneissa, koska pohjissa oli erilaisia hiontakuvioita. Esimerkiksi muuten hyvin toiminut Fischer Speedmax luisti selkeästi huonommin kuin muut.

Testissä oli mustapohjaisten suksien lisäksi värikkäällä transparenttipohjalla varustettuja malleja, mutta Madshusin uutta vihreää pohjaa ei saatu testiin. Fischerin Speedmaxin 61k-mallista oli vain mustapohjainen suksi, sillä sitä ei ole saatavilla transparenttipohjaisena. Testissä oli kuitenkin myös keltapohjainen Speedmax.

Kisatason luistelusukset ovat entistä tasalaatuisempia

Kisatason sukset ovat entistä tasalaatuisempia. Suksiparien väliset vaihtelut merkkien sisällä ovat pienentyneet, mikä helpottaa osaltaan suksien valintaa.

Erityyppiset sukset vaativat kuitenkin hiihtäjältä adaptoitumista ja tekniikan sovittamista suksen ominaisuuksien mukaan. Toinen kisatason luistelusuksi antaa myös enemmän anteeksi tekniikan puutteita, kun taas toinen saattaa vaatia parempaa hiihtotekniikkaa.

Suurimmat merkkikohtaiset erot syntyvät tasapainopisteen sijainnista, suksen profiilin muodosta ja kaaren korkeimman kohdan sijoittumisesta, ja tätä kautta lunta vasten tulevista painealueista.

Painealueiden pituus ja tiukkuus vaikuttavat siihen, millaisella lumella suksi luistaa parhaiten.

Kaikilta merkeiltä löytyy korkeampaa ja matalampaa suksea eri jäykkyyksille eri keleille ja lumen kovuuksille. Suksia valittaessa ihannetapauksessa myyjä saa riittävästi tietoa asiakkaan hiihtotaidoista, tavoitteista ja siitä, millaisiin oloihin suksi on haussa.

Luistelusuksen tasapainopiste vaikuttaa hiihdettävyyteen

Suksen keulan rakenne, paino ja muoto vaikuttavat tasapainopisteen sijoittumiseen. Takavuosien suurimmat innovaatiot olivatkin kärkien huomattava keventyminen ja suksen tasapainopisteen siirtäminen taaksepäin.

Tasapainopisteen paikka taas vaikuttaa osaltaan etu- ja takapainealueiden sijoitteluun. Tässä kehityksessä ”takapesäinen” Fischer oli selkeä suunnannäyttäjä. Nyt muut merkit ovat tulleet lähemmäksi Fischeriä.

Luistelusuksien välillä on edelleen selkeitä eroja hiihtotuntumassa ja tasapainopisteen sijainnissa. Myös suksien kärkien käyttäytyminen eroaa. Leikkaako keula liikaa kiinni jyrkässä ylämäessä? Miten kärkiosa käyttäytyy puristuksen lopussa? Mitä tapahtuu, kun suksi irtoaa ponnistuksen jälkeen lumesta? Miten se palautuu potkun jälkeen vartalon alle?

luistelusukset Suksen keulan on annettava riittävä tuki ponnistukseen myös kovalla alustalla, mutta toisaalta kärki ei saa leikata liikaa kiinni lumeen ylämäkeen luistellessa.

Luistelusukset kannattaa ostaa asiantuntijalta

Nykyiset premium-tason luistelusukset ovat selvästi tasalaatuisempia kuin ennen. Kaikilta merkeiltä löytyy erityyppisiä suksia. On myös lyhyitä ja korkeita sekä pitkiä ja matalia luistelusuksia hiihtäjän taitojen, hiihtotekniikan ja mittojen mukaan.

Tasalaatuisuus helpottaa hyvän suksiparin löytämisessä, mutta kisasuksien laaja valikoima tuo paljon haasteita, joten suksen valinnassa korostuu myyjän ammattitaito. Hänen on osattava suositella sopivaa mallia hiihtäjän yksilöllisten ominaisuuksien, taitojen ja tarpeiden mukaan. Vaikka hiihtäjän paino ei ole yhtä tärkeä kriteeri luistelusuksen valinnassa kuin perinteisen suksea valitessa, yksilölliset ero tekniikassa ja taidoissa vaikuttavat paljon valintaan.

Hiihtotekniikka vaikuttaa suksen toimintaan

Erityyppisillä luistelusuksilla hiihtäminen vaatii totuttelua. Siksi nopeasti tehdyissä suksitesteissä arviot vaihtelevat hiihtäjän ominaisuuksien ja mieltymysten mukaan. Omista tottumuksista poikkeavalla suksella hiihtäminen saattaa vaatia yllättävän pitkän totutteluajan.

Hiihtotekniikka vaikuttaa suksen hiihdettävyyteen. Jos hiihtäjä ei osaa viedä vartalon painoa eteen jalkaterän muodostaman tukialueen päälle, takapainoiseksi rakennettu suksi ei toimi hänellä siten kuin se on suunniteltu. Esimerkiksi Fischerin Speedmax jakaa painoa tehokkaasti kannalle. Jos hiihtäjä seisoo suksen päällä liian takapainoisesti ja nojaa ylävartalolla eteen, kantapaine ei toimi suunnitellusti, kuten ei myöskään suksen keula.

Keulan toiminta ja esimerkiksi sopiva kiertojäykkyys vaikuttavat merkittävästi, miten suksi toimii ylämäessä ja palautuu hiihtäjän alle potkun jälkeen. Jos taitava hiihtäjä tuo suksen hyvin pienessä v-kulmassa suoraan kohti kulkusuuntaa, keula saattaa purra liikaa lumeen eikä ala kääntyä ja taipua hieman ulospäin. Tämä vaikeuttaa hiihtämistä, ja hiihtäjä saattaa joutua hyppäämään suksen irti lumesta.

Todellinen pituus ja ilmoitettu pituus eroavat

Valmistajat käyttävät erilaisia muottimittoja suksien pituuden määrittelyssä, mutta jos sukset mitataan mittanauhalla pohjan kautta suoraan, eri merkkien välillä syntyy yllättävän suuria eroja.

Rossignolin Premiumin pisin malli 193 cm ja Salomonin S-Labin192 cm ovat juuri ilmoitetun mittaisia.

Fischerin pitkä mitta 191 cm on hieman yli 190 cm, Atomicin 183-senttinen S9 on todellisuudessa vain 180. Suurin heitto on Madshusilla, sillä 192-senttinen suksi on todellisuudessa vain 188 cm. Madshusin sukset ovat yleensäkin olleet 4–5 senttiä lyhyempiä kuin ilmoitettu mitta.

Tasapainopisteen sijainnissa merkkikohtaisia eroja

Fischer on tunnetusti ollut selkeästi takapainoisin luistelusuksi. Tällä johtava suksimerkki tavoittelee mm. suksen optimaalista toimintaa ylämäkihiihdossa. Vaikka muut merkit ovat tulleet lähemmäksi, eroja on edelleen. Tämä vaikuttaa luistelusuksen käyttäytymiseen, koska painealueet ja kaaren korkein kohta määräytyvät osittain myös tasapainopisteen kautta.

Suurimmassa osassa testisuksia painopiste sijaitsee niin, että 53 % pituudesta on keskikohdan etupuolella ja 47 % siitä taakse.

Fischer tekee poikkeuksen, koska suksen pituudesta on tasapainopisteen etupuolella 54 % ja 46 % takana. Atomicilla suhdeluvut ovat 52 ja 48 % eli lyhyen suksen balanssipiste melko lähellä keskikohtaa ja keulaosa on varsin lyhyt.

Yhden tai kahden prosenttiyksikön ero ei vaikuta suurelta, mutta eri merkkien yli 190-senttisessä ja 180-senttisessä suksessa ero voi olla useita senttejä.

Transparenttipohja toimii tykkiladuilla

Salomonin S-Labin ja Rossignolin Premium Skatingin valkopohjat olivat testissä varsin anteeksiantavia kelin suhteen ja kestivät myös kuivaa lunta. Värilliset pohjat ovatkin kehittyneet viimevuosina edelleen. Molemmat valkopohjat toimivat laajemmalla kelialueella kuin Fischerin keltainen pohja, eli varjossa kylmemmällä lumella ja auringossa kosteammalla lumella. Fischerin keltainen transparenttipohja oli paljon tarkempi kelin muutoksille.

Salomonin pohja toimi yöpakkasten jälkeen aamulla rapsakassa lumessa pinnan jään alkaessa sulaa hieman paremmin kuin Rossignolin pohja.

Hiihtäjän kotipaikka vaikuttaa luistelusuksen valintaan

Kelialue, jossa hiihtää eniten, vaikuttaa suksen valintaan. Rovaniemellä asuva ja pakkaskeleissä paljon hiihtävä kuntoilija valitsee erilaisen luistelusuksen kuin Etelä-Suomessa asuva ja pääasiassa tykkiladulla sekä Lapin märällä kevätlumella hiihtävä eteläsuomalainen.

Paljon tykkiladuilla ja likaisella lumella hiihtävän kuntoilijan kannattaa harkita transparenttipohjaista luistelusuksea ainoaksi pariksi, jos kuivemmalla lumella paremmin toimivan mustapohjaisen parin ostaminen ohentaa lompakkoa liikaa. Värikkään transparenttipohjan kova materiaali hylkii likaa mustaa pohjaa paremmin ja toimii myös roskaisella ja kostealla kevätlumella.

Myös transparenttipohja vaatii voitelua

Transparenttipohjaa ei tarvitse voidella aivan yhtä paljon kuin mustapohjaa, mutta sitäkin pitää kuumavoidella säännöllisesti. Värillinen pohja on siitä salakavala, että pohjasta ei näe yhtä helposti huollon puutetta kuin mustasta. Siksi moni hiihtäjä laiminlyö transparenttipohjien voitelun.

Transparentti vaatii kuitenkin hieman erilaista huoltoa kuin mustapohja, ja nestevoiteita voi käyttää enemmän.

Toisin kuin mustasta pohjasta värillisestä transparenttipohjasta on vaikeampi nähdä, milloin se kaipaa voitelua. Väripohjia on voideltava silloin tällöin  myös kovalla vahalla sulattaen ja siklaten.

Monet pohjan säännöllisestä huoltamisesta laistaneet ovat valittaneet sitä, että transparenttipohja luistaa heikosti heti, jos lumi on vähänkään kuivempaa. Kun pohjaa voitelee muutaman kerran vihreällä kovalla vahalla, suksi alkaa luistaa aivan eri tavalla myös kuivemmalla lumella eikä vain vesikelissä. Kovaa vahaa voi välillä levittää myös Swixin merinovillaisella rotoharjalla, jolloin vahaa ei tarvitse sulattaa raudalla ja siklata.  

 

Salomon S-Lab Carbon Skate

Testin herkin ja miellyttävin vauhdikkaassa ylämäkihiihdossa

Kisatason luistelusukset Salomon S-Lab on taitavan ja tekniikalla leikittelystä nauttivan hiihtäjän luistelusuksi. Hiihtotekniikan pitää kuitenkin olla kunnossa ja hiihtäjän on osattava seistä suksella tasapainoisesti. S-Lab haastaa, mutta antaa tilaa luovuudelle ja sillä pystyy hiihtämään monenlaisella tekniikalla.

Se oli testin herkin ja miellyttävin vauhdikkaassa ylämäkihiihdossa. Vauhdin kiihtyessä S-Lab palautuu hyvin vartalon alle ja toimii kevyesti ja tasapainoisesti. Tämän huomaa erityisesti kovaa kuokkaa tai loikkaa hiihtäessä.

Rento ja kevennetty keula edellyttää hiihtotekniikalta sitä, että hiihtäjän painopiste pysyy riittävän edessä ponnistuksen aikana. S-Lab vaatiikin sopivan aggressiivista hiihtämistä, jotta se toimii hyvin ja pysyy alla.

Kevyessä hiihtelyssä suksi tuntuu levottomalta. Suksi antaa tuen selkeästi kannan painealueelta, ja keula on enemmän leijuva. Kuntoilijalle S-Lab on vaikeahko hiihdettävä, jos tekniikassa on selkeitä puutteita.

Salomonin valkopohja toimi paljon laajemmalla kelialueella kuin Fischerin keltainen transparenttipohja. Pohjasta lähti testihiihdoissa hieman kahisevampi ääni kuin muista suksista, mutta sillä ei ollut mitään merkitystä luistoon.  

Tasapainopiste

  • Keula 53 %
  • Kanta 47 %

 

Rossignol X-ium Premium Skating S2

Ylivoimaisesti helpoin hiihtää, hyvä valinta kuntoilijalle

Kisatason luistelusukset Rossignol Premium Skating S2 oli ylivoimaisesti testin helpoin ja anteeksiantavin suksi hiihtotekniikan suhteen. Tämä rikkoo vanhaa käsitystä siitä, että korkeasta kaarestaan tunnettu merkki olisi kuntoilijalle vaikea hiihdettävä.

Toisaalta Premiun tuntui muihin verrattuna hieman raskaammalta ja hitaammalta, mikä ei huippusuksien osalta ole erityisen negatiivinen määre. Premium palautui testeissä potkun jälkeen hieman hitaammin hiihtäjän alle kuin muut sukset. Testipari oli muita pidempi, mikä myös vaikuttaa tuntumaan.

Premiumin kaaren korkein kohta on edempänä kuin muilla merkeillä. Selkeästi kahdesta painealueesta lumessa kiinni oleva suksi lepää rauhallisesti liu’ussa. Liukumitta on pidempi kuin muissa, ja hiihtäjä matkustaa suksen kaaren korkeimman kohdan päällä.

Pisimpänä se on myös muita hieman suorempi. Hiihtäjän painopisteen sijoittuminen ei ole niin tarkkaa kuin muilla testatuilla malleilla. Premium oli selkeästi parhaiten alla pysyvä ja suuntavakain suksi kärjen liukusuunnan osalta.

Premium on testisuksista paras valinta paljon hiihtävälle kuntohiihtäjälle, jonka tekniikka ei ole täysin kunnossa. Taidoiltaan eritasoiset ja eri painoiset hiihtäjät voivat myös käyttää samaa suksea, jos valinta osuu vähänkään kohdalleen.

Testissä ollut valkopohjainen versio toimi laajalla kelialueella niin varjopaikkojen kuivalla lumella kuin auringon pehmentämällä kostealla lumella.  

Tasapainopiste

  • Keula 53 %
  • Kanta 47 %

 

Atomic Redster S9 Gen

Ketterä ja monikäyttöinen kuntoilijalle

Kisatason luistelusukset Atomic Redster S9 Gen tarjoaa kovalla alustalla ponnistukseen hyvä tuen myös keulalta eli suksi toimii niin kuin se on suunniteltu. Voimakas 47-40-47 -sivuleikkaus ohjaa osaltaan lyhyttä suksea, ja tästä voi olla hyötyä kuntohiihtäjälle. Sen sijaan pehmeässä lumessa lyhyt ja muihin verrattuna etupainoinen luistelusuksi oli levoton, jolloin testaajien teki mieli siirtää side eteen, jotta suksen sai hallintaan paremmin ja keulalle enemmän painoa.

Koska suksi on lyhyt ja tasapainopiste lähellä suksen keskikohtaa, keula tuntuu pehmeässä lumessa todella lyhyeltä vauhdin kiihtyessä. Etupaineen kasvaessa keula voi leikata liikaa kiinni lumeen. Rauhallisessa hiihdossa S9 toimii paremmin myös pehmeässä lumessa.

Selvästi muita lyhyempi S9 vaatii hiihtäjältä riittävää totuttelua, jota pidemmillä suksilla hiihtäminen voi häiritä.

Testihiihdoissa kysymyksiä herätti se, mihin segmenttiin S9 on ensisijassa suunnattu, vaikka kevytrakenteinen Simen Hegstad Krüger onkin hiihtänyt S9:llä mitaleita. Lyhyenä ja ketteränä tämä suksi on kuntohiihtäjälle ehdottomasti kokeilemisen arvoinen, ja sitä olisi hyvä testata mahdollisimman erilaisissa oloissa.

Kuntohiihtäjä voi saada siitä ketterän ja helpon suksen. Se ei myöskään ole herkkä hiihtäjän oman painon vaihtelulle, ja sivuleikkaus tuo liukuihin vakautta. Hiihdon uusille mutta varsin kunnianhimoisin tavoittein liikkuville harrastajille se voi myös olla hyvä ostos. Ketterä ja monikäyttöinen kuntoilijalle.

Tasapainopiste

  • Keula 52 %
  • Kanta 48 %

 

Fischer Speedmax 3D Skate 61K

Hyvä kokonaisuus, hiihdettävyys testin kärkeä

Kisatason luistelusukset Fischerin toisessa testiparissa oli uusi 61K-runko, joka on suunniteltu hieman pehmeämmälle ja kosteamalle lumelle. Tämä luistelusuksi on saatavilla vain mustapohjaisena. Speedmax oli luistoltaan ylivoimaisesti heikoin, mutta hiihdettävyys oli ehdotonta parhaimmistoa.

Suksi palautuu potkun jälkeen hyvin vartalon alle, ja painealueet on sijoitettu hyvin. Hyvä hiihdettävyys vaatii kuitenkin, että hiihtotekniikka on kunnossa. Jos painopisteen saa tuotua eteen, suksen keula toimii potkussa mallikkaasti ja kannan painealue tuo liukuun vakautta.

Tasapainopiste sijaitsee toista senttiä taaempana kuin muissa suksissa. Hiihtäessä takapesäinen suksi saattaa tuoda erilaisilla tekniikoilla hiihtäville kuntoilijoille selkeitä eroja tuntemuksissa. Speedmax on voimakkaasti kannasta lumessa kiinni ja keula elää. Jos paino jää taakse ja ylävartalo taittuu eteen keulan päälle, suksi pyrkii luistamaan alta pois.

Fischer on yksi luotettavimmista merkeistä saada alleen hyvin toimiva suksi. Tasalaatuisuus tulee esiin siinä, että suksien kanta toimii yleensä aina samalla tavalla ja parien välinen vaihtelu on vähäistä. Speedmaxista sopivan rennon suksen löytäminen kuntoilijalle saattaa vaatia kuitenkin valitsijalta hieman enemmän työtä, jotta riittävän helppohiihtoinen pari löytyy.

Uutta 61K-suksea ei ole saatavilla tällä kaudella ollenkaan transparenttipohjalla. Speedmaxin viime kauden transparenttipohjan luisto oli selkeästi heikompi kuin Salomonin ja Rossignolin valkopohjien.

Tasapainopiste

  • Keula 54 %
  • Kanta 46 %

 

Madshus 3.0 Redline

Testin positiivinen yllättäjä

Kisatason luistelusukset Madshus 3.0 Redline oli testin suurin yllättäjä. Tämä luistelusuksi osoittautui varsin monipuoliseksi myös kuntoilijan käyttöön. Valitettavasti mukaan ei saatu merkin vihreäpohjaista mallia, joka nähtiin viime talvena Oberstdorfin MM-laduilla.

Madshus on hiihtotuntumaltaan Fischerin kaltainen. Kärjen käyttäytymisessä ja suksien v-kulman säätelyssä on paljon samoja elementtejä kuin Fischerillä. Hyvä hiihtäjä saa Redlinesta paljon irti.

Suksi palautuu napakasti vartalon alle puristuksen jälkeen. Kevyt keihäskärki toimii mainiosti myös liukuessa.

Redline tuntui jalassa kevyeltä ja ketterältä. Osittain se johtui myös siitä, että testiparin todellinen mitta oli 188 cm, kun Rossignolilta oli testissä mukana 193-senttinen suksi.

Hitaissa nopeuksissa Redline toimi heikommin, mutta vauhdin kiihtyessä hiihdettävyys parani. Silti sillä oli helpompi hiihtää kuin esimerkiksi Salomon S-Labilla, ja meno oli rauhallisemmissa vauhdeissa levollisempaa.

Madshus käyttää erilaisia olaksia sekä vapaan että perinteisen suksissa. Kuivemman lumen mallissa etupuolella ei ole ollenkaan olasta. Valmistustekniikoiden ja materiaalien kehittymisen ansiosta olaksia ei tarvita suksen jäykistämiseen.

Olaksen vaikutusta esimerkiksi suksien suuntavakauteen oli vaikea havaita. Arviointia vaikeutti myös se, että toisessa parissa oli selkeä vesikelin hionta.  

Tasapainopiste

  • Keula 53 %
  • Kanta 47 %

Lue myös Testissä 9 skinisuksea

 

Teksti Seppo Anttila ja Anssi Pentsinen

Vastaa