Roskaaminen on tänä päivänä yksi iso ympäristöongelma. Jos olet miettinyt, mikä olisi helppo tapa kantaa oma korsi kekoon luonnon hyvinvoinnin eteen, roskajuoksu on juoksijalle luonnollinen valinta. Ruotsista lähtöisin oleva plogging yhdistää liikunnan ja roskien keräämisen.
Roskajuoksu, alkuperäiseltä nimeltään plogging, on yhdistelmä ruotsinkielisistä sanoista jogging (lenkkeily) ja plocka (pomia). Tällä hetkellä plogging on jo levinnyt useisiin maihin, ja vallitseva huoli ilmaston tilasta entisestään kasvattaa ihmisten kiinnostusta aiheeseen.
Mikael Heermanin Polkuporinat -podcastin haastattelussa on @roskajuoksijan_päiväkirja -instagramtiliä päivittävä Kaisu Paulanto, joka on kerännyt roskia lenkkien yhteydessä vuodesta 2017. Paulanto kuvailee itseään urheilun sekakäyttäjäksi, jolla on takana 32 maratonia ja yksi ultramatka. Roskajuoksu vei Paulannon mukanaan, kun pelkkä juoksuharjoittelu kaipasi pientä piristystä.
–Hanskat käteen ja pussi taskuun. Kannattaa aloittaa siitä tutusta reitistä ja katsoa että se on siisti, Paulanto neuvoo harrastusta aloittavia.
Roska ei näytä luonnosta loppuvan, ja Paulanto toteaakin silmän harjaantuvan roskien havaitsemiseen. Saaliin ei aina tarvitse olla valtava. Useimmiten löytyneet roskat noudattavat samaa kaavaa.
–Tölkit, erilaiset tupakkatuotteet, nuuskapurkit, tupakka-askit, karkkipaperit, muoviroska, pikaruokaroska. Kaikki mikä on epäterveellistä, näyttää päätyvän roskaksi, Paulanto listaa yleisimpiä löytöjä.
Pienimmät roskat kulkevat omassa pussissaan. Jotta isoimmat löydöt kulkeutuvat oikeaan osoitteeseen, saattaa tarvita apua. Paulanto on esimerkiksi kerännyt isompia roskakasoja ELY:n (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) valvoman tien varteen, tehnyt ilmoituksen ELY:n liikenteen asiakaspalveluun, josta lopulta tullaan noutamaan jätteet.
Joskus roskajuoksusta on myös rahallista hyötyä.
–Välillä teen niin, että juoksen jonnekin, kerään sieltä pullot ja tölkit, vien kauppaan ja ostan jäätelöä.
Vaikka urheilutapahtumien järjestäjät ovat Suomessa valveutuneita ympäristöasioista, löytyy myös kilpailutilanteista paljon kehittämisen varaa. Paulanto kertookin podcastissa omat vinkkinsä niin juoksutapahtumiin osallistuville juoksijoille kuin kisajärjestäjillekin.
Roskajuoksijoiden tavoitteena ei ole pelkästään omin voimin pitää Suomi siistinä. Paulanto toivoo, että tulevaisuudessa harrastusmahdollisuudet vähenisivät. Roskajuoksijoiden toiminnalla olisi laajempaakin merkitystä, jos ihmiset alkaisivat ymmärtää roskaamisen haittoja.
–En ajatellut loppuikääni kerätä roskia, Paulanto toivoo.
Juoksija-lehden valtakunnallinen roskajuoksupäivä on sunnuntaina 3.11. Lähde roskajuoksulle yksin tai porukalla ja jaa kuva roskajuoksusta somessa hashtagilla #juoksijakuva.
Lue myös: Kaisu Paulannon vinkeillä vanhasta kisapaidasta syntyy pipo
