Heinäkuun 3. päivänä lainasin ystäväni Johannan tuulihousut, jotta tarkenin verytellä kohta juostavaan 10 000m kisaan Kokkolan urheilukentällä. Ei tarjennut edes trikoilla, mitähän tästä mahtoi tulla, oliko tässä mitään järkeä? Juoksu-urani aikana olin oppinut, että epävarmuuden fiilikset kuuluivat matkaan. Tänään kuninkuusmatkan päivänä ne nousivat pintaan tavallista enemmän. Miten jaksaisin 25 kierrosta? Entä jos allergia ahdistaisi?
Molempiin saatiin vastaus kisan aikana. Ahdisti 7-9 kilometrin kohdalla, mutta jaksoin siitä huolimatta. Kello pysähtyi aikaan 37.35. Ratakympin ennätys parani 75 sekuntia. Maassa makasi onnellinen urheilija. Olin juossut suoran Kalevan kisa -rajan ja monta sairastumista, pettymistä ja epäonnistumista huuhtoutui roskakoriin. Olin tullut pidemmän reitin kautta. Olin ollut ennenkin Kalevan kisoissa, mutta rankingin kautta, joka ei tuonut varmaan lippua kisoihin. Nyt olin siinä missä halusin. Tunteet nousivat pintaan ja Nina Chydeniuksen kanssa halattiin pitkään. Hän oli tehnyt hienon comebackin ja voittanut kisan ylivoimaisesti.
Kesän aikana sain kokea onnistumisen hetkiä useissa kisoissa, vaikka monta starttia oli myös haastavia ja ne piti kääntää ”voitoksi” matkan edetessä. Turun Kalevan kisoissa olin 10. erittäin kuuman ja siitepölyisissä olosuhteissa 10 000m kisassa. Kisa oli vaikea, mutta onnistuin taistelemaan kotiyleisön edessä. Kymppitonnin jälkeen vaihdoin askelrytmiä vähän tiheämpään ja sain heittää 7 vuotta vanhan Yhdysvalloissa tehdyn 1500m ennätyksen roskakoriin. Se nousi omassa arvotaulukossa korkealle. Sm-maastoissa juoksin elämän parhaimman sijoituksen (15.) ja saimme joukkuehopeaa. Sm-maantiellä lähdin juoksemaan tipan liian rohkeasti, mutta en silti katkennut. Tuloksena 12. sija ajalla 1.22,53, ja 2,5 minuutin parannus ennätykseen. Tämä oli tulospisteiden näkökulmasta elämäni juoksu ja kauden paras onnistuminen. Mistä ennätykset syntyivät?
Laadukasta kestävyysharjoittelua
Ennätykset syntyivät terveenä harjoittelusta viimeisen kahden vuoden aikana. En harjoitellut enempää kuin aiemmin, mutta harjoitusten laatu parani. Tätä kautta pysyin terveenä enkä mennyt yliväsyneeksi. Tai jos menin, uskalsin levätä ilman huonoa omaa tuntoa. Opin kuuntelemaan kehoani erityisesti kisakaudella: miltä pitää tuntua 2-3 vuorokautta ennen kisaa, miltä edellispäivänä? Opin erottamaan hermostollisen ja kestävyysharjoittelusta syntyvän väsymyksen toisistaan.
Kestävyysharjoittelussa on keskeistä kuunnella kehoa ja uskaltaa myös levätä ilman huonoa omaa tuntoa.
Harjoittelun optimointi
Pyrin noudattamaan harjoitusohjelmaa 100%, jotta saisin parhaan harjoitusvaikutuksen jokaisesta harjoituskerrasta. Harjoittelussa kiinnitettiin huomiota myös pieniin asioihin, jotta palautuminen oli riittävää ja vammoja ja sairastumisia pystyttiin ennaltaehkäisemään. Esimerkiksi pidin korvaavan harjoittelun mukana harjoittelussa koko kauden ajan.
Harjoittelussa on tärkeää huomioida myös muu elämä ja oltava rehellinen sille – paljonko pystyn harjoittelemaan niin, että palaudun siitä? Harjoittelun nousujohteinen lisääminen ja maltillinen lasku auttoivat sopeutumaan muuttuvaan kuormitukseen.
Harjoittelussa on tärkeää huomioida myös muu elämä ja oltava rehellinen sille – paljonko pystyn harjoittelemaan niin, että palaudun siitä?
Osa harjoittelun optimointia on myös yksilöllisten vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen ja niiden kehittäminen. Itsellä niitä olivat esimerkiksi vauhtikestävyysalueen ja juoksun taloudellisuuden parantaminen.
Vauhtikestävyysharjoituksia kontrolloitiin tarkasti tuntemuksen, sykkeen ja vauhdin perusteella ja opin juoksemaan harjoitukset suunnitellulla vauhtialueella.
Juoksun taloudellisuutta kehitettiin yhdessä fysioterapeutti Kari Niemen kanssa, joka oli mukana myös voimaharjoittelun ohjelmoinnissa. Juoksun taloudellisuuden kehittämisessä riittää vielä työtä, mutta joulukuun matto- ja hyppytestit osoittivat, että kaikilla osa-alueilla on menty eteenpäin.
Saumaton yhteispeli valmentajan kanssa
Yksilöurheilussa on tärkeä löytää valmentaja, jonka kanssa voi luoda ja kehittää valmennussuhdetta. Tällöin uskaltaa jakaa ne vaikeat asiat ja huonot päivät, ja niistä päästään yhdessä eteenpäin. Omat tuntemukset ovat monesti hyvin tärkeä mittari siitä, mitä urheilijalle kuuluu myös juoksuradan ulkopuolella. Kokonaisvaltainen hyvinvointi on tärkeää ja se näkyy myös radalla: Hyvinvoiva urheilija nauttii harjoittelusta ja onnistuu kilpailuissa.
Uskon, että poikkeuksellinen vuosi 2020 kasvatti meistä jokaista, ehkä osin tiedostamattakin. Itselle se oli onnistuneen harjoittelun lisäksi henkisen kasvun vuosi ja auttoi elämään hetkessä ja sopeutumaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin.
Näillä ajatuksilla haluankin toivottaa sinulle menestystä vuoteen 2021! Pakkaa reppuun haasteellisen vuoden opit ja nauti juoksemisen tuomista endorfiineista!
Ps. Tervetuloa kurkistamaan lempiharjoituspaikkaani Aurajoen rantaan. Tämän videon myötä haluan kiittää kaudesta 2020 kaikkia teitä, jotka olette lukeneet vuoden blogikirjoituksiani Juoksija-lähettiläänä. Toivon, että blogi on tarjonnut juoksemisen lisäksi vinkkejä liikkuvan ihmisen arkeen ja hyvinvointiin.