Keveys on valttia, kun hiihtovaeltaja nousee ski touring -suksilla tunturin rinnettä ylös huipulle. Nousukarvat irti, kengät ja aivot laskuasentoon – mikään ei ole esteenä täydelliselle päivälle tunturissa!
Kevyet, vain hieman yli kilon painoiset laskettelusukset pitävät nousukarvojen ansiosta jyrkässä ylämäessä kuin unelma. Tukevat ja yhtä kevyet laskettelukengät sallivat nilkoille yli 60 asteen liikelaajuuden, ja pinnisiteet antavat kantapäiden nousta vapaasti ylös.
Suksien sujuttelu laajoilla liikeradoilla vuorohiihtomaisella rytmillä onnistuu hämmästyttävän helposti ylös kohti huippua.
Tunturin huipulla suksien pohjissa olevat nousukarvat on nopea irrottaa ja sujauttaa reppuun. Sen jälkeen lukitset hiihtokengän varren laskuasentoon ja käännät siteen asentoon, joka kiinnittää monon kantaosan sukseen.
Sitten onkin aika vain nauttia laskusta. Tukevilla välineillä laskiessa ei jää pulaan, vaikka alla olisi jäistä ja tuulen pakkaamaa kovaa lunta ja välillä syvää puuteria tai pettävää hankea.
Tässä tiivistettynä vaativiin nousuihin ja laskuihin painottuvan hiihtovaelluksen eli ski touringin idea. Koska hiihtäjä viettää ylämäessä ajasta yli 95 %, välineiden on hyvä olla kevyet ja mukavat.
Vaativan maaston hiihtovaellusta
Ski touring eli vaativan tunturimaaston hiihtovaellus kasvattaa suosiotaan. Kun perinteisessä tunturihiihdossa vältellään vaikeita nousuja ja laskuja kiertelemällä sopivasti tuntureiden loivilla rinteillä ja kuruissa, ski touringin harrastajat kipuavat jyrkkiä nousuja ja laskevat niitä alas nautiskellen.
Ideana on liikkua korkeiden tuntureiden yli mahdollisimman kevyillä varusteilla hyviä laskuja etsien. Kevyillä välineillä on helppo kivuta suuria nousuja ja taittaa matkaa reippaalla vauhdilla.
Ylläksellä opastettuja hiihtovaelluksia vetävä ja lajia 25 vuotta harrastanut opas Panu Jyrä käyttää lajista useimmiten ski touring -termiä, koska suomenkielistä virallista ja vakiintunutta nimeä ei ole, mutta sitäkin useampia lempinimiä.
Rando-lempinimi tulee ranskan ski randonnee -sanoista ja skinnaus viittaa skineihin eli nousukarvoihin. Skimolyhenne tulee ski mountaineering -nimestä.
Nopeaa etenemistä tuntureilla
Ski touring -välineet ovat erinomaiset monipuoliseen tunturissa liikkumiseen, koska ne ovat nopeat niin nousuissa kuin laskuissa.
Perinteisellä hiihtovaelluksella vaativaan laskuun avotunturissa voi tuhrautua helposti yksi ylimääräinen tunti, kun tunturin rinnettä joutuu luovimaan mahdollisimman loivasti edestakaisin. Epävarma laskeminen kuluttaa myös voimia.
Koska ski touring -kengän varren ja kantapään saa lukittua, laskeminen on huomattavasi helpompaa kuin esimerkiksi perinteisillä tunturisuksilla, puhumattakaan pitkistä tai leveistä metsäsuksista. Liukulumikenkä taas ei sovellu kovalla alustalla laskemiseen ollenkaan.
Myös nousuissa skimot ovat nopeat.
– Kun Pallaksen pihasta lähtee porukkaa lumikengillä, liukulumikengillä, metsäsuksilla ja skinnausvälineillä, niin aina skinnausvälineillä liikkuvat ovat ensimmäisenä tunturin huipulla, Panu Jyrä sanoo.
Toki kapeat maastohiihtosukset ovat tuulenpakkaamalla kovalla lumella ylivoimaisesti nopeimmat kulkupelit loivissa nousuissa, mutta niillä laskeminen onnistuu vain taitureilta. Ski touring -välineillä laskeminen sen sijaan on todellinen nautinto.
Opastettuja retkiä kaikentasoisille
Ylämäkien nouseminen on niin hyvää kestävyysharjoittelua, että se on monien polku- ja vuorijuoksijoiden pääasiallinen harjoitus- ja kilpailumuoto talvella. Myös Suomessa yhä useampi polkujuoksija harjoittelee talvella hiihtovaellusvälineillä.
Osa norjalaisista maastohiihtäjistä nautiskelee myöhään keväällä tuntureiden rinteillä kiiveten ja laskien. Huippusuunnistajista lajin tunnetuimpia harrastajia on hiihtosuunnistuksessakin menestynyt ruotsalainen Tove Alexandersson. Ex-maajoukkuehiihtäjä ja suksitaituri Mari Jylhä nautiskelee hiihtämisestä myös skinnailemalla.
Panu Jyrä opastaa Sport Corner Ylläksen retkiä kaikentasoisille tunturissa liikkujille. Hänen mielestään jokainen lumikengät tai liukulumikengät vuokraava ihminen voisi yhtä hyvin vuokrata ski touring -välineet.
– Kevyillä vaellusvälineillä voi tehdä kaiken saman ja paljon enemmän. Se on helppoa liikkumista tuntureilla ja luonnosta nauttimista.
Maastohiihtäjänkin kannattaa kokeilla
Myös maastohiihdon aktiiviharrastajia Panu Jyrä kannustaa kokeilemaan lajia. Viime talvena hänen opastamallaan retkellä mukana oli reippaasti yli 60-vuotias mies, joka ei ollut eläessään kokeillut laskettelusuksia.
– Koska hän oli hiihtänyt paljon maastohiihtosuksilla, laskemisessa ei ollut mitään ongelmaa. Ensimmäisen laskun Lainion Lumikurusta hän tuli auraten. Kolmannen laskun jälkeen kukaan ei olisi voinut tietää, ettei mies ollut koskaan ennen seissyt laskettelusuksilla.
– On mahtavaa nähdä päivän aikana, miten hiihtoa harrastaneet ihmiset kehittyvät. En erityisesti opeta laskutekniikkaa, vaan minun tehtäväni on viedä ihmiset turvallisesti hienoihin paikkoihin. Etsin parhaat nousureitit ja kaikille sopivimmat laskut, joissa he nauttivat ja tuntevat olonsa turvalliseksi.
Myöhään keväällä vaellushiihto kevyillä välineillä sopii myös kilpahiihtäjän ohjelmaan. Toukokuun lopulla pitkien mäkien nouseminen kehittää kestävyyttä tehokkaasti, ja jalat saavat hieman erityyppistä rasitusta.
Keveys tuo suksimiseen nautinnon
Ski touring sekoitetaan usein vapaalaskuun. Raskailla vapaalaskuvälineillä pääsee toki ylöspäin, mutta ne on suunniteltu selkeästi vain alaspäin menemiseen.
Keveys on ski touring -välineissä valttia, sillä yli 95 % ajasta vietetään ylämäessä. Jos yhdessä jalassa on painoa lähes kolme kiloa vähemmän, sillä on suuri merkitys.
– Vapaalaskussa käytettävä suksi jykevämmän siteen kanssa painaa helposti yli kilon enemmän kuin ski touring -suksi. Kapeampi suksi riittää laskemiseen hyvin Suomen oloissa, koska pehmeää lunta ei ole kahta metriä kuten vuoristossa. Myös vapaalaskusiteet ja monot ovat raskaammat. Ero on merkittävän suuri.
Helpoimmin hiihtovaellukseen pääsee kiinni vuokraamalla itselle ja käyttötarkoitukseen sopivat välineet.
– Hankimme viime talvena Ylläkselle vuokraamoon Dynafitin kaikkein kevyimpiä välineitä ja aloitimme merkin maahantuonnin viime keväänä. Tällä hetkellä kattavin valikoima on Äkäslompolossa Sport Cornerissa, mutta myös Pallakselta ja Leviltä voi vuokrata keväällä Dynafitin kevyitä välineitä, Panu Jyrä kertoo
Lumivyöryriski on todellinen
LAPIN VAELLUSHIIHTOKAUDEN alku vaihtelee. Joskus lumet tulevat vasta joulukuun puolivälissä, mutta tänä talvena Ylläksellä oppaana toimiva Panu Jyrä on käynyt laskemassa Kesänkitunturilla lokakuun puolesta välistä lähtien.
– Alkukauden lumiolot ovat haastavat. Rakkakivikossa ei voi liikkua turvallisesti, jos ei tunne maastoja. On tiedettävä hyvin tarkkaan kivettömät reitit, joita pääsee turvallisesti alas.
Keväällä lunta saattaa riittää Pallaksella kesäkuulle asti.
Lapissa lumivyöryriskiin vaikuttaa olennaisesti tuuli, joka kuljettaa nopeasti paksuja lumikinoksia paikasta toiseen.
– On tiedettävä, mihin kohtaan rinteitä tuuli kasaa lunta. Viime talvena oli pitkiä jaksoja, jolloin lumivyöryriski oli 3, mutta joka päivä löytyi silti turvallisia rinteitä.
– Kahdessa päivässä loistava lasku saattaa muuttua laskukelvottomaksi myrskytuulen kuljettaessa lumen pois ja kasatessa sen johonkin toiseen paikkaan paksuksi vyöryherkäksi kinokseksi, Jyrä varoittelee.
Lämpötilan vaihtelut ja lämmin föhntuuli voivat muuttaa paksun puuterilumen epävakaaksi. Lämpöaaltoa seuraavalla pakkasella pintaan muodostuu jäinen kerros, mutta jos kovan pinnan alla oleva lumi on muuttunut sokeriseksi isokiteiseksi kerrokseksi, se on hyvin epävakaa eikä enää kiinteydy. Jos lunta tulee lisää, lumen paino saattaa saada koko patjan liikkeelle ennemmin tai myöhemmin.
– Keväällä tilanne usein helpottuu, koska lumikerros on asettunut. Toisaalta kovat lämpötilan vaihtelut lisäävät lumivyöryriskiä. Lumivyöryennusteita ei voi antaa pitkälle. Todellisen tilanteen näkee vain paikan päällä.
Lue myös:
TEKSTI JA KUVAT SEPPO ANTTILA
Hiihto 2/2022