Juoksuvaellus – kevyemmin, nopeammin ja kauemmas

Pitkiä matkoja kannattaa kokea muuallakin kuin kisoissa. Omaan tahtiin edettävät juoksuvaellukset tarjoavat juuri haluamassasi suhteessa fyysisyyttä, luontoelämyksiä ja lepoa. Jos lähdet matkaan kaverin kanssa, aikaa tarinointiin riittää.

Suopursu tuoksuu voimakkaasti ja järripeippo jäkättää kuusen latvassa. Viikon jatkunut alkukesän lämpöaalto on saanut koivujen hiirenkorvat paisumaan kanin käpälän kokoisiksi, mutta inisevät hyttyset loistavat toistaiseksi poissaolollaan. Pitkospuut painuvat märkää rahkasammalta vasten askeleitteni alla.

Kuuluiko edestä rasahdus? Hiljennän vauhtia, ja haen katseellani metsän rajalta karhua tai vähintään peuraa. Salamajärven kansallispuiston tunnuseläimeen, metsäpeuraan, on hyvinkin todennäköistä törmätä, sillä alueella elelee toista tuhatta yksilöä. Taidan kuitenkin kuulla omiani.

Kiihdytän vauhdin takaisin juoksuun. Jalka nousee kevyesti. Nautin vapaudesta – tunnen lentäväni! Aamulla lauloin vielä suvivirttä työpaikallani. Muutamaa tuntia myöhemmin olen jo täysin lomatunnelmissa. Olen saanut ystäväni Julia Silvennoisen kylään ja tarkoituksemme on viettää vuorokausi luonnon helmassa. Koska aikaa ei ole hukattavaksi, päätämme viettää sen mahdollisimman tehokkaasti. Olemme juosseet Julian kanssa peräkkäin satoja kilometrejä. Samaa ohjelmaa on tiedossa tällekin kerralle.

Nyt meiltä ei kuitenkaan löydy numerolappuja rinnasta. Pidemmät polkujuoksukisat ja -tapahtumat ovat opettaneet meille juoksurepun pakkaamista ja energiahuoltoa, joista on hyötyä tälläkin reissulla.

Pakatessamme harkitsemme tarkkaan mukaan otettavat vaatteet ja varusteet. Puramme reppujamme useampaan kertaan. Käymme tavaroita läpi, karsimme ja punnitsemme.