Ari Luusua – Huono väsymään

ari luusua

Pitkissä klassikkohiihdoissa menestyvä Ari Luusua tunnetaan yli tuhannen tunnin vuosittaisista treenimääristä ja värikkäistä tempauksista. Sitkaassa kunnossa oleva rovaniemeläinen toivoo kärkikamppailuihin tulevaisuudessa muitakin suomalaishiihtäjiä.

Ari Luusuan 5. sija Vasaloppetissa ja kolmas 100-kilometrisessä Årefjällsloppetissa ovat kuluneen hiihtokauden kovimmat suomalaissuoritukset. Samaan kategoriaan voi nostaa vain naisten viestipronssin, miesten parisprintin hopean ja Iivo Niskasen kauden parhaan hiihdon.

Edellisen kerran suomalaishiihtäjä on nähty Vasaloppetin kärkisijoilla vuonna 1979, kun Pauli Siitonen taipui loppusuoralla toiseksi Ola Hassiksen jälkeen.

Ski Classics -sarjassa vielä viime kaudella Vltava Fund Ski Teamia edustanut Luusua on kerännyt menestystä kaikilta hiihtomatkoilta sprintistä lähtien. Simossa syntynyt 33-vuotias rovaniemeläinen on voittanut Suomen cupin ja hiihtänyt useita SM-mitaleja ja yltänyt maailmancupissa 9:nneksi.

Sprintti oli aiemmin hänen päämatkansa, mistä ei ainakaan ole haittaa maratonhiihtojen loppukireissä.

– Kaikkea on tullut hiihdossa kokeiltua. Ei ole ollut väliä, mikä on matka tai hiihtotapa. Olen aina nauttinut kisailusta ja nautin edelleenkin. Pidän porukkatreeneistä, joissa otatetaan mies miestä vastaan. Edelleenkin tekisi mieli hiihtää lyhyempiäkin matkoja, Ari Luusua sanoo

Perheen tuki auttaa jaksamaan

Hiihtopiirien kummajaiseksi ja jopa hiihtoherrojen kauhuksi tituleerattu urheilija on rento ja räväkkä lappilainen, joka tunnetaan hurjasta harjoittelustaan. Tunteja on kertynyt jo useampana kautena vuodessa yli 1000 ja yksittäisille hiihtolenkeille pituutta yli 250 kilometriä.

Myös valmentaja Pekka Vähäsöyringin luonnehdinta on osuva: ”Ari on huono väsymään.” Luusua tunnetaankin ilmiömäisestä kyvystään pysyä matkassa mukana väsyneenäkin.

Värikkään uransa aikana Luusua on joutunut rahoittamaan urheiluaan erilaisilla tempauksilla aina tanssien järjestämistä myöten.

– Kyllä minä täällä Rovaniemellä aika lailla omillani olen pyörinyt. Suomessa on vähän tietoa pitkien hiihtojen harjoittelusta, enkä ole minkään liiton tai järjestelmän alainen. Paras tuki tulee kotoa avopuoliso Riikka-Liisa Räsäseltä ja valmentaja Pekka Vähäsöyringiltä.

Yhdeksi menestyksensä salaisuudeksi Luusua mainitseekin perheen. Kevättalvella hänestä tuli tyttövauvan isä.

– Vuosien kova työ alkaa väistämättä näkyä, mutta 33-vuotiaaksi piti elää, ennen kuin ymmärsin, miten tärkeää on, että myös kotiasiat ovat kunnossa, Luusua totesi Radio Suomi Rovaniemen haastattelussa huhtikuussa.

Tyttären syntymän rinnalla myös urheilu-uraan tuli uusi näkökulma ja samalla lisää henkistä voimaa harjoitteluun.

Rovaniemen Santa Sportin matolla tasatyöntöä harjoitteleva Luusua on ollut tuttu näky. Avopuoliso on seurannut näitä harjoituksia paljon ja pystyy kilpahiihtäjänä antamaan hyviä vinkkejä ja palautetta.

ari luusuaKilpahiihtäjänä avopuoliso Riikka-Liisa Räsänen pystyy antamaan kumppanilleen hyviä vinkkejä harjoitteluun.

Uusi talli parantaa mahdollisuuksia

Kevät toi muitakin suuria uutisia Luusuan uralle. Kahden vuoden pesti tšekkitalli Vltava Fund Skiteamin kanssa päättyi, ja hiihtokansa odotti toukokuussa kuumeisesti, nähdäänkö Luusua tänä vuonna kenties uudessa suomalaisryhmässä vai pääseekö hän johonkin huipputalliin. Ainakin saavutusten perusteella neuvotteluasemat ovat hyvät.

Jutuntekohetkellä hiihtäjä ei vielä voinut paljastaa suunnitelmiaan, mutta myönsi, että suomalaistallissa olisi ainakin jossain vaiheessa hieno hiihtää.

– En pistäisi pahaksi, jos tallissa olisi vain suomalaishiihtäjiä ja rahoituskin tulisi kotimaasta, hän sanoi toukokuussa.

– Kun joku uskaltaa heittäytyä tosissaan ja menestyy, se nostaa lajin arvostusta ja vie sitä eteenpäin. On ollut mukava nähdä, että pitkän matkan hiihto nousee Suomessa. Suomihan on ollut 1970- ja 1980-luvulla lajin kärkimaita. Nyt olemme ikävä kyllä kaukana perässä.

Hänen mielestään Suomessa havahduttiin liian myöhään siihen, ettei Pauli Siitoselle ja kumppaneille tullut seuraajia ja huomio kiinnittyi vain normaalimatkoille. Finlandia-hiihto voisi hänen mielestään edelleen nostaa lajin statusta.

– Finlandia on tunnetuin pitkä hiihto Suomessa. Siihen ei tarvitsisi tehdä isoja muutoksia ja ottaa hiihtoon Ski Classics -status, jolloin lajin arvostus Suomessa nousisi tätäkin kautta.

– Taaksepäin ei voi mennä. Painamme eteenpäin ja yritämme saada pitkät hiihdot nousuun. Olisi mukavaa, jos kärkiletkassa olisi tulevaisuudessa muitakin suomalaishiihtäjiä.

Urheilupolitiikkaa tulee aina olemaan

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa Juoksija.fi digi. Saat rajattoman lukuoikeuden kaikkiin Juoksija.fi:n artikkeleihin, mukaan lukien lehtien lehtiarkistot.

 Juoksija.fi digi

  • Juoksu, hiihto, pyöräily, triathlon, suunnistus
  • Liikkujan hyvinvointi ja terveys
  • Digitaaliset lehtiarkistot
  • Juoksija-kortti
  • Nettivalmentaja

Vain 9,90 €/kk

Tilaa digi Olen jo tilaaja

Vastaa