Juokseminen mielletään joissakin yhteyksissä tasaiseksi puurtamiseksi. Tylsää jumputtamista, joka on aina samanlaista. Voihan se joskus sitäkin olla.
Viime aikoina olen ollut havaitsevinani ilmiön, että juoksijoiden keskuudessa onnistumiset ja vastoinkäymiset vaihtelevat hyvinkin lyhyellä aikajänteellä.
Erilaiset vammat ja etenkin koronaviruksen suuri levinneisyys ovat johtaneet siihen, että juoksuporukoissa mennään vähän epätahtiin. Päivän tai viikon vire saattaa vaihdella paljon. Yksi on telakalla vamman takia, toinen ennätyskunnossa, kolmas tauolla koronan takia. Hammasta purraan.
KISATAVOITTEET on pakko jättää syrjään, jos keho ei pysty työskentelemään täysillä. Kestävyysjuoksu ei kuitenkaan ole kärsimättömän hommaa. Jos tauko on muutaman viikon, se ei kokonaisuutta pilaa.
Harmittelin omaa treenitaukoani juoksukaverilleni. Olin allapäin ja kerroin, että olin joutunut kieltäytymään houkuttelevista yhteistreeneistä. ”No, ainakin sinua pyydetään mukaan”, hän vastasi. Viikkoa myöhemmin osamme olivat vaihtuneet. Itse palailin treeniin, hänelle tuli taukoa.
Samaa kärsivällisyyttä kysytään myös huipuilta. Eugenen MM-kilpailuissa Topi Raitasen vire oli kateissa. Kunto ei kuitenkaan kadonnut mihinkään, vaan muutamaa viikkoa myöhemmin Raitanen juoksi Münchenissä ylivoimaiseen Euroopan mestaruuteen.
JUOKSUVALMENTAJA ja kilpajuoksija Aki Nummela kirjoittaa jutussa Maratoniskuun! puolen vuoden maratonprojektin huipentavasta 2–3 kuukauden maratonille valmistavasta jaksosta. Maratonin special-harjoituksia tarvitaan, jotta kehosi ja pääsi tottuvat kuninkuusmatkan vaatimuksiin.
Motivaatio törmää usein realismiin. Halu harjoitella voi kilpistyä ajanpuutteeseen, terveyshuoliin tai vaikkapa säähän – liian kuumaan tai kylmään.
Vaikka juoksija haluaisi juosta, tauko tekee monesti hyvää. Aallonpohjat risovat, mutta nousussa on kieltämättä mukavaa.
Tärkeintä on kuitenkin se, että teet itsellesi sopivaa, oman päivän vireesi huomioivaa treeniä.
SOPIVASTI AJOITETTU harjoittelun tehostaminen voi tuoda miellyttävän tunteen. Vaikka juoksu tuntuu samalta, pääset rutiinisuorituksella parempaan kuin aiemmin huippupäivänäsi. Sehän se motivoi. Motivaatiosta harjoittelemiseen, kilpailemiseen ja menestymiseen kertoo myös kestävyysjuoksija Mika Kotiranta.
Juoksu. Liike. Hiki. Huohotus. Syvä henkäys. Yläfemmat. Jes, hyvä treeni! Tätähän me kaipaamme. Oli motiivi mikä tahansa.
PENA REKIRANTA, TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ
PENA@JUOKSIJA-LEHTI.FI
Juoksija-lehti 6/2022