Fluoritestit alkavat kansallisissa kisoissa

Kansallinen fluorikielto saa seurakseen valvonnan. Testaaminen nostaa kisojen hintaa kahdella eurolla

Fluorivoiteiden kansallinen kielto päättää niiden käytön Hiihtoliiton ja Ampumahiihtoliiton alaisissa kilpailuissa sekä liittoon kuuluvien seurojen kisatoiminnassa kaudesta 24–25 alkaen. Kansallinen päätös on jatkumoa kansainvälisten lajiliittojen viime kaudella alkaneisiin fluorikieltoihin.

Kansallinen kielto koskee sekä massahiihtoja että kisoja, joihin osallistujalta vaaditaan lisenssi tai skipassi. Kansallisen valvonnan valmistelu kesti kaksi vuotta. Käytännön testityön toteutuksen suunnitteli pienempi muutaman hengen ryhmä, joka luonnehtii testisuunnitelmaa kattavaksi. Testauksen pääpaino on kansallisissa mestaruus- ja näyttökilpailuissa sekä FIS-pisteitä tuovissa kisoissa.

Testit tehdään kansainvälisistä kisoista tutulla menetelmällä. Kansallisesti testaajien käytössä on kaksi laitetta, joiden lisäksi testereitä lainataan tarvittaessa naapurimaista ja alan toimijoilta. Maailmancupiin kansainvälinen hiihtoliitto FIS tuo omat laitteensa ja testiympäristönsä.

Kansallista kiellon toteutusta suunnitellut Mikko Rantanen vastaa tulevalla kaudella fluoritestauksesta myös hiihdon maailmancupissa.

– Valvontalaitteen kehityksestä vastaavat kansainväliset lajiliitot FIS ja IBU. Testausmenettely todettiin toimivaksi viime kauden aikana. Mallinnus kehittyy jatkuvasti, kun mittauksia saadaan lisää ja uusia tuotteita tuodaan markkinoille, Rantanen kertoo.

Tavoitteena nolla hylkäystä

Valvonta alkaa Vuokatin Suomen Cupista, jossa testaajat ovat näkyvästi esillä. He jakavat myös tietoa fluorikiellosta sekä tarjoavat mahdollisuuden vapaaehtoisiin ennakkotesteihin suksien onnistuneen puhdistuksen varmistamiseksi. Erityisesti alkukaudesta vastaavia testimahdollisuuksia pyritään tarjoamaan muutoinkin.

Tiedon jaolla, ennakkotesteillä ja keskustelutilaisuuksilla testiryhmä pyrkii peräti tavoitteeseen, ettei kauden aikana yksikään suksi johtaisi kisassa hylkäykseen.

Fluorittomuus koskee myös juniorihiihtoa. On selvää, etteivät testaajat laitteineen ehdi jokaiseen kisaan, mutta he ovat ainakin nuorten mestaruuskisoissa sekä Hopeasommassa.

Nuorten kohdalla testaajat haluavat korostaa testaukseen liittyvien käytäntöjen oppimista sekä reilun pelin merkitystä osana kilpailemista. Muutoksen reilussa toteutuksessa ovat tärkeitä juniorihiihtäjien tukijoukot.

Kansallisen fluorivalvontaryhmän vetäjä Teemu Lemmettylä kertoo viimeistään viime kauden osoittaneen, että fluorittomuus on osa nykyistä kilpahiihtoa.

– Myös kansallisella tasolla meidän on syytä tulla tutuiksi fluorittomuuden kanssa ajatellen kansainvälistä kilpailukykyä.

Lemmettylän mukaan merkittävistä hiihtomaista Suomen lisäksi vain Venäjä ei aloittanut fluorien testaamista kansallisissa kisoissa viimeistään viime kaudella.

Testiin vartti ennen väliaikalähtöä

Lajiliitot kouluttavat kansallisia valvojia testaamisesta vastaavan henkilön avuksi. Lisäksi kisojen yhteydessä testaamista voidaan kouluttaa kilpailunjärjestäjien valitsemille ihmisille, jotta testit hoituvat sujuvasti.

Hiihtoliiton täytäntöönpanoryhmän testaajat saavat matka- ja kulukorvaukset kuten TD-työssä. Pienehköjä liiton alaisia kisoja järjestävissä seuroissa testaamisen tuoma lisäkulu on saattanut epäilyttää.

Aiemmasta ajatuksesta poiketen kulu ei kohdistu testattaviin kisoihin vaan jakautuu kaikkiin Hiihtoliiton alaisiin koitoksiin. Hiihtoliiton Kilmo-ilmoittautumisen kautta maksettavista osallistumismaksuista liiton osuus kasvaa kolmesta eurosta viiteen. Kertyvät lisärahat Hiihtoliitto kohdistaa fluorivalvontaan ja sen kehittämiseen.

Toisaalta fluorittomilla tuotteilla pulveroinnin omatoimihinta Lemmettylän mukaan pienenee, koska tuotteet ovat riittoisampia. Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukan budjetoinnissa yhden pulveroinnin kustannus puolittui 20 eurosta kymmeneen euroon.

Osaavalle testaajalle laitteen käyttö on nopeaa, sillä yhden parin testaaminen vie vajaasta minuutista kahteen. Silti testaaminen vaikuttaa kilpailujen aikatauluttamiseen. Ratkaisut noudattelevat kilpailumuodon mukaan maailmancupin malleja.

Esimerkiksi väliaikalähdössä suksi voidaan vaatia testiin 15 minuuttia ennen omaa lähtöaikaa. Massahiihdoissa testaaminen painottuu maaliin, jolloin koitos voi alkaa ainakin jotakuinkin tutulla ajoituksella.

Ampumahiihdossa yhteisvoitelua käytetään yhtenä fluorittomuuden toteutustapana, joskaan se ei poista testausmahdollisuutta.

Fluorikiellon valvonta pohjautuu kansainvälisten lajiliittojen sääntöihin. Niiden tueksi on tehty kansalliset ohjeistukset Hiihtoliiton sivuille. Ohjeilla voidaan määritellä esimerkiksi hylkäykseen johtava testituloksen arvo, joskin suunnitelmana on käyttää FIS:n kanssa samaa rajaa.