Lisää kierroksia urheilusomesta

Someen päätyvät todennäköisimmin hienoimmat kelit ja kuvauksellisimmat hetket, joskaan päivitykset eivät ole enää pelkkiä karkkipäiviä, kimallusta ja sadonkorjuuta. Toisinaan kuvia on hauska suunnitella ja toteuttaa, vaikka kyse olisi esitysluonteisesta hetkestä. Kuva Aapo Laiho
Lukulistalle
ClosePlease login

Voimavara vai energiasyöppö? Miten hiihtäjä käyttää ja rakentaa sosiaalista mediaa siten, että plussat ylittävät miinukset.

Sosiaalisesta mediasta saa iloa, tietoa ja inspiraatiota liikuntaharrastuksiin. Toisaalta somesta puhutaan usein ikävänä, addiktoivana ja pahaa mieltä levittävänä foorumina. Tutkija Ethan Krossin ja hänen kollegoidensa (2020) sometutkimuksessa kävi ilmi, että sosiaalisessa mediassa ei ole itsessään mitään hyvää tai huonoa.

Edistääkö vai haittaako some hyvinvointia, riippuu siitä, miten, miksi ja ketkä käyttävät somea. Tässä jutussa annamme vinkkejä ja näkökulmia siihen, miten somea voi käyttää hyvään.

Viihdettä, yhteyksiä ja tietoa etsimässä

Digilaitteet ja sosiaalinen media ovat vakiintuneet osaksi jokapäiväistä elämäntapaa. Somella voi olla voimakaskin vaikutus ihmisten identiteetteihin, tapoihin liikkua ja jopa ihmissuhteisiin sekä paikallisissa että globaaleissa urheiluyhteisöissä.

Someyleisössä on tunnistettu erilaisia käyttäjäryhmiä kuten tiedonhakijat, viihtyjät ja shoppailijat. Heillä on erilaisia tarpeita olla somessa, ja siksi hyvin erilainen sisältö miellyttää kutakin ryhmää.

Tiedonhakijalle on tärkeää kanavan ja seuraamansa somevaikuttajan luotettavuus ja sisällön tietopitoisuus. Esimerkiksi harjoitteluun ja varusteisiin liittyvää luotettavaa tietoa arvostetaan.

Viihtyjä puolestaan seuraa somessa persoonallista, nautinnollista tai hauskaa sisältöä. Shoppailijat ostavat vaikuttajien suosittelemia tuotteita ja jakavat suosituksia myös muille. He kokevat, että somevaikuttajien motiivina ei ole ansaita rahaa, vaan jakaa aitoja kokemuksia ja osoittaa omaa asiantuntijuuttaan aiheeseen. Shoppailijat myös luottavat helposti, eivätkä kaipaa vaikuttajalta kovin syvää asiantuntijuutta aiheeseen.

Muitakin syitä somen vetovoimaan riittää. Niitä ovat ihmiselle tärkeä yhteisöllisyyden tarve sekä tarve jakaa tunteita ja mielenkiinnon kohde muiden samanhenkisten kanssa. Somessa se on helppoa, koska algoritmit edesauttavat kuplien syntyä.

Sukupolven sisällä syntyneet jakavat Violet Lazarevicin mukaan keskenään samankaltaisia elämänkokemuksia, asenteita ja uskomuksia. Lisäksi sukupolven yksilöllä on Pauliene Rasan ja Karina Sednevan mukaan todennäköisesti tietty tulotaso, maailmankuva, sosiaalinen status ja mediankäyttötapa. 

Toki joka ikäluokasta löytyy poikkeuksia, ja tärkeintä onkin olla tietoinen omista somen käytön motiiveista ja siitä, mitä some itselle antaa.

Etenkin nuoret käyttävät somea yhteydenpitoon verkostoissa, jotka voivat olla globaaleja ja joissa trendejä ja ajatuksia jaetaan jatkuvasti. Keskustelut limittyvät kätevästi virtuaalisen ja reaalimaailman välillä ja niihin paetaan tylsyyttä. Somessa viihdytään ja pidetään hauskaa.

Perimmäinen tavoite monelle on oman imagon ja roolien rakentaminen suhteessa muihin ihmisiin. Suuri määrä tutkimusta ja teoriaa tukee vanhaa jo vuodelta 1956 olevaa Erving Goffmanin teesiä: Käytämme suuren osan ajastamme yrittääksemme hallita sitä, mitä muut ajattelevat meistä. Somessa tuota mielikuvaa on helpompaa hallita kuin arjessa.

Esimerkiksi hiihdossa, juoksussa ja maastopyöräilyssä jaetaan oman kehon suorituskykyyn liittyviä tunteita ja vauhtilajeissa myös riskinottoon liittyviä vaikutelmia kuvin ja videoin. Yleistäen miehillä tilit kertovat oman maskuliinisuuden, rohkeuden ja sitkeyden tarinaa. Naiset puolestaan jakavat useammin oman feminiinisyyden ja kauneuden tarinaa suorituskykyä esittelevien sisältöjen lisäksi.

Kuvakulmien ja rajausten oivallukset tuovat kuviin kiinnostavuutta ja huomioarvoa. Rapsakat pakkaspäivät ovat usein hurjan kauniita, mutta lyhyenkin kuvaushetken jälkeen sormien lämmittely saattaa vaatia monta kilometriä. Kuva Tomi Savolainen

Tukea, tietoa ja positiivista vertailua

Itsensä vertaileminen muihin voi olla tekemistä tukevaa ja vahvistavaa. Muiden esimerkki ja onnistumiset voivat antaa uskoa myös omiin mahdollisuuksiin. On tärkeää tiedostaa, millä tavalla vertailua tekee ja keneen itseään vertaa. Jatkuva vertailu itseä kovempitasoisiin voi olla myös lannistavaa.

Omaan itseen vertailu on hyvä lähtökohta. Kun vertaat kehittymistä itseesi, voit olla iloinen omasta edistymisestä. Aina et tietysti voi rikkoa ennätyksiä, mutta pitkään harrastanut ihminen tietää oman normaalitason, johon voi aina palata.

Toki hyvällä harjoittelulla myös oma taso voi nousta iästä riippumatta, kun mittarit on fiksusti asetettu. Tärkeintä on tiedostaa, mikä palvelee juuri sinua ja hyvää elämääsi.

Someyhteisöt voivat vaikuttaa positiivisesti hyvinvointiin henkilöillä, joilla elämä on ennestään tasapainossa. Somen kautta voi ylläpitää suhteita verkostoon ja sieltä saa helposti käsityksen kaverin hyvinvoinnista, minkä seurauksena on mahdollista tarvittaessa tarjota tukea. Loukkaantumisen jälkeen on helppoa saada kuntoutusohjeita ja tsemppiä lajitovereilta. 

Toisaalta heillä, joilla on itsetunto-ongelmia tai taipumusta masennukseen, sosiaalisen median on todettu pahentavan oireita ja lisäävän itsetunto-ongelmia. Se mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle. Vertaileminen jollakin osa-alueella itseä parempiin voi Krossin tutkimuksen perusteella lisätä ulkopuolisuuden kokemusta suhteessa lajitovereihin.

Bernard Rimen Social Sharing Theory of Emotions -teorian mukaan vertailu muihin auttaa meitä saavuttamaan kaksi tavoitetta. Saamme sosioemotionaalista tukea muilta ihmisiltä tunteidemme vahvistamiseksi ja kokemuksemme normalisoimiseksi. Lisäksi tyydytämme kognitiivisia tarpeitamme. Eli saamme neuvoja muilta, jotta ymmärrämme paremmin kokemuksiamme ja jotta tietopohjamme voisi kasvaa.

Inspiraatio ja ideat leviävät

Inspiraatio välittyy helposti somessa. Videot ovat erinomainen tapa välittää henkilökohtaisia tunnelmia ja tietoja. Tutkijat Jessica Gioglio ja Ekaterina Walter kertovat kirjassaan, että yli 90 prosenttia aivoihin välitetystä tiedosta on visuaalista ja ihminen käsittelee visuaalisen informaation aivoissa 60 000 kertaa nopeammin kuin tekstin.

Kehittyneiden tietoliikenneverkkojen ja aina käsillä olevien kuvauslaitteiden ansiosta kuvia ja videota käytetään yhä enemmän. Kuvat ja videot vaikuttavat tunteisiin. Ei ihme, että kuvan ja videon merkitys on kasvanut some-palveluissakin.

Instagram on erityisen suosittu alusta urheilijoiden keskuudessa. Monet heistä käyttävät sitä kuvien ja lyhyiden videoiden jakamiseen urheiluharrastuksistaan ja elämäntavoistaan ystävilleen, perheelleen ja muille seuraajilleen, joista viimeisiä voi kertyä valtavasti.

Tekemistä taustoittavat lähetykset Instagramissa ovat suosittuja esimerkiksi hiihtokisojen yhteydessä. Niissä urheilijat tuovat katsojan lähelle ja saavat sanomansa suoraan seuraajilleen ilman perinteisen median mahdollisia tulkintoja tai kysymyksiä.

Paljon seuraajia keränneet vaikuttajat eli ambassadorit ja influensserit mainostavat esimerkiksi juoksukenkiä, -vaatteita, ravinteita ja tapahtumia omissa somekanavissaan.

Uusi vaikuttajaryhmä ovat sinnfluensserit. Termi juontuu saksan sanasta sinn eli järki. He levittävät ekologista ja kestävää elämäntapaa somessa.

Vastuullisuus on koko ajan nouseva trendi myös urheilumaailmassa. Vegaanius on yleistä polkujuoksuyhteisössä ja niukka elämäntyyli yleisemmin tavoiteltua ylipäänsä juoksussa kuin muissa lajeissa. Ilmiöt syntyvät ja leviävät nopeasti juuri somessa.

Ota some rengiksi

On helppoa ja inhimillistä jäädä kiinni laitteiden jatkuvaan viriketulvaan ja someselailuun. Kirjassa Kadonnut keskittymiskyky Johann Hari kertoo koodarista, joka katui jälkeenpäin kehittämäänsä kännykän vieritystoimintoa. Hän huomasi, kuinka haitallista helpon selailtavuuden tuoma addiktio oli ihmisille.

Monet tutkimukset viittaavat siihen, että somella on pieni, mutta merkittävä negatiivinen vaikutus hyvinvointiin. On kuitenkin virheellistä päätellä, että sosiaalisessa mediassa olisi vain vähän hyvää. Somen vaikutus hyvinvointiin on monimutkaisempi asia.

Sosiaalinen media tarjoaa ihmisille uudenlaisia alustoja vuorovaikutukseen ja yhteisöllisyyteen. Yhtenevät todisteet osoittavat, että vaikutus meidän ja muiden hyvinvointiin riippuu siitä, kuinka somepalveluja käytämme.

Hiihtäjille tuttu flow on hieno kokemus, jonka voi saavuttaa ainoastaan elämällä hetkessä, omien kykyjen ylärajoilla ponnistellessa, kehon ja mielen yhteyden toimiessa. Flow-hetket tekevät elämästä merkityksellistä ja siksi niitä kannattaa vaalia.

Hyvä treeni voi mennä pilalle, jos puhelimelle antaa keskeyttämisen vallan. Mikäli kännykkä on herkästi kädessä ja somepäivitykset mielessä, voi flow-kokemukset menettää. Anna mielelle ja hermostolle sekä läheisillesi aikaa myös ilman laitteita. 

Sometärpit

1. Ole linjassa omien arvojesi ja tilisi ydinajatuksen kanssa.

2. Ole rohkeasti oma itsesi ja anna muille tilaa tehdä samoin.

3. Poista näkyvistä tilit, jotka heikentävät hyvinvointiasi lisäämällä stressiä tai huolta.

4. Kännykkä pois pari tuntia ennen nukahtamista.

5. Jätä itsestäsi positiivinen digijalanjälki. 

Luotan aitouteen

Rebecca Ehrnrooth

Miksi käytät somea?

Nautin somen yhteisöllisyydestä! On siistiä olla yhteydessä tyyppien kanssa, joista muuten en tietäisi yhtään mitään. Erityisesti seuraan [taustoittavia] Behind the scenes -juttuja ja kaikkia aitoja tilejä, joissa ihmiset ovat oma itsensä.

Ketä seuraat somessa?

Seuraan omia kavereita ja hiihtäjiä erityisesti. Jos näen jotain triggeröivää ja ikävää sisältöä, pistän tilin mutelle [näkymättömiin]. En halua seurata ikävää ja pahaa mieltä aiheuttavaa sisältöä.

Onko sinulla somestrategia?

Olen tehnyt kandintyön urheilijabrändistä, ja senkin perusteella tehokkain ja paras tapa tehdä somea on aitous. Urheilijatarina, suorituskyky ja ulkonäkö ovat ne brändin peruspilarit, joiden varaan hyvä some rakentuu. Minulla ei ole muuta strategiaa kuin olla oma itseni ja ottaa myös huomioon yhteistyökumppanien toiveet. Sisältöideat tulevat aina hetkessä, ja en ota siitä paineita.

Mikä on ohjeesi someyleisölle?

Sano toiselle vain sellaista, mitä voisit sanoa myös kasvotusten.

Mitä toivoisit hiihtäjiltä somessa?

Kerro reilusti myös haasteista. Oma selviytymistarinasi vaikka ylikuormitustilasta voi olla inspiraation lähde muille. Ole rohkeasti oma itsesi myös somessa!

Suosikkitilit

MIEHET TOP3  

  • Ristomatti Hakola @rmhakola  
  • Johannes Høsflot Klæbo @johanneshk  
  • Emil Tarvainen @emiltarvainen

NAISET TOP3  

  • Vilma Nissinen @vilmanissinen  
  • Anna Dyvik @annadyvik  
  • Pernilla Böckerman @pernillabockerman

 

  • Instagram @ehrnroothrebecca, 6 000 seuraajaa 
  • Tiktok @rebeccaehrnrooth, 11 000 seuraajaa
  • Syntynyt 1999
  • Kotipaikka Espoo
  • Koulutus Kauppatieteiden kandidaatti, maisteriopinnot Hankenilla
  • Seura Espoon Hiihtoseura
  • Saavutukset N18 SM 15V 1. ja MM-edustaja nuorten MM-kisat Lahti 2019

Olkaa avoimia

Väinö Kotro

Miksi käytät somea?

Tykkään tehdä Instagramiin reels-videoita. Siinä pääsee harjoittelemaan luovuutta ja kokeilemaan uusia ideoita. Mielekkäintä minulle on tehdä muille somevideoita, tykkään olla kameran takana. Päivittäin tulee selailtua Instagramia ja Tiktokkia ajankuluksi.

Ketä seuraat somessa?

Seuraan Instagramissa paljon urheilijoita ja kavereitani. Tiktokissa tulee vastaan taas laidasta laitaan videoita. 

Onko sinulla somestrategia?

Varsinaista somestrategiaa minulla ei ole. Laitan sinne omanlaisia päivityksiä ja yritän antaa kuvaa sinne millaista urheilijan elämä on. Nykyään kuitenkin tykkään tehdä laadukkaita päivityksiä. 

Mikä on ohjeesi someyleisölle?

Olkaa avoimia ihmisten somepäivityksille.

Mitä toivoisit hiihtäjiltä somessa?

Toivoisin hiihtäjiltä somessa laajempaa päivittelyä tekemisistään ja päivittämään rennoin mielin somea. Osalla tuntuu olevan vain yhteistyökumppanipäivityksiä tai kisakuvia kisaviikonlopulta. Sellainen saattaa olla vähän kuivaa sisältöä yleisölle. En toki itsekään ole vielä mikään priimus omalla sometilillä.

Suosikkitilit

MIEHET TOP3

  • Petter Northug @jantelov1  
  • Verneri Suhonen @vsuhonen  
  • Ristomatti Hakola @rmhakola

NAISET TOP3    

  • Rebecca Immonen @repeimmonen  
  • Krista Pärmäkoski @kristaparmakoski  
  • Tiia Olkkonen @tiiaolkkonen

 

  • Instagram @vainokonsta
  • Syntynyt 2000
  • Kotipaikka Vuokatti
  • Koulutus Sähköasentaja
  • Seura Proski Team Oulu, Team Electrofit
  • Saavutukset 2022–2023 Suomen Cup Taivalkosen sprintti 9. ja SM-sprintti Tampere 8.

LÄHTEET

  • Hari J. (2023), Kadonnut keskittymiskyky. Bazar Kustannus. Alkuperäisteos nimellä Stolen Focus (2022)
  • Kross E. et. al. (2020) Social Media and Well-Being: Pitfalls, Progress, and Next Steps. Trends in Cognitive Sciences
  • Lazarevic V. (2012) Encouraging brand loyalty in fickle generation Y consumers. Young Consumers Vol. 13:1, 45–61 Puranen P, (2020) Kuluttajien suhtautuminen vaikuttajamarkkinointiin Instagramissa, Sukupolvet Z ja Y. Vaasan yliopisto
  • Rasa P. ja Sedneva K. (2019). The Influence of Recommendations in Social Media on Purchase Intentions of Generations Y and Z. Organizations and Markets in Emerging Economies. Vol.10:2(20), 227–256
  • Rime B. (2008) The Social Sharing of Emotion as an Interface Between Individual and Collective Processes in the Construction of Emotional Climates. Journal of Social Issues, Vol. 63, No. 2, 2007, pp. 307–322
  • Walter E., Gioglio J. (2014) The power of visual storytelling: How to use visuals, videos, and social media to market your brand. McGraw-Hill Education

TEKSTI PÄIVI LOHIKOSKI

Hiihto 5/2023

Vastaa