Kun niveliä särkee ja lihakset ovat jumissa, apu voi löytyä akupunktiosta. Monilajikuntoilija Harri Nieminen uskoo vanhaan kiinalaisen lääketieteen hoitomenetelmään.
Harri Nieminen saapuu Turun keskustassa sijaitsevaan Jouni Sjöbergin hoitotilaan pieni hiki pinnassa. Aktiivinen kuntourheilija on polkenut tuttuun tapaan kaupunkiin polkupyörällä.
Nieminen on Sjöbergin vanha asiakas vuosien takaa. Kun urheiluhieroja Sjöberg lähti opiskelemaan Helsinkiin kiinalaista lääketiedettä, Nieminen alkoi ottaa häneltä akupunktiohoitoja.
Harri Niemisellä on vahva thainyrkkeilytausta 1990-luvulta asti, mutta hän harrastaa aktiivisesti juoksuakin. Takana on sekä maratoneja että ultramatkoja. Nieminen juoksee viikoittain 2–3 lenkkiä, joiden pituus on yleensä 8–12 kilometriä. Lisäksi hän pyöräilee usein 20 kilometrin matkan töihin.
Säännöllisen liikunnan ja hyvän kehonhuollon ansiosta lihaskivut pysyvät kurissa, mutta välillä tarvitaan auttavaa kättä. Nyt kova treeni on jumiuttanut varsinkin pohjetta ja niska-hartiaseutua. Niihin olisi saatava apua, jotta treeneihin olisi mukavampi lähteä.
– Juoksijoilla ovat yleensä kipeinä pohkeet, polvet, lonkka ja alaselkä. Eli kaikki kehon osat, jotka liikuttavat jalkaa. Juoksijat tulevat useimmiten hoidattamaan särkyjä tai palautumaan rasituksesta, Sjöberg kertoo.
Juoksijalle sopii yhdistelmähoito
Yleensä Sjöberg haastattelee asiakkaan tarkasti. Hän myös selittää, mihin akupunktiota voidaan käyttää. Siitä voi olla apua moneen asiaan, esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinten vaivat, lapsettomuus, päänsärky ja raskauspahoinvointi.
Sjöberg painottaa, että juoksijoille on sopivinta yhdistää hieronta akupunktioon. Hieronnan aikana hän pystyy tunnustelemaan käsillä eniten hoitoa vaativat paikat.
Harri Nieminen asettuu hierontapöydälle ja Sjöberg levittää pyyhkeitä suojaksi. Hän aloittaa hierontakäsittelyn jalanpohjista. Sjöberg käyttää urheiluhieronnasta tuttuja otteita, jotka eivät vaadi hirveästi öljyä tai muuta väliainetta. Hän etenee järjestelmällisesti kohti keskivartaloa. Hieronnan ansiosta lihakset rentoutuvat, ja sen jälkeen itse akupunktiokin vaikuttaa nopeammin.
– Olen todennut akupunktion erittäin tehokkaaksi hoidoksi. Se tehostaa normaalia hierontaa ja vaikuttaa yllättävän nopeasti, Nieminen sanoo.
Nieminen muistelee miten hänen kyynärvartensa jumiutuivat kerran pahasti. Siihenkin pari akupunktiokertaa toi välittömän avun.
Neulojen vaikutus henkilökohtaista
Kun hierontaosuus on takana, Sjöberg kaivaa neulat esiin. Neulakammoiselle akupunktio ei ole helpoin hoitomuoto.
– Jos asiakas pelkää neuloja, käytän niitä vähemmän ja kiinnitän tavanomaistakin enemmän huomiota pistämiseen. Hieronnan takia pistäminen sattuu vähemmän.
Nieminen on tekemisissä neulojen kanssa muutenkin, sillä hän tekee ammatikseen tatuointeja.
– Itseäni ei ainakaan ensimmäinen kerta jännittänyt. Tiesin jonkun verran mitä on tulossa, ja neulat ovat kuitenkin aika ohuita. Verikokeen ottamisesta en tosin pidä, Nieminen naurahtaa.
Hygienian pitää olla akupunktiossa kunnossa. Sen takia neulojen pitää olla kertakäyttöisiä.
On aina yksilöllistä miten akupunktio tehoaa. 20 prosentilla hoidettavista ei ikivanhasta menetelmästä ole mitään vaikutusta.
Vähän neuloja, paljon vaikutusta
Jouni Sjöberg asettelee 14 neulaa ympäri Niemisen kehoa, nilkoista niskaan asti. Neulan piston suunnalla ja syvyydellä on iso merkitys. Nilkoissa on luonnollisesti huomattavasti lyhyempi neula kuin pakaralihaksessa.
– Neulojen määrässä ei ole ylärajaa, mutta käytän niitä yleensä mahdollisimman vähän. Silloin vaikutus on parempi.
Harri Nieminen nytkähtää vähän, kun Sjöberg upottaa neulan vasempaan pakaralihakseen. Se ei ole suinkaan huono asia, vaan reaktio kertoo, että akupiste on löytynyt.
– Tuntuu vähän kylmältä, muttei varsinaisesti satu. Kun neulat ovat kiinni, eivät ne tunnu juuri missään, Nieminen sanoo.
Neuloja voi asetella myös paikkoihin, joissa ei ole varsinaista akupistettä. Silloin vaikutus on paikallinen, mutta yhteyttä sisäelimiin ei ole.
Kun neulat törröttävät ihossa, on vain aikaa odotella. Sjöberg antaa neulojen tehdä vääjäämätöntä työtään potilaansa kehossa parikymmentä minuuttia.
”Olo pirteämpi ja pää toimii”
Akupuntio on hyvä vaihtoehto perinteiselle länsimaiselle lääketieteelle, joka perustuu pitkälti lääkehoitoon. Sjöberg on huomannut, että asenteet vaihtoehtoisia hoitoja kohtaan ovat muuttuneet vuosien varrella myönteisimmiksi.
– Asiakkaat ovat usein yrittäneet jo kaikkea muuta, ennen kuin tulevat akupuntioon.
Ylläpitäväksi hoidoksi akupunktio kerran kuussa riittää mainiosti. Akuuttiin vaivaan kannattaa ottaa parin kerran tehojakso ja hidastaa tahtia, kun oireet lievittyvät.
Nieminen nousee vetreästi hierontapöydältä. Jos hieronnan jälkeen pitää välttää kovaa treeniä vuorokausi, akupunktion jälkeen voi harjoitella jo vaikka samana päivänä.
Sjöberg kehottaa vielä Niemistä nauttimaan paljon nestettä, jotta kuona-aineiden poistuminen kehosta tehostuu.
– Juokseminen on paljon kevyempää, kun on hoidattanut itseään. Olo on pirteämpi ja pääkin toimii paremmin, Nieminen sanoo hymyillen.
5 000 VUOTTA VANHA HOITO
- Sana akupunktio muodostuu latinan kielen sanoista acus (neula) ja pungere (pistää).
- Akupunktuurilla tarkoitetaan neulahoitoa. Akupunktio on laajempi termi, joka kattaa koko teorian sekä pisteiden eri ärsytysmuodot.
- Vanha kiinalainen hoitomenetelmä, jota käytettiin ensimmäisen kerran 4 000–5 000 vuotta sitten.
- Aluksi käytettiin kivineuloja, jonka jälkeen neulat valmistettiin luusta, kalanruodoista tai bambusta.
- Kiinassa keisarit kielsivät akupunktuurin 1800-luvulla, mutta se säilyi kansan hoitokeinona ja nousi myöhemmin uudelleen suosioon.
- Perustuu tietoon, että sisäelimen sairaus voi ilmetä tietyllä alueella iholla. Vastaavaa sairastunutta sisäelintä on mahdollista stimuloida neuloilla.
- Vaikutuksia: särkyjen hoito, rauhoittava vaikutus, elimistön toiminnan tasapainottaminen, immuunimekanismin parantaminen, vaikutus psyykkisiin tekijöihin ja motorinen palautuminen.
- Teoria perustuu energiaan (qi). Sen mukaan ihminen on terve, kun energia kulkee kanavissa vapaasti ja sitä on tarpeeksi.
- Ihmisen kehossa on kaikkine lisäpisteineen yli 400 akupistettä.
Teksti Marko Leppänen Kuvat Vesa-Matti Väärä, Shutterstock
Juttu julkaistu Juoksijassa 8/2014