Talkkuna - älä unohda perinneruokaa

Suomalaiset ovat saaneet talkkunasta energiaa jo vuosisatojen ajan.

Tänä päivänä talkkunaa näkee kuitenkin lautasilla ja resepteissä vain harvoin, vaikka toisin voisi luulla; suositaanhan nykyään juuri talkkunan kaltaisia vähähiilidioksidipäästöisiä kasvispohjaisia perinne- ja lähiruokia. Myös juoksijan kannattaisi palauttaa ruokavalioonsa tämä terveellinen herkku.

Talkkuna koostuu paahdetusta, yleensä hyvin karkeaksi jauhetusta viljasta. Eri puolilla Suomea käytetään perinteisesti hieman eri viljalajeja, yleensä kuitenkin ohraa, ruista tai kauraa. Sen ansiosta, että siinä käytetään tavallisesti koko viljanjyvä, on talkkunassa runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita.

Lisäksi talkkuna sisältää hurjan paljon ravintokuitua, yleensä jopa lähes 30 g/100 g, ja niinpä jo viitisen lusikallista talkkunajauhoa kattaa noin puolet ravintokuidun päivittäisestä saantisuosituksesta. Ravintokuidun ansiosta talkkuna tukeekin suoliston terveydelle suotuisaa bakteerikoostumusta ja lisäksi se on oivaa ruokaa painonhallitsijalle, sillä se pitää mainiosti nälkää loitolla.

Aika usein talkkunaan lisätään viljan sekaan myös joko papuja tai hernettä. Tämä tekee talkkunasta vieläkin terveellisempää popsittavaa, sillä pavut ja herneet ovat eräitä kasvikunnan parhaista proteiininlähteistä.

Viljaa ja palkokasveja sisältävässä talkkunassa on myös kaikkia välttämättömiä aminohappoja, sillä kyseisten ruokalajien aminohappokoostumukset täydentävät toisiaan.

Perinteisin tapa syödä talkkunaa on sekoittaa sitä piimään tai viiliin, jolloin talkkunaa kutsutaan piapoksi tai piepoksi. Eräs herkullinen perinnejälkiruoka on puolestaan talkkunasta kerman ja marjojen kanssa vatkattu talkkunahyve (kuva), josta saa terveellisemmän version korvaamalla kerman rahkalla.

Talkkunaa voi käyttää kuitenkin myös monissa muissa ruoissa. Sitä voi lisätä esimerkiksi sämpylöihin, rieskoihin, makeisiin ja suolaisiin piirakkapohjiin, muffinseihin, smoothieen tai tavalliseen puuroon.