SARS-CoV-2-epidemian aikana urheilijat ovat sairastaneet infektion siinä missä muukin väestö. Mitä tartunnan vakavuudesta tiedetään hyväkuntoisilla kestävyysurheilijoilla?
Aineistoa koronatartunnan seurauksista urheilijoilla on kertynyt jo siinä määrin, että erinäisten oireiden yleisyydestä voi jo saada kattavan kuvan. Hyvä sydän- ja verenkiertoelimistön kunto sekä normaalipaino suojaavat usein vakavilta oireilta, mutta koronan toisinaan vakavat seuraukset erityisesti sydämen ja keuhkojen terveydelle aiheuttavat huolta lievemmänkin tautimuodon sattuessa kohdalle.
Vuonna 2022 julkaistu katsausartikkeli summasi taudinkuvan urheilijoiden osalta. Katsaukseen löytyi yhteensä 43 tutkimusta kattaen 11 518 urheilijaa eri lajeista. Keskimäärin positiivisen testituloksen antaneista urheilijoista oireettomia oli 25 % ja lieväoireisia 68 %, kun taas keskivakavia oireita sai 7 % ja vakavia 1,3 %. Lisäksi pitkäaikaisia oireita on raportoitu 4–17 prosentilla akuutin infektion sairastaneista. Sydänlihaksen oireita on havaittu 5 prosentissa tapauksista, mutta hyvin kontrolloitujen tutkimusten puutteessa ei ole luotettavaa tietoa siitä, kuinka moni näistä EKG:n tai kuvausmenetelmien avulla löydetyistä poikkeavuuksista on suoraan seurausta koronavirusinfektiosta. Lemes 2022 Br J Sports Med
Vielä ei tarkalleen tiedetä, mistä heikentynyt suorituskyky johtuu.
Kunto heikkenee lievässäkin taudissa
Lievänäkin sairastettu koronainfektio johtaa hengitys- ja verenkiertoelimistön oireiden sekä harjoitustauon itsensä vuoksi kunnon laskuun, mikä tulee ottaa huomioon silloin, kun normaaliin harjoitteluun voi jo palata.
Kuinka paljon lievän infektion sairastaminen vaikuttaa suorituskykyyn? Puolalaisessa tutkimuksessa rekrytoitiin 49 kestävyysurheilijaa, joilta löytyi kuntotesti ennen tartuntaa ja heidät kutsuttiin uusintatestiin noin kuusi kuukautta sairastetun taudin jälkeen. Hapenottokyky oli laskenut keskimäärin 7 %, anaerobinen kynnysnopeus 4 % ja aerobinen kynnysnopeus 3 % ennen koronaa mitattuihin arvoihin verrattuna. Lähtöarvot oli tosin mitattu keskimäärin 1,5 vuotta ennen infektion jälkeistä testiä, joten koronainfektion ohella koehenkilöt ovat voineet kokea muutoksia muun muassa harjoittelussa. Paino ja kehonkoostumus olivat kuitenkin muuttumattomia.
Tulokset olivat samankaltaisia eräässä toisessa tutkimuksessa, jossa hiihtäjien hapenottokyky ja kynnysarvot olivat heikentyneet 4–6 viikkoa koronasta toipumisen jälkeen. Śliż 2022 Front. Physiol.eeler 2020 Br J Sports Med
Vielä ei tarkalleen tiedetä, mistä heikentynyt suorituskyky johtuu vielä kuukasia oireiden päättymisen jälkeen ja kuinka suuren riskin kovan harjoittelun aloittaminen liian aikaisin muodostaa. Parempaa tietoa odotellessa on suositeltavaa pelata varman päälle ja pitkäaikaisten oireiden kohdalla hankkia ammattilaisarvio sydämen ja/tai keuhkojen terveydentilasta ennen kovan harjoittelun aloittamista. Kaksi viikkoa on suositeltu minimitauko kaikesta harjoittelusta myös lievän tautimuodon kohdalla. Phelan 2020 JAMA Cardiol.
TEKSTI HILKKA KONTRO KUVA SHUTTERSTOCK
Juoksija 1/2023