Hapotonta kisavauhtia 

Kuva Russell Wilfred
Lukulistalle
ClosePlease login

EMERITUS URHEILULÄÄKÄRI ja kirurgi Ilkka Tulikoura muistuttaa Huippu-Urheilu-Uutisissa 3/2024 aerobisen harjoittelun voimasta ja anaerobisen harjoittelun haitoista.

”Kynnysharjoittelun idea on siinä, että lihasten aerobisia soluja kasvatetaan, jolloin niiden voimantuotto ja teho paranevat. Kyetään juoksemaan kovempaa niin, ettei maitohappoa kehity.”

Tulikouran mukaan kynnysharjoittelu on toteutettava siten, että veren laktaattipitoisuus on alle 2 mmol/l. Nykyjuoksijat tekevät kynnysharjoittelua kuitenkin kovemmalla skaalalla, sillä myös anaerobista kynnystä kehitetään, mutta silloinkin tehot ovat edelleen hyvin maltillisia, alle 4 millimoolin. ”Kestävyysurheilijalle on tärkeää kyetä matkavauhtina juoksemaan mahdollisimman kovaa niin, että anaerobista kapasiteettia ei matkan aikana käytetä eikä vereen kerry maitohappoa. Anaerobinen kapasiteetti on sitten käytettävissä kokonaan loppukirissä”, Tulikoura kertoo.

Anaerobisen harjoittelun ongelma on Tulikouran mielestä siinä, että siitä palautuminen vie pitkään ja sitä toistetaan liian usein. Jos lihasvaurioiden korjaaminen jää kesken, lihaksen voimantuottokyky heikkenee. Myös kynnysharjoittelun kehittyminen vaikeutuu liian kovassa harjoittelussa.

Onnistuneessa tehoharjoittelussa syntyy kehittävä superkompensaatio, kun elimistöllä on aikaa poistaa lihassolun vaurioitunut valkuaisaine ja korvata se uudella valkuaisaineella.

TEKSTI ARI PAUNONEN KUVA RUSSELL WILFRED

Mainos
Vastaa