Verryttelyllä viimeinen silaus suoritukseen!

Riittävä, aktiivinen alkuverryttely on tärkeää hyvän suorituskyvyn varmistamiseksi etenkin kilpailuissa, mutta myös harjoituksissa. Loppuverryttelykin kannattaa tehdä parhaalla mahdollisella tavalla.

Alkulämmittelyä suositellaan usein tehtäväksi ennen kovatehoista harjoitusta tai kilpailua. Tällä on todettuja fysiologisia etuja tulevaan suoritukseen, mutta alkulämmittely valmistaa usein myös mieltä kilpailuun, eli sillä on myös psykologisia vaikutuksia.

Eräänä lämmittelyn perusteena pidetään myös sitä, että sen avulla lihasten ja nivelten loukkaantumisherkkyys todennäköisesti pienenee. Tämän, niin kuin monien muidenkin liikunnassa ja urheilussa elävien ajatusten ja käsitysten, tieteellinen perustelu voisi olla nykyistä vankempi, mutta monesti kaikkia käsityksiä ei ole vielä ehditty näyttää tutkimukselliseksi todeksi, vaikka niiden pohjaksi olisi ihan järkevää fysiologista ja muuta taustaa.

Verryttelyyn liittyen tutkimustietoa on kuitenkin tarjolla jo 1930- ja 1940-luvuilta asti. Jo ensimmäisissä tutkimuksissa alkuverryttelyllä havaittiin suorituskykyä edesauttavia hyötyjä. Nykyisin tiedetään, että lämmittely parantaa suorituskykyä 2,5–6 %, kun urheilijan pitää juosta 100–800 metriä niin kovaa kuin mahdollista. Vaikutus suorituskykyyn on siis melkoinen.