Tavoitteenani on koota nykyaikainen sykemittari juoksijalle. Olen muutaman kilometrin päässä Helsinki-Vantaan lentokentältä, mutta en matkaa Kiinaan.
Valimotie, Vantaa. Puen valkosinisen takin ja kiinnitän kenkään ylimääräisen sähkövarauksen purkavan maadoituslätkän. Mieleeni tulevat Ladat Pietarin kaduilla, sillä niiden takapuskurin alla olen nähnyt hieman vastaavia suikaleita.
Mielikuva on outo, sillä en keksi muuta yhteyttä ajasta jääneen automerkin ja modernin rannetietokoneen välille. Unohdetaan siis Lada – tai ajatellaan sen vastakohtaa.
Suunnon Ambit-malleista vastaava Markus Kemetter avaa oven ja astun suureen kokoonpanohalliin. Se on järjestelty soluihin. Pääsen urheilukellon kokoamispisteelle, kuuntelen ohjeet ja vedän hanskat käteen.
Huolellista kokoamista
Aloitan Ambitin kuoresta. Asennan napit, joiden ympärillä ovat jo valmiina kosteuden kulkua estävät o-renkaat. Poimin pihteihin ja napsautan reikiinsä pinnit, joiden kautta kulkevat latausvirta, lokitiedot ja laitteen ohjelmistojen päivitys.
Liimatarran avulla kiinnitän äänet tuottavan pietso-lätkän ja jätän sen johdot esiin. Poimin toisen liimatarran ja akun.
Moni osista tulee asennushalliin valmiina osakokoonpanona. Sellainen on esimerkiksi näyttö, jonka asettelen asennuskehykseen. Tartun piirikorttiin, jossa on valmiiksi niin prosessori, radiotekniikkaa kuin kiihtyvyysanturitkin. Asennan taipuisan johdon pistokkeen pikkuruiseen liittimeen ja kiinnitän sen.
Työnnän Sirfstarin tekemän gps-moduulin paikoilleen sormien pihtiotteella. Asennan metallisilla pihdeillä äänisignaalia kuljettavat jouset ja siirrän koko komeuden asennustelineeseen.
Poimin näytön punaisen tiivisteen. Puhdistan paineilmalla näytön päälle tulevan mineraalilasin sisäpinnan – pölyhiukkanen ei näyttäisi kivalta lasin alla. Ruuvaan momentin tunnistavalla sähkömeisselillä mittarin kasaan.
Jokainen sykemittari testataan
Automaattiset testit varmistavat jokaisen Ambit-yksilön laadun. Esimerkiksi tiivisteen väliin livahtanut hius saisi aikaan hylkäyksen painetestissä. Epäonnistunut johdon kiinnitys paljastuisi.
Testeri kuitenkin hyväksyy työni. Laite saa ympärilleen keinotekoisen magneettikentän kompassin kalibroimiseksi.
Toinen tietokone korvaa sirusarjassa olevan testiohjelmiston koodilla, joka tuo mittariin juoksijan kaipaamat toiminnot. Nyt vuorossa ovat enää sykevyön paritus, rannekkeen asennus ja laitteen pakkaus.
Vaikeinta on akun johdon kiinnitys pikkuiseen sirusarjaan.
Aikaa on kulunut yli puoli tuntia. Olen tyytyväinen, sillä olen saanut pienimmätkin johdot paikoilleen. Kokenut asentaja valmistaa kellon muutamassa minuutissa ja siitäkin valtaosan vievät testit.
Kokoamani laite odottaa varastointia, toimitusta kauppaan ja lopulta tärkeintä: aktiivista käyttöä.
Teksti Tomi Savolainen Kuvat Suunto ja Tomi Savolainen
Artikkeli on julkaistu Juoksijassa 10/2015.
Lue myös vinkit mittarisi näytöt käyttöösi sopivaksi.