Oma fiilis vai data? Näin Juoksija-lehden lukijat ohjaavat harjoitteluaan

Valmentajan ohjelma, urheilukellon data, oma tuntemus vai kaverin lenkkipyyntö. Juoksija-lehden kysely paljastaa, mihin juoksijat oikeasti nojaavat tehdessään päätöksiä harjoittelustaan ja milloin suunnitelmat joutavat uusiksi.

Harjoituskausi kohti kevään ja kesän juoksutavoitteita on monilla jo hyvässä vauhdissa. Samalla moni pohtii tuttua kysymystä: miten harjoittelua kannattaa ohjata arjen, palautumisen ja kehittymistavoitteiden keskellä?

Juoksija-lehden tuoreessa kyselyssä kysyimme, mikä ohjaa lukijoidemme harjoittelua. Vastauksissa korostuvat valmentajan laatimat ohjelmat ja erilaisten harjoitusalustojen suositukset, mutta vähintään yhtä vahvasti esiin nousee oma tuntemus. Moni kertoo muokkaavansa suunnitelmiaan vireen, palautumisen, työn, perheen tai sosiaalisten tekijöiden mukaan.

Liikuntateknologia herättää vastauksissa myös kriittisiä huomioita. Dataa seurataan, mutta siihen ei välttämättä luoteta sellaisenaan. Useat vastaajat kertovat ristiriidoista oman tuntemuksen ja kellon antamien arvioiden välillä ja painottavat lopulta kehon kuuntelua.

Julkaisemme alla lukijoiden vastauksia sellaisina kuin he ne itse muotoilivat. Ne tarjoavat kiinnostavan läpileikkauksen siitä, miten monella eri tavalla harjoittelua voi järkevästi ohjata ja miksi yhtä oikeaa ratkaisua ei ole.

”Muutoksia joutuu tekemään paljon perheen ja työn vuoksi, mutta usein myös omasta fiiliksestä johtuen.”

Näin vastasitte

”Valmentajan harjoitusohjelma ohjaa harjoitteluani eniten. Arjen kuviot ja oma fiilis saattaa sitä muuttaa. Ja ehdottomasti joskus kaverilenkki menee etusijalle.

Tekoälyltä kysyin huvin vuoksi harjoitusohjelmaa ultrajuoksuun, mutta aika pöljiä ohjeita antoi. Olisin tullut vain vihaiseksi niin vähästä treenistä.

Palautumisessa seuraan eniten omaa fiilistä. Katson myös sykevälivaihtelun päivittäin. Ja tarpeen mukaan kevennän. Toki teen myös ekstraa 😅 Koska mielelläni juoksen ja pyöräilen paikasta toiseen, niin peruskuntoharjoittelua tulee aina enemmän, kuin ohjelmaan on merkattu. Pyrin tekemään ne kuitenkin kevyellä teholla, niin kulkee ”oikeat” harjoitukset hyvin.”

– Keski-ikäinen ultrajuoksija

”Valmentajan ja itseni tekemä ohjelma kertoo rungon. treenejen vauhteja ja matkoja yms. Katsotaan päivän mukaan. Jos on tosi huono olo, jätetään väliin.”

– nimetön vastaaja

”Omat tuntemukset ja säännöllisyys. Vuosikymmenten kokemus.

Ei dataa, apuvälineitä, harjoitusohjelmaa eikä valmentajaa.”

– KooKoo

”Kellon antamaan palautteeseen, tulkintaan ja valmennukseen suhtaudun todella suurella varauksella.”

”Garmin coach-ohjelma, mutta ehdottomasti myös oma vireystila. Garmin älykellon sovellus ei ota huomioon 3 vuorotyötä, teen muutoksia oman jaksamisen mukaan. Seuraan omaa tuntemusta, en älykellon dataa. Älykello saattaa kertoa jaksamiseni olevan yövuoron jälkeen hyvä 3 tunnin unilla, mutta oma tuntemus on aivan eri.

Ystävistäni kukaan ei juokse, joskus harvoin saatan heittää kävelylenkkiä ystävän kanssa, joten sosiaalisuus harvoin vaikuttaa suunnitelmiini. En muista kysyneeni apua tekoälyltä.”

– Eiska

”Määrittelen itseni tavoitteelliseksi kuntojuoksijaksi ja aloitan aina ylimenokauden jälkeen jonkun muun laatiman harjoitusohjelman seuraamisen. Hyvin nopeasti koen seuraamisen mahdottomaksi ja alan luovimaan ja sumplimaan. Muutoksia joutuu tekemään paljon perheen ja työn vuoksi, mutta usein myös omasta fiiliksestä johtuen. Jos tunne on esim. voimatreenin jälkeisenä päivänä liian hapokas ja väsynyt, niin sitten kuuntelen tunnetta ja kevennän treeniä tai valitsen levon. Oma tunne on, että kellon dataan ei voi luottaa. Saattaa näyttää ihan päinvastaista palautumisesta, mikä on oma tunne, ja tämä siis molempiin suuntiin, eli joko liian hyvää tai huonoa palautumista.

Kello antaa valtavan paljon erilaisia arvoja ja mittaustuloksia. Amatöörin on vaikea arvioida niiden luotettavuutta. Tuntuu, että antaa myös ristiriitaisia arvioita.

Unen seuranta on vuosien mittaan parantunut, mutta ei ole edelleenkään luotettavaa. Esim. näyttää että olen nukkunut hyvin, vaikka olisin selaillut unettomana puhelinta. Tai rannesykemittaus urheilusuorituksessa on todella epäluotettava ja sen vuoksi täytyy käyttää vyötä. Olen miettinyt miten paljon mittausvirheet vääristävät dataa ja tekevät siitä johtuen vääriä analyysejä. Esimerkiksi oma nykyinen kelloni ennustaa jatkuvasti yli tunnin huonompaa maratonaikaa minulle kuin mitä todellisuudessa olen sama kello kädessä juossut.  Eli ei herätä luottamusta muihinkaan arvioihin. Mielenkiinnolla seuraan, muuttuuko ennuste jossain vaiheessa vastaamaan tehtyjä suorituksia. Kello on kuitenkin valmistajan yksi huippumalleista.

Eli minulle yli viisikymppiselle naiselle kello on tärkeä väline, jolla voi paikantaa, taltioida ja tilastoida suorituksia, mitata aikaa, matkaa ja sykettä, hyödyntää intervalleissa ja suunnitella reittejä. Kellon antamaan palautteeseen, tulkintaan ja valmennukseen suhtaudun todella suurella varauksella.

Ajattelen niin että yli viisikymppisen työssäkäyvän ja perheellisen naisen voi olla järkevämpää kuunnella omaa tunnetta, jos ei halua ajaa itseään ylirasituksen puolelle. En tiedä miten hyvin kello osaa ottaa huomioon iän tuomat muutokset. Tekoälyn kanssa en ole vielä keskustellut harjoittelusta.”

– Lilli

”Polarin ohjelma + oma tunne. Lihaskuntoohjema on pit:n tekemä.”

– Jaaana

”Noudatan valmentajan harjoitusohjelmaa, mutta treenit menevät kehoa kuunnellen. Tarvittaessa kevennän harjoittelua. Kerran viikossa yritän ehtiä maratoonareiden yhteistreeneihin, sillä on kiva juosta yhdessä ja samalla tulee tehtyä treeni hyvin & tehokkaammin kuin yksin. Treenit ohjelmoin urheilukellooni, mutta kellon data ei ahdista. Data antaa suunnan, mutta mielestäni oma tuntemus kertoo enemmän ja siihen luotan.”

– PN