Harrastajaporukoiden järjestämät omatoimiset pienet maratonit ovat tulleet suosituiksi. Mukaan kannustavaan porukkaan on helppo lähteä ilman suorituspaineita. Palkinnoksi saa suoritusmerkinnän maratonilta sekä hyvää mieltä ja terveyttä.

Omatoimimaratonilla tarkoitetaan juoksua, jonka järjestelyistä vastaavat juoksijat itse. Suoritus täyttää kuitenkin niin matkan kuin muidenkin edellytysten suhteen tilastokelpoisuuden vaatimukset.

Omatoimisten maratonien suosioon on monta syytä. Korona-ajan jälkeen moni perinteinen maratontapahtuma loppui. Syynä siihen oli niin juoksijoiden väheneminen kuin järjestävien seurojenkin rivien harveneminen.

Suomessa on kuitenkin kymmeniä intohimoisia maratoonareita, jotka haluavat olla harrastuksensa parissa ympäri vuoden. Intohimoisimmat juoksevat maratonin viikoittain, osa jopa useammin. Motivaationa monilla on saada tilastoon aina uusi merkintä juostusta maratonista.

Maratoninnostus vetää mukaansa myös uusia harrastajia, jotka luonnollisesti ovat aluksi aika epävarmoja omista kyvyistään. Ensimmäiset maratonit onkin helppo juosta pienessä, kannustavassa porukassa. Kokemuksen karttuessa on helpompi lähteä mukaan isompiinkin juoksutapahtumiin.

Juoksuharrastuksen jatkuessa ympäri vuoden, on pääosin kesäkaudella järjestettäviin isoihin tapahtumiin helppo lähteä mukaan. Peruskunto on monissa pikkujuoksuissa testattu ja lähtöviivalle on huoletonta asettua ilman suurempaa jännitystä. Näin voi täysipainoisesti nauttia ison juoksutapahtuman tunnelmasta.

Kaikki harrastukset aiheuttavat kustannuksia, niin myös aktiivinen maratoneille osallistuminen. Maratonreissuista voi syntyä satojen eurojen kustannukset osallistumismaksuineen, matkoineen ja hotelliöineen. Lähiseudun omatoimimaratonille voi sen sijaan osallistua pienellä rahallisella panoksella. Omat juoksueväät lienevät suurin kustannus.

Tilastoon vain hyväksytyt maratonit

100 Marathon Club Finland -yhdistys eli tutummin Satamc pitää tilastoa vähintään sata maratonia juosseiden suomalaisten saavutuksista. Listalle pääsevät kaikki halukkaat tuon rajan ylittäneet maratoonarit.

Yhdistys on määritellyt omat vaatimuksensa tilastokelpoiselle maratonille. Vaatimukset ovat samansuuntaisia muiden Euroopan maiden maratonklubien sääntöjen kanssa. Tilaston säännöt on julkaistu yhdistykseen nettisivulla.

Maratonilta edellytetään, että siitä on julkisesti ajoissa ilmoitettu ja se on avoin kaikille. Myös tulokset on julkistettava. Tapahtumalle on nimettävä vastuuhenkilö, joka vastaa siitä, että juoksu täyttää asetetut vaatimukset.

Edellytyksenä on myös, että vähintään kolme juoksijaa tulee maratonilta hyväksyttävästi maaliin saakka. Enimmäissuoritusaikaa ei omatoimimaratoneilla ole.

Matkan on oltava vähintään maratonin (42,195 km) mittainen. Virallista mittausta ei edellytetä, mutta riittävästä matkasta on kuitenkin ennen juoksua varmistuttava. Yleensä reitti suunnitellaan karttaohjelmalla ja pituus varmistetaan GPS-mittauksella. Reitistä tehdään varmuuden vuoksi jonkin verran ylimittainen. Reitti on oltava juoksijoiden tiedossa ennen starttia ja kaikkien on juostava sama reitti.

Virallista ajanottoa ei juoksussa edellytetä. Vaatimuksena on kuitenkin, että juoksu on yhtämittainen sallien huoltotauot. Yleensä jokainen juoksija ottaa ajan itselleen ja ilmoittaa sen järjestäjälle juoksun jälkeen. Tämä mahdollistaa myös jonkin verran joustoa lähtöajassa. Onnistuneen suorituksen kannalta juoksuajalla ei ole merkitystä, kunhan matka varmasti on maratonin mittainen.

Omat eväät ja ajanotto

Omatoimisuus tarkoittaa sitä, että juoksija vastaa itse juoksun aikaisesta huollosta. Juoksueväät voivat olla maratoonarilla mukana tai huoltopaikkana voi olla oma auto tai järjestäjän autotalli. Usein tapahtumissa on tarjoilua myös järjestäjän toimesta.

Juoksun tukikohtana on useimmiten järjestämisestä vastaavan osanottajan koti. Reitti on suunniteltu niin, että joka kierroksella poiketaan tukikohdassa, johon juoksu myös päättyy. Juoksutapahtuma voi olla myös suunniteltu maastoon siten, että tukikohtana voi olla parkkipaikka, huoltoaseman tai kaupan piha, urheilumaja tai joku muu sopiva paikka, jossa juoksun järjestelyt eivät häiritse ulkopuolisia.

Omatoimimaratoneilla ei aina ole mahdollisuutta käydä juoksun jälkeen suihkussa, vaan jokainen vaihtaa kuivat varusteet päälleen ennen kotimatkaa. Usein kisan järjestäjä kuitenkin tarjoaa mahdollisuuden suihkussa käymiseen kotonaan.

Reitit suunnitellaan juoksijoille mahdollisimman turvallisiksi. Teiden ylitykset pyritään sijoittamaan suojateille ja muutenkin reitti suunnitellaan paikkaan, jossa ei ole vilkasta liikennettä. Reitillä on myös tarvittaessa opasteita eksymisvaaran vuoksi.

Kymmeniä maratoneja ympäri vuoden

Eniten omatoimimaratoneja järjestetään isoimpien kaupunkien ympäristöissä, joissa on paljon innokkaita maratonkeräilijöitä. Vakiintuneita paikkoja on pääkaupunkiseudulla Paloheinän ulkoilualue, Malmin lentokenttä ja Esport-areena. Muualla eteläisessä Suomessa omatoimimaratonille pääsee helposti muun muassa Kangasalla, Lempäälässä ja Lohjalla.

Myös pohjoisempana on lukuisia paikkakuntia, joissa omatoimimaratoneja järjestetään joko säännöllisemmin tai satunnaisesti. Tietoja tapahtumista löytyy Satamc:n ja Juoksija-lehden tapahtumakalentereista. Tarjolla on vuoden mittaan kymmeniä omatoimisia maratoneja eri puolilla maata.

Oman mukavan lisänsä omatoimimaratoneihin tuo kuntakeräily. Kun maraton järjestetään aina uudessa kunnassa, saa osanottaja suoritusmerkinnän ohella myös uuden kunnan keräilylistaansa. Kärkikeräilijöillä lienee jo runsaasti yli sata kuntaa maratonkartallaan.